Lähetimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan kyseistä runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Nopeasti hakien löysin AltaVistan avulla ( www.altavista.com/ ) fraasilla "olympiska spelen" Ruotsin olympiakomitean sivuston http://www.sok.se/ , josta löytyy ruotsiksi mm. olympialaisten historiaa sekä tietoa kesä- ja talviolympialaista eri vuosilta.
Et maininnut mitkä löytämäsi sivut eivät mielestäsi olleet kunnollisia, toivottavasti tämä ei ole yksi niistä!
Yksittäisen sanan ensimmäistä käyttökertaa harvemmin pystytään varmistamaan, yleensä voidaan vain karkeasti todeta, ettei sitä ja sitä vuotta aikaisemmin ole löytynyt merkkejä. Itse en ole tätä ilmaisua "sessari" aiemmin kuullut, eikä sitä löydy myöskään Kielitoimiston verkkosanakirjasta, mutta kylläkin Urbaanisanakirjasta. Veikkaisin, että termi on puhdas 2000-luvun ilmaisu ja käytössä lähinnä nuorison keskuudessa. Googlaamalla tulee alle 30 000 osumaa, mikä myös viittaa siihen, että ilmaisu on varsin nuori.
Heikki Poroila
Kuten wikipedia-artikkelikin mainitsee, viittaa edesmenneen kitaristin Pekka "Albert" Järvisen taiteilijanimi bluesmuusikko Albert Kingiin. Järvinen ihaili Kingin kitarasoundia ja soittotyyliä. John Fagerholmin ja Jaakko Riihimaan kirjoittaman elämäkerran mukaan usein Järvisen kanssa samoissa piireissä pyörinyt Edward Wesala keksi ajatuksen ensimmäisenä: "Suomen Albert King, Pekka 'Albert' Järvinen!". Aluksi juttuun suhtauduttiin lähinnä vitsinä, mutta hiljalleen alkoi Järvinen käyttää nimeä eri jamikokoonpanoissaan. Viimeistään vuonna 1974 taiteilijanimi jäi pysyvään käyttöön.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_J%C3%A4rvinen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_King
Albert Järvinen / John Fagerholm, Jaakko...
Kirjosieppo kuuluu varpuslintuihin. Lasse J. Laine mainitsee kirjassaan Suomen linnut: harrastajan opas, että varpuslinnut munivat munan päivässä, yleensä aamulla (s. 145). Kirjosieppo munii 5-8 munaa (Koskimies, Pertti: Suomen linnut, s. 359).
Scott-nimi tarkoittaa alun perin skotlantilaista, Skotlannista kotoisin olevaa. Suomessa käytetään toki sanaa 'skotti' viittaamaan skotlantilaiseen ihmiseen, mutta vastaavaa etunimeä meillä ei ole.
Ks. esim. Behing the name -sivusto: https://www.behindthename.com/name/scott.
Lainat voi uusia puhelimitse, internetin kautta (http://www.jamsankoski.fi/kirjasto/ ) tai käymällä kirjastossa. Internetin kautta tapahtuvaan uusintaan tarvitaan salasana. Sen saa kirjastosta.
Väitöskirjoja voisit yrittää hakea Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta. http://finna.fi
Jos haet väitöskirjoja tietyltä alalta, katso myös kyseisen laitoksen verkkosivuilta. Useimpien laitosten osalta mainitaan toistaiseksi vain tekijä ja työn otsikko mutta joidenkin kohdalta on saatavilla myös työn tiivistelmä.
HelMet -aineistohaun mukaan The Baltic states in the 21st century : western investors in Estonia, Latvia and Lithuania /Tauno Tiusanen, 2000 ei ole saatavilla
pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Teosta voi
kuitenkin tiedustella esim. Eduskunnan, Helsingin kauppakorkeakoulun, Svenska handelshögskolan'in kirjastoista sekä Tilastokirjastosta, joihin se on hankittu LINDA:n (yliopistokirjastojen yhteistietokannan) mukaan.
Hain Internetistä Googlella, Altavistalla ja Ask Jeeves -hausta. Tuloksena oli lähinnä myynnissä olevia Miranda MacQuittyn kirjoja. Tarkistin Ebsco-tietokannan, jossa on englanninkielisiä lehtiartikkeleita: artikkeleissa oli lyhyitä arvioita MacQuittyn kirjoista. Valitettavasti missään ei ollut hänestä henkilötietoja. Häneltä on ilmestynyt kymmenkunta kirjaa luonnosta ja eläimistä, niistä on suomennettu seuraavat: Aavikko, Hait ja Valtameri.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Viljamaa, Janne: Sohvaperunasta ikiliikkujaksi : liikkujan motivaatio-opas. Edita,2001.
Tee edes tämä! : huolettoman huoltokirja. WSOY, 2002.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyvät mm. seuraavat teokset:
Miettinen, Mari: Lisää liikkujia! : ideoita menestyvistä KKI-hankkeista. Jyväskylä, 2003
Kobler, Kati: Työikäisten miesten terveyskäyttäytymisen muutosta tukeva kehittämisohjelma. Helsinki, 1993.
Julin, Marko: Liikunnan iloa liikkeellä - mistä se tulee, minne se menee? Helsingin yliopisto, 2000.
Aiheeseesi sopivia artikkeliviitteitä voi etsiä kirjaston koneella ALEKSI:sta ja ARTO:sta, joista mm. löytyivät...
Saavuttuaan noutokirjastoon varaus odottaa asiakasta 8 päivää. Kun varaus on saapunut kirjastoon, sen viimeisen noutopäivän voi tarkistaa netissä (http://www.helmet.fi kohdassa "Omat tietoni") tai soittamalla noutokirjastoon. Mukavaa matkaa!
Kysymys oli liian vaikea varmasti vastattavaksi. Kirjallisuudestakaan ei löytynyt mitään tämänkaltaista koetta tai pohdintaa.
Kyseessä ei kuitenkaan ole normaali kovera (kourumainen) peili, vaan seiniltään umpinainen kartiopeili. Tällöin yksikään kartion pohjan suuntainen valonsäde ei pääse poistumaan kartion sisältä, vaan heijastuu aina uudestaan ja uudestaan kunnes on absorboitunut kokonaan lämmöksi. Klassisesta kahdesta vastakkaisesta tasopeilistä tämä kartio eroaa, sillä tasopeileissä jatkuvaa heijastumista on vain yhdessä peilien tason suunnassa ja tällöinkin vain, jos peilit ovat täysin vastakkaiset. Umpinainen kartio ei myöskään ole millään suunnalla parabolinen peili tai edes sen likiarvo, kuten vain kaistale kartiopeiliä olisi,...
Kanavien taajuudet vaihtelevat vastaanottotavan, kanavanippujen ja alueiden mukaan. Kaapeliverkoissakin taajuudet vaihtelevat verkon mukaan.
Digitaalisen antenniverkon taajuudet:
http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;8224
Lisää aiheesta:
http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?doc…
Lisää tietoa kanavista vapaassa tietosanakirjassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio
Laiskotellen löytyy useammaltakin cd-levyltä. Voit etsiä ja varata levyn pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaun kautta osoitteessa www.helmet.fi . Kirjoita kohtaan Teoksen nimi 'laiskotellen'.
Varaamiseen tarvitset tunnusluvun, jonka saa kirjastosta henkilöllisyytensä todistamalla. Noutokirjaston voi vapaasti valita eli voit lainata levyn Kirjasto 10:stä
Kyseistä teosta näyttäisi löytyvän useista yliopistokirjastoista. Teoksen saa Kajaanin kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi tekemällä siitä kaukopalvelupyynnön. Tämän voi tehdä joko käymällä pääkirjastossa tai kirjaston kotisivun kautta osoitteessa http://www.kajaani.fi/kirjasto, sieltä pikalinkkien alta kohta kaukopalvelu ja kaukolainapyynnön tekeminen. Kaukolainan hinta on 4 e/kirja.
Näillä tunnistetiedoilla ei ammusta pystytty tunnistamaan. Ammus lienee 120 mm, mutta onko se panssarivaunun, rannikko- tai kenttätykin, ei kotimaisen ampumatarvikehakemiston koodeista selvinnyt. Suomella ei tällä hetkellä taida olla 120 mm tykkejä käytössä.
Kyseessä on Kallion kirjaston remontti, jonka takia kirjasto suljettiin 12.10.2009 ja avataan tammikuun lopulla 2010. Kaikella Kallion kirjaston aineistolla on sulkemisesta johtuen pidennetty laina-aika (eräpäivällä 3.3.2010). Normaalistihan cd-levyillä olisi tosiaan neljän viikon laina-aika (paitsi pikalainalevyillä 7 vrk).
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/
