Jos vihkoseen tarkoitetut kansanlorut ovat tekijänoikeudellisesti vapaita (kuten yleensä ovat, kun ovat tarpeeksi vanhoja), mitään täsmällisiä ehtoja niiden lähdeviittauksille ei ole olemassa. On kuitenkin hyvän tavan ja myös hyvän lukijapalvelun mukaista, että lorujen lähde - arkisto tai jokin julkaisu - mainitaan julkaisun lähdeluettelossa tai jos sellaista ei ole, esimerkiksi esipuheessa tai sen vastineessa. Tällöin on mainittava lähteen nimi ja mahdolliset julkaisujen vuosiluvut ("Kokoelma Suomen kansan sananlaskuja", SKS 1906 / "Lorut on saatu Kansanrunousarkiston kokoelmasta").
Lukijan on hyvä tietää, mitä lähdettä on käytetty, jos haluaa esimerkiksi tarkistaa jonkin lorun kirjoitusasun. Jos joku on aiemmin koonnut ja toimittanut...
Julkinen laulaminen on tekijänoikeudellisesti aina hiukan monimutkainen asia, koska siihen voidaan joutua soveltamaan lain eri kohtia yksityiskohdista riippumatta. Mutta jos lähdemme oletuksesta, että kysyjä viittaa kirjaston järjestämään satutuntiin, joka ei ole pelkkää laulamista, pykälät menevät suunnilleen seuraavasti.
Laulaminen on musiikin julkista esittämistä, koska satutunnille voi teoriassa osallistua kuka tahansa ja koska kaikki kirjaston järjestämä on ei-yksityistä.
Tekijänoikeuslain 21§:n mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Satutunti ei ole kumpaakaan näistä, joten on turvauduttava seuraavaan momenttiin. Sen mukaan "Julkaistun teoksen saa myös julkisesti esittää...
Tässä jotain tämän genren kirjoja :
-Bunyan, John : Kristityn vaellus
-Lagerkvist, Pär : Barabbas
-Lewis, C.s. : Velho ja leijona
-Mäkinen, Lauri : Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset
-Oksanen, Kimmo : Kasvonsa menettänyt mies
-Rauhala, Pauliina : Taivaslaulu
-Sariola, Jukka : Hyväosainen
-Sariola, Jukka : Ystäväni Seija
-Waltari, Mika : Feliks onnellinen
-Waltari, Mika : Valtakunnan salaisuus
´Suurin osa näistä kirjoista on sivumäärältään kohtuullisia, mikä on hyvin tärkeätä koululaisille kokemukseni mukaan.
Meillä on tulossa kirjastojen tietojärjestelmän vaihto huhtikuussa ja kaikki Kymenlaakson yleiset kirjastot ovat kiinni 4.4.- 17.4 välisen ajan.Joten olemme antaneet kirjoille poikkeuksellisen pitkän laina-ajan. Voimme kuitenkin yrittää kaukolainata teoksen teille.
Löysin vastausarkistosta 4.12.2015 kirjoitetun vastauksen.
Pikaisen haun perusteella tuo on melko kattava lista.
Aikaan ja paikkaan tutustumisen voisi aloittaa Sergio Sinay & Miguel Angel Scenna kirjalla Che Guevara vasta-alkaville ja edistyville. Klassikko taitaa olla Ernesto Che Guevaran Moottoripyöräpäiväkirja jolla on myös jatko-osa Tien päällä taas.
Markku Saksan matkakertomus Ihmisiä ja elämää Meksikosta Tulimaahan sekä Jukka Koskelaisen Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous : suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa kertovat tämänhetkisestä tilanteesta Latinalaisessa Amerikassa. Gabriel Garcia Marguez on kirjoittanut teoksen Miguel Littínin maanalainen seikkailu Chilessä.
Jesús Manuel Martinezin elämäkerta Salvador...
Kansalaisen käsikirjasta www.opas.vn.fi löytyy hakusanalla työttömyysturva useampia aiheeseen liittyviä sivuja. Esimerkiksi osoitteessa http://www.vn.fi/stm/suomi/vao/tty/tt-sivu.htm. Kelan sivuilla
http://www.kela.fi kannattaa varmaan myös käydä. Kirjoja aiheesta voit etsiä kirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi. Asiasanalla työttömyysturva löytyy useita teoksia uutuusjärjestyksessä. Saatavuustiedoista näet missä kirjastoissa teokset ovat paikalla. Kirjastossa voit myös pyytää artikkelihaun aiheesta.
Porin kaupunginkirjastossa on varattuna Sinulle seuraavat kirjat:
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä sekä
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi. Näissä kirjoissa käsitellään Seitsemän veljeksen henkilöhahmoja. Mikäli haluat vielä lisää aineistoa, käänny tietopalvelumme puoleen.
Nuottikokoelma: Chappell collection of great theatre composers, Vol 1. ainakin sisältää kyseisen kappaleen. Löydät sen tiedot itsekin yleisten kirjastojen monihaun kautta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla valikosta monihaut, ja sieltä maakuntakirjastojen kokoelmatietokannat. Nuottikokoelmaa löytyy monista kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Monihaussa voi hakea myös kappaleen nimen ja tekijän mukaan, jolloin hakutuloksena löytyi Plussasta
kaksi nuottikokoelmaa. Tarkista kirjastosta, sisältyykö kyseinen kappale todella niihin.
Lauri Pohjanpään tuotannosta ei löytynyt runoa, jonka nimi on Psalmi aamusta.
Olisikohan kyseessä Uuno Kailaan runosta Psalmi aamusta, joka on alun perin julkaistu kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Runo on luettavissa myös Kailaan kootuissa runoissa Runot 1922 - 1931 (SKS, 2002). Uni ja kuolema -kokoelman pääsee lukemaan digitoituna versiona Kansalliskirjaston sivuilta (ks. linkki alla).
https://finna.fi/
http://www.doria.fi/handle/10024/100649
Christopher Wrightin kirjassa Rembrandt, jonka ovat suomentaneet Leena Talvio ja Eija Kämäräinen, maalauksen suomenkieliseksi nimeksi on annettu "Kristus myrskyssä Gennesaretinjärvellä". Verkkolähteissä siihen näytetään tavallisimmin viittaavan nimellä "Myrsky Galilean merellä".
Raamatun mukaan Jeesus sanoi Pietarille (Matt. 14:31): "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?" (vanha käännös) tai "Vähäinenpä on uskosi! Miksi aloit epäillä" (uusi käännös). Jatko kuuluu seuraavasti (Matt. 14:32, 33): "Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli. Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: 'Totisesti sinä olet Jumalan Poika'." (vanha käännös); "Kun he olivat nousseet veneeseen, tuuli tyyntyi. Ja kaikki, jotka...
Suomen historian pikkujättiläisen mukaan tieto välitettiin suusta korvaan, eikä tietoon voinut useinkaan luottaa. Tärkeä tiedonjulkistamispaikka oli saarnastuoli, josta luettiin mm. annetut asetukset.
Jouko Vahtolan teoksen Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle artikkelissa "Kirkko keskellä elämää" kerrotaan jumalanpalveluksen pääkohdan olleen saarna, jonka jälkeen luettiin tärkeät julistukset ja ilmoitukset.
Jukka Kortin kirjassa Mediahistoria kirjoitetaan arkkiveisuista, jotka yleistyivät 1600-luvulla. Arkkiveisut olivat tärkeä suullisen ja kirjallisen viestinnän välimuoto.
Lukutaito perustuikin pitkälti kirkoissa annettuun opetukseen https://kynallakyntajat.finlit.fi/kyn%C3%A4ll%C3%A4-kynt%C3%A4j%C3%A4t-…
Ripillepääsy oli...
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä vastattiin, että yleisten kirjastojen laatusuositus ei ole enää voimassa. OKM luopui toimialakohtaisesta suosituksesta joitain vuosia sitten. Sen ajantasainen ylläpitäminen ja velvoitettavuuden toteutuminen olisi ollut haasteellista.
Kirjastolain noudattamista ja peruspalveluiden laadun arvioinnista vastaavat Aluehallintovirasto ja OKM.
Kirjosieppo kuuluu varpuslintuihin. Lasse J. Laine mainitsee kirjassaan Suomen linnut: harrastajan opas, että varpuslinnut munivat munan päivässä, yleensä aamulla (s. 145). Kirjosieppo munii 5-8 munaa (Koskimies, Pertti: Suomen linnut, s. 359).
Ajan tasalla olevan tiedon löydät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www-osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Valitse ensin kunta (Helsinki), niin saat esiin Pikahaku-lomakkeen. Vaihtoehto "nimeke" on oletusarvona, joten valintaa ei tarvitse muuttaa. Kirjoita hakuruutuun kirjan nimi "Matka Ixtlaniin". Voit myös katkaista nimekkeen risuaita-merkillä. Tämän haun kohdalla se olisikin tarpeen, sillä kysymässäsi muodossa ei löydy mitään--kirjan nimi on Matka Ixtlaniin ilman d-kirjainta.
Rikhardinkadulla muuten on kolme kappaletta teoksen uusinta painosta (1994), mutta vastaushetkellä kaikki olivat lainassa. Sinun pitää siis mennä kirjastoon tekemään varaus, ellet soita johonkin niistä toimipisteistä, joissa se näyttää olevan...
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti Tampereella on usein pystynyt vastaamaan tämän tyyppisiin kysymyksiin, joten kannattaisi ottaa yhteyttä sinne. Nettiosoite on: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/
Asiakastyytyväisyysjohtamisesta löytyy varsinaisesti vain Timo Ropen ja Jouni Pölläsen kirja Asiakastyytyväisyysjohtaminen. Aihetta sivuavia kirjoja voi etsiä myös esim. kirjoittamalla Plussa-aineistohakuun, http://www.libplussa.fi/ asiasanoiksi asiakkaat johtaminen.
Belgian luolista ei löytynyt kirjallisuutta, mutta Internetistä löytyy kyllä tietoja tästä asiasta, ja etenkin seuraavasta linkistä voi olla apua: http://www.showcaves.com/english/be/index.html
Hakusanoilla CAVES BELGIUM saa esimerkiksi Googlen avulla paljon muitakin linkkejä.
Mainituista kolmesta luolasta ei löytynyt tietoja Internetistäkään. Belgian luonnonhistoriallisessa museossa lienee sikäläisistä luolista perillä olevia henkilöitä, ja tästä osoitteesta pääsee käsiksi heidän yhteystietoihinsa:
http://www.naturalsciences.be/
Kokeile Eu:n monikielistä sanakirjaa: http://iate.europa.eu/ .Siellä voit itse täyttää sanan ja pyytää käännöstä millä kielellä haluat.
(Päiv.22.10.2007)
Kiinteistösalkuista voit lukea seuraavista kirjoista (saatavuudet on tarkistettava erikseen; ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoihin niitä on hankittu):
Vesa Puttonen, Tero Kivisaari: Sijoittaminen ja sijoitusrahastot Suomessa. KY-palvelu, 1997. ISBN 951-96629-7-9. Tässä kirjassa on kappale Kiinteistösijoittamiseen liittyvät riskit ja tuoton muodostuminen.
Juhani Siikala: Kiinteistönpidosta kiinteistöliiketoimintaan. Kiinteistöalan Kustannus OY-REP Ltd, 2000. ISBN 951-685-060-X
Internetissä on erinomainen suomalainen verkkohakemisto Makupalat (http://www.makupalat.fi), jonka talousosaston linkit kannattaa käydä läpi. Suurin osa linkkien tarjoamista palveluista vaatii rekisteröitymisen.
Tästä Kysy kirjastonhoitajalta –palvelusta tavoittaa vain kirjastonhoitajan, joka vastaa sähköpostitse erilaisiin kysymyksiin. Kavereita ja email-kamuja voisit etsiä näistä sivustoista, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
