Kysymys oli liian vaikea varmasti vastattavaksi. Kirjallisuudestakaan ei löytynyt mitään tämänkaltaista koetta tai pohdintaa.
Kyseessä ei kuitenkaan ole normaali kovera (kourumainen) peili, vaan seiniltään umpinainen kartiopeili. Tällöin yksikään kartion pohjan suuntainen valonsäde ei pääse poistumaan kartion sisältä, vaan heijastuu aina uudestaan ja uudestaan kunnes on absorboitunut kokonaan lämmöksi. Klassisesta kahdesta vastakkaisesta tasopeilistä tämä kartio eroaa, sillä tasopeileissä jatkuvaa heijastumista on vain yhdessä peilien tason suunnassa ja tällöinkin vain, jos peilit ovat täysin vastakkaiset. Umpinainen kartio ei myöskään ole millään suunnalla parabolinen peili tai edes sen likiarvo, kuten vain kaistale kartiopeiliä olisi,...
Helmet-haulla löytyy kaksi kappaletta kyseisestä kirjaa. Vuoden 1981 painoksen viimeinen kappale on poistettu Tikkurilan kirjastosta, eikä ole sen vuoksi lainattavissa.
Vuoden 1982 painoksesta on tallella yksi kappale, ja se sijaitsee Kallion dekkarikirjastossa. Kallion dekkarikirjaston kokoelma koostuu Suomen dekkariseura ry:n ja kustantamoiden lahjoittamasta salapoliisi- ja jännityskirjallisuudesta. Suomen dekkariseuran toivomuksesta suurin osa kokoelmasta on käsikirjastokäytössä, ja teoksia annetaan asiakkaille ainostaan kirjastossa luettavaksi. Jos haluat lukea kirjaa, niin se onnistuu siis Kallion kirjaston tiloissa. Kysy kirjaa Kallion kirjaston tietopalvelutiskiltä, henkilökunta hakee sen sinulle dekkarikirjastosta ja voit lukea...
Kyseessä on Kallion kirjaston remontti, jonka takia kirjasto suljettiin 12.10.2009 ja avataan tammikuun lopulla 2010. Kaikella Kallion kirjaston aineistolla on sulkemisesta johtuen pidennetty laina-aika (eräpäivällä 3.3.2010). Normaalistihan cd-levyillä olisi tosiaan neljän viikon laina-aika (paitsi pikalainalevyillä 7 vrk).
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/
Hailuodon kirjaston tietokanta ei ole verkolla haettavissa, joten sinun tiedustella kirjan kohtaloa sähköpostitse. Yhteystiedot löydät sivulta http://www.hailuoto.fi/sivu/fi/kuntapalvelut/perus/Sivistyspalvelut/kir… .
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla on käytössä käännösohjelma, joka toimii Wordin kautta. Se löytyy Wordista kohdasta "Tarkista" ja "Käännä".
Googlella on myös oma käännösohjelmansa, jota voi käyttää kuka tahansa. Se löytyy osoitteesta http://translate.google.fi/?hl=fi&tab=wT.
Järjestelmässämme on valitettavasti ollut vikaa, joten vastaus tulee nyt tällaisena tavallisena sähköpostiviestinä.
Kouvolan kirjastokortilla voi lainata kaikista Kymenlaakson kirjastoista, siis myös Kotkan kirjastoista. Toimii myös toiseen suuntaan, sillä muiden Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) korteilla voi lainata Kouvolan kirjastoista.
Suomalaisista keksinnöistä kertoo mm. kirja Suomalaisia innovaatioita : Suomi-konepistoolista Habbo-hotelliin (2011).
Tekstiviesti ja valokuitukaapeli eivät ole suomalaisia keksintöjä. Niistä löydät tietoa esim. näistä Wikipedian artikkeleista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6n_ja_elektroniikan_historia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_K._Kao
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekstiviesti
Etsitty kirja voisi olla Guy N. Smithin Kannibaalit (Jalava, 1991):
"Syrjäisellä vuorella Skotlannissa asustaa joukko perimältään rappeutuneita villi-ihmisiä. Heidän olemassaolostaan tietää vain lähellä sijaitsevan eristäytyneen pikkukylän väki. Kylään rakennetaan lomamökkejä ja turisteja saapuu lomanviettoon. Kyläläiset eivät pidä ulkopuolisista koska he pelkäävät synkän salaisuuden paljastumista. Vuoren väki laskeutuu öisin kylään hankkimaan ruokaa itselleen ja heidän herkkuaan on ihmisliha..."
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen esinelainat on tilastoitu. Vuonna 2013 HelMet-kirjastojen esinelainoja oli seuraavasti:
Aikuisten 28 päivän esinelainoja oli 9582 kpl eli 0,1 % lainoista.
Akuisten yhden vuorokauden esinelainoja oli 58572 eli 0,4 % lainoista.
Lasten ja nuorten 28 päivän esinelainoja oli 1656 kpl eli 0,0 % lainoista.
Lasten ja nuorten yhden vuorokauden esinelainoja oli 9381 kpl eli 0,1 % lainoista.
Eri kaupungeilla tai yhteisen järjestelmän omaavilla kaupunkien yhteenliittymillä ja kunnilla on varmasti omat tilastonsa. Koko Suomen yhteisiä tilastoja esinelainoista ei löytynyt.
Kyllä onnistuu, Lahden pääkirjaston media- ja musiikkiosaston digitointipisteissä voi mm. siirtää videoita VHS-kaseteteilta DVD-levyille.
Voit varata ajan digitointi- ja editointipisteisiin media- ja musiikkiosaston asiakaspalvelusta tai numerosta 044-4163517
Tarkempia tietoja digitoinnista ja editoinnista kirjastossa löytyy sivulta:
http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lah…
Jokaisen sähköpostin käyttöohjeet löytyvät postilaatikosta. Asetuksissa on yleensä tarjolla (Posti)suodattimia, joiden avulla voi esimerkiksi lajitella, poistaa sekä torjua saapuvia sähköposteja.
Sähköpostien käyttöohjeita löytyy myös googlaamalla. Esimerkiksi Suomi24:n käyttöohjeet ovat sivustolla http://www.suomi24.fi/opastus/sahkoposti#suotimet .
Gmailin suodattimien käyttöohjeet löytyvät osoitteesta https://support.google.com/mail/answer/6579?hl=fi .
Outlook-ohjeet löytyvät sivustolta, jonka osoite on http://windows.microsoft.com/fi-fi/windows/outlook-help .
Vastauksia Outlook-kysymyksiin voi hakea myös Outlook.com -keskustelupalstalta. Sen osoite on http://answers.microsoft.com/fi-fi/outlook_com/forum?auth=1 .
Työllisyyslakia uudistettiin vuonna 1971 ja annettiin laki 946/1971. Tätä koskevaa hallituksen esitystä HE 94/1971 ja lain hyväksymistä edelsi 4.6.1970 asetetun komitean työ. Työllisyyslakikomiteanmietintö 1971: B 33 annettiin 7.4.1971. Mietinnössä todettiin (s. 18), että korvausta ei voida myöntää henkilölle, joka on työhön kykenemätön tai joka pätevättä syyttä kieltäytyy vastaanottamasta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana taikka joka ilman pätevää aihetta eronnut tällaisesta työstä.
Tämä komiteanmietinnössä mainittu kohta ei tullut suoraan lakiin vaan siitä annettuun työllisyysasetukseen 948/1971, pykälä 9. Laki tuli voimaan 1.1.1971, samoin asetus
Aiemmin voimassa ollut...
Väestörekisterikeskukseslla on maksullinen osoitepalvelu, josta voi hakea lähes kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden tiedot. Se toimii sekä netissä että puhelimitse. Palvelussa voi hakea myös entisillä nimillä, joten tyttönimelläkin pitäisi löytyä henkilön uusi nimi ja osoite. Mikäli henkilö on kieltänyt osoitteensa luovuttamisen, sitä ei saa Väestörekisterikeskuksesta.
Tietoa palvelusta, http://www.vrk.fi/default.aspx?id=87
Osoitepalvelu.net https://www.osoitepalvelu.net/
Mikko Laakso kertoo Helsingin kaupunginkirjaston historiikissa ”Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi” (Helsingin kaupunginkirjasto, 2010, s. 319), että vuoden 1986 kirjastolaissa annettiin lupa myydä kirjaston varastosta poistettuja kirjoja asiakkaille. Vantaan ja Kouvolan kirjastot olivat ensimmäisten joukossa aloittamassa myyntiä tuona vuonna, kun taas Helsingissä poistomyynti käynnistyi vasta syksyllä 1988. Sitä ennen kirjat hävitettiin polttamalla tai laittamalla ne paperinkeräykseen, joskin vuonna 1983 Helsingin kaupunginkirjasto oli saanut luvan lahjoittaa vanhempaa kirjallisuutta Helsingin yliopiston kirjastolle.
Julkinen laulaminen on tekijänoikeudellisesti aina hiukan monimutkainen asia, koska siihen voidaan joutua soveltamaan lain eri kohtia yksityiskohdista riippumatta. Mutta jos lähdemme oletuksesta, että kysyjä viittaa kirjaston järjestämään satutuntiin, joka ei ole pelkkää laulamista, pykälät menevät suunnilleen seuraavasti.
Laulaminen on musiikin julkista esittämistä, koska satutunnille voi teoriassa osallistua kuka tahansa ja koska kaikki kirjaston järjestämä on ei-yksityistä.
Tekijänoikeuslain 21§:n mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Satutunti ei ole kumpaakaan näistä, joten on turvauduttava seuraavaan momenttiin. Sen mukaan "Julkaistun teoksen saa myös julkisesti esittää...
Ainut tapa ottaa alias käyttöön, on tulla kirjaston infotiskille.
Mukana mieluusti kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Aliaksia kannattaa keksiä pari varastoon, sillä monet lempinimet ovat jo käytössä.
Tässä jotain tämän genren kirjoja :
-Bunyan, John : Kristityn vaellus
-Lagerkvist, Pär : Barabbas
-Lewis, C.s. : Velho ja leijona
-Mäkinen, Lauri : Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset
-Oksanen, Kimmo : Kasvonsa menettänyt mies
-Rauhala, Pauliina : Taivaslaulu
-Sariola, Jukka : Hyväosainen
-Sariola, Jukka : Ystäväni Seija
-Waltari, Mika : Feliks onnellinen
-Waltari, Mika : Valtakunnan salaisuus
´Suurin osa näistä kirjoista on sivumäärältään kohtuullisia, mikä on hyvin tärkeätä koululaisille kokemukseni mukaan.
Kirjoitusoppaissa on ohjeita eri tekstilajien kirjoittamiseen. Sellainen on esimerkiksi Tiina Torpan ”Työssään kirjoittavan opas” (Talentum, 2014). Luonnollisesti on myös tärkeää, että kielenhuolto on kunnossa, ja siihen löytyy lukuisia oppaita myös.
Lehdillä on kuitenkin yleensä omat ohjeistuksensa siitä, miten heille lähetettävissä tekstissä erilaiset muotoilut on tehty. Joillakin lehdillä ohjeita saattaa olla nettisivuilla, mutta lehti varmasti lähettää ne myös kirjoittajalle, jolta haluaa juttuja saada.
Ennen lehden lähestymistä kannattaa miettiä, millaiseen lehteen juttua olisi paras tarjota. Eli esimerkiksi miettiä, onko juttu populaari vai ammattilaisyleisölle tarkoitettu. Aihetta tuntematta on kuitenkaan vaikea suositella mitään...
Kyseessä on varmaankin Richard Adamsin romaani ”Shardik : Beklan herra” (WSOY, 1980). En ole sitä itse lukenut, mutta Kirjasammossa osoitteessa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11184 oleva takakansiteksti kuulostaisi siltä, ja kirja alkaa metsäpalon kuvauksella.
