Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan näin:
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Ken tänään kanssain verta vuodattaa,
On veljeni; jos kuinka halpa olkoon,
Niin tämä päivä hänet aateloi.
Ja herrat Englannin, nyt vuoteell' ollen,
Kiroovat kerran, ett'ei olleet täällä,
Noloina kuunnellen, kun joku haastaa,
Jok' oli Crispianuksena myötä.
Williamn Shakespearen Kuningas Henrik Viides Paavo Cajanderin suomennoksena vuodelta 1905 Gutenberg-projektissa.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Säkeet ovat melko lähellä ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin Så lunka vi så småningom -nimisen kappaleen käännöstä. Kyseinen kappale on Fredmanin laulu nro 21, ja laulusta on ainakin kolme suomennosta:
1. Reino Hirviseppä: Juokaamme veikot/Kesteissä (alkusanat "Niin pannaan hölkäks hiljalleen")
2. Liisa Ryömä: Laulu 21 (alkusanat "Näin hummatessa huoletta")
3. Jukka Tabermann: Fredmanin laulu 21 (alkusanat "Niin pikku hiljaa poistumme")
Jukka Tabermannin käännöksessä mainitaan säkeet "onko hautakuoppa liian syvä, niinpä siis ota ryyppy hyvä".
Lähteet:
https://emakbakea.files.wordpress.com/2018/12/Bellman.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ennen_viimeist%C3%A4_maljaa
http://www.songcoleta.com/lyrics/fredmanin_laulu_numero_21_(vesa-...
Kyseessä on Valion Kefir-mainos. Kappale on arkistomusiikkia ja sen nimi on Shining in the night, sävellys Philip Hochstrate. Kappale on julkaistu kaupallisesti myös levyllä Electro Indie Alternative.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton sääntöjen mukaan korkeushypyssä voidaan järjestää uusinta eli eräänlainen pudotuspeli, jolla ratkaistaan ensimmäinen sija. Uusinta (engl. jump-off) aloitetaan korkeudesta, joka olisi lajinjohtajan eli päätuomarin etukäteen määräämän ohjelman mukaan seuraavana kilpailijoiden viimeksi ylittämän korkeuden jälkeen. Korkeutta ei siis saa päättää itse vaan uusinta alkaa ikään kuin siitä, mihin jäätiin kun hyppääjät edellisen kerran onnistuivat.
Jokainen ensimmäisen sijan jakava kilpailija saa yrittää määrättyä korkeutta vain kerran. Jos useampi kuin yksi onnistuu, kisa jatkuu onnistuneiden kesken niin, että korkeutta nostetaan 2 cm. Jos taas kukaan ei onnistu, rimaa...
Jotkut pitävät sitä uskontona, toiset elämänkatsomuksena. Toisaalta se voidaan nähdä vain Tähtien sota -fanikulttuurina. The Church of Jediism -sivustolla sanotaan, että jokainen voi itse päättää, pitääkö sitä uskontona, eikä kysymys ole välttämättä edes tärkeä.
Lähteet ja lisätietoa
The Church of Jediism: https://www.becometheforce.com/
Yle: Jedi-uskovaiset juhlistavat Tähtien sotaa (4.5.2012) https://yle.fi/uutiset/3-6082805
Kirkko ja kaupunki: Jedi-uskonto yhdistää viihteen ja henkisen kasvun (17.12.2015) https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/jedi-uskonto-yhdistaa-viihteen-ja-hen…
Wikipedia: Jedismi https://fi.wikipedia.org/wiki/Jedismi
Fredrika-haku löytää 5 kpl kaksi tai useampikielisiä lastenkirjoja. Hakusana: kuvakirjat sekä rajaukset: bok, flerspråkigt verk, engelska, finska. Fredrika.Finna.fi
Haulla Kaksikieliset teokset sekä rajauksilla bok, engelska, löytyy myös muutamia sopivia. esim Ensi askeleet Suomen luontoon : luonto-opas Suomen ystäville ja maahanmuuttajille = First steps into Finland's nature : a guide for Finland's nature lovers and immigrants, Six Finnish poets, Hannu Hautala: Metsän poika sekä Aavepianisti ja muita kertomuksia. Fredrika.Finna.fi
Finna haku löytää koko Suomesta 11 kirjaa. Finna.fi
Ehkä voisi myös etsiä saman kirjan sekä suomeksi että englanniksi ja lukea niitä yhtäaikaa?
Lukulumo-palvelu voisi olla opetuksen...
Tietäviltä kommentoijiltamme löytyi tieto: kyseessä Muovi (protesti) laulu, Reposen taiteilijanimellä Pertsa levyttämä suomennos yhdysvaltalaisen Shel Silversteinin kappaleesta Plastic. Valitettavasti sitä ei löydy kirjaston kokoelmista lainattavaksi, mutta Kansalliskirjastosta saa kuuntelukopion lainaan kuunteluhuoneeseen.
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on aina ollut vapaaehtoista, mutta lukioissa aiemmin pakollista. Vuonna 2005 toisesta kotimaisesta kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, näin myös Ahvenanmaalla. Suomen kieltä voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
Neilikat ovat myrkyllisiä kasveja, joita ei pidä antaa kissalle. Vaikka kasvi olisi vain lievästi myrkyllinen, eikä se aiheuttaisi heti näkyviä oireita kissassa, voi sen syöminen kuitenkin pidemmällä aikavälillä aiheuttaa tuhoja kissan elimistössä. Oireet voivat tulla viiveellä, tai myrkyt voivat kerääntyä myös kissan munuaisiin, jolloin ne saattavat pahimmassa tapauksessa lopettaa toimintansa.Jos kissalle haluaa antaa jotain kasvia syötäväksi voi sille kasvattaa esimerkiksi ohran-, vehnän- tai kauranoraita. Ne ovat kaikki kissalle turvallisia kotona kasvatettavia kasveja.Suuri osa koristeeksi tarkoitetuista kasveista on myrkyllisiä, eikä niitä tulee antaa kissan syötäväksi. On myös hyvä huomioida, että koristekasvien ja ruoaksi...
Kuvaukseen sopiva kappale on ainakin "Monza", jonka on levyttänyt esimerkiksi Danny. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen säveltäjäksi on merkitty H(enricus) Faas. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Tuo kaikkein pienin ja myös sievin siskoistaan".
Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.
Danny: Monza YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ZOaD5FHfWpk
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/....
Temppelin nimi on Dalada Maligawa eli Temple of the Tooth, "Buddhan hampaan temppeli". Tietoa temppelistä löytyy internetistä mm. osoitteesta http://www.connectedtraveler.com/kandy.html/ . Tietoa löytyy myös matkaoppaista esim. Insight Guidesin Sri Lanka.
Tarkoitat varmaan Jamey Aebersold:ia, jonka soitonoppaita pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kyllä kosolti. Voit hakea aineistoa osoitteessa http://www.libplussa.fi esimerkiksi tekijähaulla, taikka tulla lähimpään kirjastoon kyselemään.
Tanskaa käsittelevää kirjallisuutta voit etsiä Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa :
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 asiasanalla Tanska.
Myös maantieteen hakuteoksista löydät tietoa Tanskasta.
Tällaisia hakuteoksia Jyväskylän kaupunginkirjatossa
on esim.
Maailma tänään. WS 1997
Maailma nyt. W+G 1992
Maailma jossa elämme. Gummerus 1990
Geo. W+G 1981
Maailmantieto. Ky 1980
Internetissä suomenkielistä tietoa Tanskasta on esim.
osoitteessa
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?tanska.html.
Kirjaa pikaisesti selaamalla selvisi, että eräs henkilöistä on nimeltään Helmi ja kirjan lopussa eräs toinen sankarittarista kihlataan helmisormuksella. Kirjaa lukematta on vaikea arvioida, sisältyykö helmiin muuta symboliikkaa.
Alan W. Watts käsittelee kirjassaan Zen (Otava, 1997) zenin taustaa, historiaa, periaatteita ja harjoittamista. Kirjassa on erillinen luku zenin ilmenemisestä taiteissa. HelMet-aineistohaulla http://www.helmet.fi/ voit katsoa teoksen saatavuustiedot. HelMetistä näet myös, mitä muita aiheesta kertovia kirjoja pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on: valitse Sanahaku, kirjoita hakukenttään zenbuddhalaisuus, tee haluamasi aineisto- ja kielirajaukset ja klikkaa Hae-painiketta. Kirjojen nimet ovat linkkejä saatavuustietoihin.
Dementiasta on paljon tietoa. Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) kautta saat luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Uusimmasta päästä ovat esim. seuraavat:
- Kun muisti pettää : muistihäiriöt ja dementia / Timo Erkinjuntti, Maarit Huovinen
- Muisti pettää : jättääkö järki / Antti Hervonen, Pirjo Lääperi
- Alzheimerin tauti osana elämää ja elämän osana / Pirkko Telaranta
Myös Suomen dementiahoitoyhdistyksen sivuilta löytyy tietoa:
http://www.dementiahoitoyhdistys.fi/page.php?page_id=8
Lehdistä esim. Gerontologia käsittelee usein artikkeleissaan dementiaa. Lehti löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta.
