Liekö tällä lauseella muuta kuin aivan kirjaimellinen merkityksensä: toivottaa joku esimerkiksi avioliiton myötä suvun yhteyteen liitetty tervetulleeksi tähän yhteisöön. Fraaseja ja sanontoja sisältävistä kirjoista ei vastaani ainakaan tullut kuin sellaisia tervetulleeksi toivottamiseen liittyviä lauseita kuin "Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan", "Tervetuloa joukkoon tummaan" ja "Tervetuloa matalaan majaani".
Hei,
Tuoreimpana Juri Nummelin sivuaa myös Kallaksen tuotantoa (pääasiassa Sudenmorsianta) teoksessaan Kuoleman usvaa ja pimeyttä : suomalaisen kauhukirjallisuuden historia (Oppian, 2020).
Kai Laitinen on tehnyt Kallaksesta väitöskirjansa ja häneltä löytyy muutakin tuotantoa:
Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta / Kai Laitinen (Otava, 1973)
- väitöskirja
Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922-1956 / Kai Laitinen. (Otava, 1995)
Aino Kallaksen maailmaa : kuusi tutkielmaa Aino Kallaksen vaiheilta / Kai Laitinen. (Otava, 1978)
Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa / Kukku Melkas. (SKS, 2006)
- väitöskirja
...
Runouden kaanon vaikuttaa olevan vaikea määritellä. Googlettamalla ei löydy listoja "sadasta parhaasta/tärkeimmästä" runosta. Suomalaisen runouden osalta lähteenä voisi käyttää teosta Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia, mutta se on ilmestynyt jo 80-luvulla. Tai Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia (2009)
Toinen tapa voisi olla aloittaa lukeminen erilaisista runokokoelmateoksista eli antologiosta. Yhtenä esimerkkinä Jenni Haukion kokoama Katso pohjoista taivasta: runoja Suomesta. Jos näitä lukemalla oppisi tuntemaan omaa makua ja sitten lukea kiintoisilta vaikuttavilta runoilijoita enemmän.
Kirjallisuutta ja erityisesti runoutta kannattanee lähestyä niin, että oikeaa vastausta paremmuudesta / täytyy lukea -...
"Sire" on ollut kuninkaan puhuttelusana ainakin Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Englannin kielessä se merkitsee myös urospuolista vanhempaa, ja sitä käytetään erityisesti puhuttaessa hevosista ja koirista.
Lähteet:
The Britannica Dictionary: https://www.britannica.com/dictionary/sire
Larousse: https://www.larousse.fr/dictionnaires/francais/sire/72928
Mikä sinun on -ohjelma oli Anneli Tempakan toimittama Nuorten radion kontaktiohjelma 1980-luvulla. Ohjelman jaksoja ei näyttäisi olevan enää kuunneltavissa verkossa.
Jos muistikuvasi tunnusmusiikin sanoituksesta ovat oikean suuntaiset, voisi kyseessä olla Heikki Annalan säveltämä ja Saukin sanoittama kappale "Mikä sinun oikein on". Nuotinnos ja sanat löytyvät teoksesta Annala, Heikki: 12 suosikkisävelmää : Heikki Annalan sävellyksiä (Levytuottajat, 1981).
Kappale alkaa sanoin: "Mikä sinun oikein on? Et elämää voi piirtää!" Sanoituksen puolesta se sopisi hyvin nuortenohjelman tunnusmusiikiksi.
Merja Lehtinen on laulanut kappaleen single-levylle 1981 ja Eila Pienimäki 1975. Kitaristi Taisto Wesslin on...
Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta löytyy kyllä koko kirkon jäsenmäärän muutoksia mittaavat vuositilastot, mutta siitä ei ole tässä tapauksessa apua. https://ort.fi/keskusrekisteri/tilastot
Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. https://www.ortodoksi.net/index.php/Suomen_ortodoksinen_kirkko#Kirkon_h…
Tarvitsemiasi tilastotietoja pitänee tiedustella suoraan Suomen ortodoksisesta kirkosta. Yhteystiedot täältä: https://ort.fi/yhteystiedot
Pikaisella tiedonhaulla löysin maksumuurin takana olevan lehtiartikkelin ja nostona siitä näkyi maininta, että vanha nimitys raakku tulisi venäjän kielen simpukkaa tarkoittavasta sanasta rakushka. Tutkin asiaa lisää Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen / Kotuksen sivujen kautta. Siellä hakusana raakku tuotti tuloksen, joka vahvistaa etymologian olevan venäjän kielessä. Sana raakku on myös Kotuksen hyväksymä.Suora linkki Suomen etymologiseen sanakirjaan on https://kaino.kotus.fi/ses/
Tarkistin Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjaston lehtivaraston. Valitettavasti tieto pitää paikkansa eli kesäkuun lehdet on jo poistettu. Oletko jo kysellyt lehteä yliopistojen kirjastoista? Helsingin yliopiston kirjastojen HELKA -tietokannan mukaan lehti tulee Helsingin Yliopiston pääkirjastoon.
Dekkarikirjallisuuteen tutustumisessa auttaa Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetti. Sinne pääset osoitteella http://www.tornio.fi/DekkariNetti/ . Kannattaa myös tutustua Suomen dekkariseuran sivuihin, osoite on http://www.dekkariseura.fi/ .
Tarkoittanet teosta Kansanvallan puolesta LNL 25 vuotta/toim. Mikkola (1977).
Historiikki löytyy Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro tällä nimellä.
Turun kaupunginkirjaston vuosikertomuksessa toimintavuodelta 1967 kerrotaan että kirjastolautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle 15.2.1967 että kaupungin talonrakennusosaston tehtäväksi annettaisiin laatia suunnitelma lisätilojen saamiseksi pääkirjastolle. Lisätilaa tarvitsevat lähinnä käsikirjasto, aikakauslehtisali, perustettava musiikkiosasto, kirjavarasto sekä henkilökunnan työskentelytilat. Kaupunginhallitukselle esitetään että lisätilat kunnostettaisiin rakennuksen ullakkotiloista. 13.10 kaupunginvaltuusto hyväksyi pääkirjaston korjaussuunnitelman taloudellisten mahdollisuuksien salliessa.
Vuoden 1969 vuosikertomuksessa todetaan että korjaustyöt pääkirjastossa ovat jatkuneet koko vuoden. Melkein kaikki kalusteet uusittin....
Valitettavasti etsimääsi teosta ei näytä löytyvän sen paremmin maamme yleisistä kirjastoista kuin yliopistokirjastoistakaan. Kannattaakin ottaa nyt yhteyttä omaan lähikirjastoon ja kysellä kaukolainamahdollisuutta. Oheisesta linkistä löydät Nummi-Pusulan kirjaston yhteystiedot: http://www.nummi-pusula.fi/default.asp?sivu=125&alasivu=19&kieli=246
Kaukolainauksella on mahdollista tilata kirjoja myös esimerkiksi juuri Ruotsista.
Lähteet:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
http://finna.fi
Me emme täällä kirjastossa pysty näkemään asiakkaiden entisiä lainoja. Kirjastokorttien tiedoissa näkyy vain, mitä aineistoa asiakkaalla on parhaillaan lainassa tai varattuna tai mistä aineistosta on vielä myöhästymismaksut maksamatta. Aineiston palautuksen jälkeen tai myöhästymismaksujen maksamisen jälkeen tiedot katoavat kirjastokorteista. Nidetiedoista löytyy edellinen lainaaja, mutta sekin tieto katoaa heti kun kyseiseen kirjaan tai muuhun aineistoon tulee uusia lainoja.
Verkkokirjastossamme HelMetissä on mahdollista omissa tiedoissa tallentaa oma lainaushistoria (www.helmet.fi).
Voit saada elokuvan kaukolainana, koska sitä ei ole omassa kirjastossasi eikä nähtävästi muissakaan Kyyti-kirjastoissa. Voit tehdä siitä kaukolainatilauksen osoitteessa http://www.kyyti.fi/lomakkeet/kaukolainalomake. Lisätietoa kaukolainauksesta voit katsoa osoitteesta http://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Tekniikan Maailma -lehden nro 11/2008 voi lainata Espoossa kirjasto Sellosta ja Helsingissä Rikhardinkadun kirjastosta. Lehteä ei tarvitse käydä hakemassa kyseisistä kirjastoista vaan sen voi myös varata omaan kirjastoon.
Lehti löytyy myös Itäkeskuksen ja Pasilan kirjastoista, mutta sitä ei saa lainaan. Lehden artikkeleista voi pyytää tai käydä ottamassa kopioita.
Ikävä kyllä kansanperinteen kerääjä ja tutkija J. (Jussi) Lukkarisesta ei löytynyt paljonkaan tietoa. Pekka laaksosen teoksessa Kotimailla (1999) kerrotaan, että hän oli kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharjun kertojalähteen paiholalaisen Antti Lukkarisen poika (s. 171).
Häneltä on julkaistu muutamia kansanperinteen kirjoja:
- Etelä-Pohjanmaan runot (1933)
- Inkeriläisten kotijumalista (1912)
- Inkeriläisten praasnikoista (1912)
- Isävaltainen perhe (1939)
- Pakanuutta loitsuissamme? (1933)
- Vähäne sellitysty Livvin rahvahal erähih nygözih dieloloih (1918)
- Vienan Karjalassa (1918)
- Satakunnan runot. 2 / julkaisseet T. Pohjankanervo ja J. Lukkarinen (1934)
- Savon runot. 1 ja 2 (1934 ja 1936)
- Suomalaisten naimatapoja : aineksia...
Spoon River Antologian on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Tammi. Kannattaa kysyä sieltä. Täältä löytyvät yhteystiedot:
http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi
Vaarakirjastot -tietokannan ohje löytyy osoitteesta http://kohasuomeksi.wikispaces.com/12.+Nettikirjasto Oikeassa reunassa olevasta sisällysluettelosta (Table of Contents) pääsee klikkaamalla haluamaansa kohtaan ohjeessa. Ohjeessa käsiteltävä kohta on kehystetty punaisella.
Perus- ja tarkennetun haun ero on, että tarkennetussa haussa haluamansa hakuehdot (tekijä, nimeke, aihe jne.) voi valita alasvetovalikoista ja yhdistää hakuehdoilla (ja, tai, ei) toisin kuin perushaussa, jossa kaikki ehdot kirjoitetaan peräkkäin. Tarkennetussa haussa voi myös valita hakuun erilaisia rajauksia kuten esim. haluamaansa aineistolajikuvaketta klikkaamalla tai kirjoittamalla julkaisuajan alareunassa olevaan laatikkoon. Perushaussa rajauksia voi tehdä...
Sukunimi Mehtäläinen on peräisin Suomen itäisten murteiden alueelta. Itäisissa murteissa mehtä tarkoittaa yleiskielen metsää. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kovin yleinen nimi se ei ole. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 173 Mehtäläinen-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Etsimäsi kirja on varmaankin Jostein Gaarderin Sofian maailma : romaani filosofian historiasta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1994. Teoksen on suomentanut Katriina Savolainen ja kustantanut Gummerus.
Teos on lainattavissa esimerkiksi HelMet-kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11645#.VYfwT_PyVwU
http://www.helmet.fi/fi-FI
