Näitä sankarivainajien muistotauluja, joissa on teksti Pro patria tai Isänmaan puolesta, ei näytä juurikaan tutkitun. Serlachius-museon sivuilla tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo, että monet tauluista on teetetty pienen yhteisön, esim. koulun tai yrityksen kaatuneiden muistoksi. Ajan kuluessa taustayhteisö tai sijoituspaikka on voinut lakata olemasta, ja taulu on tarvinnut uuden sijoituspaikan. Joskus taas taulu on voitu teettää vasta viime vuosikymmeninä, eli ne ovat iältään hyvin vaihtelevia. Alla linkki sivulle:
http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/26-talvisodassa-…
Muistotauluista ei välttämättä huolehdita, ja niitä on joutunut esim. koulujen lakkauttamisen myötä kaatopaikollekin. Alla linkki Ylen uutiseen...
Kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen Johan Theorinin Hämärän hetki (Tammi, 2007):
"Eräänä sumuisena päivänä 1970-luvun alussa Jens-niminen pikkupoika katoaa Pohjois-Öölannissa jälkiä jättämättä. Poliisi, perhe ja vapaaehtoiset tekevät viikkokausia turhaa työtä - poikaa ei löydy."
"Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Jensin äiti Julia saa odottamattoman puhelinsoiton isältään, eläkkeellä olevalta merikapteenilta Gerlof Davidssonilta. Isä pyytää tytärtään tulemaan Öölantiin hänen avukseen. On löytynyt uusi johtolanka, jonka avulla voisi vihdoin olla mahdollista selvittää, mitä Jensille tapahtui."
Gerlofin johtolanka on vanha oikean jalan sandaali, joka vastaa Julian kuvausta Jensillä katoamispäivänä olleista jalkineista.
Ylioppilastutkinto.fi-sivustolla on tietoa digitaalisesta ylioppilastutkinnosta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteessa kerrotaan apuvälineiden käytöstä sähköisen matematiikan kokeen A-osassa näin:
"...ylioppilaskokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka. Kokelas ei saa hyödyntää erillistä laskinta sähköisen kokeen A-osassa. Kevään 2021 tutkintokerrasta alkaen kokeessa käytetään vain sähköisessä koeympäristössä olevia apuvälineitä ja materiaaleja."
Eli laskinta toistaiseksi saa, mutta ei ole pakollista käyttää.
Sivustolta lisää tietoa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_t…
Valitettavasti Hyrynsalmen ala-asteella ei näytä olevan internetissä kotisivuja, mutta ehkä voit ottaa yhteyttä kuntaan ja kysyä asiaa sieltä. Kunnan kotisivut löytyvät osoitteessa: http://www.hyrynsalmi.fi
Kyseessä on suomalainen kansanruno, jonka syntyvuosi ei ole tiedossa:
Piu, pau, papin kello,
apulaisen aisakello,
Kivijärven kirkonkello,
lukkarin lesken lehmänkello,
talonpojan taskukello,
Markkulan Heikin hevosenkello,
vallesmannin vellikello,
Turun kirkon tornikello.
Kaupungin kesätöihin pääsee vasta 16-vuotiaana, joten sinun kannattaa olla tarkkana ensi keväänä, kun kesätyöpaikat tulevat auki. Paikkoja haetaan Helsingin rekrytointisivujen kautta. Tänä vuonna haku päättyi 19.3. Alla olevasta linkistä löydät tietoa tämän vuotisesta hausta.
https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/nuortenhaku/
Kirjakierrätyspisteitä on varsin monen kunnan kirjastoissa eri puolilla Suomea. Alla linkki kirjastot.fi-sivustolla julkaistuun tämänhetkiseen tilanteeseen:
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Tarkka vuosi ensimmäisten kierrätyskärryjen tai -hyllyjen tuloon kirjastoihin ei selvinnyt, mutta jokin 2000-luvun ensimmäisistä vuosista se lienee. Kouvolan pääkirjasto saattoi olla ensimmäinen. Siellä kierrätyspiste oli aluksi kirjaston kahviossa, mutta siirtyi myöhemmin lehtisaliin. Aloittamisvuosi oli todennäköisesti 2002 tai 2003.
Sarjasta Pulmuset (Married With Children) on julkaistu meillä DVD-muodossa ainakin kaksi levyllistä "parhaita paloja" otsikolla "Kaikkien aikojen hysteerisimmät jaksot". Esimerkiksi Huuto.net tarjoaa sekä näitä kahta suomennoksin varustettua kokoelmaa että englanninkielisiä (laajin huomaamani oli 32:n DVD:n boksi).
Heikki Poroila
Mississippi Mud Cake -haulla löytyy lukuisia erilaisia suklaakakun reseptejä, joista moniin kuuluu vaahtokarkkeja. Joitakin variaatioita kakusta:
Meillä kotona -sivusto: https://www.meillakotona.fi/reseptit/mississippi-mud-cake
Kinuskikissa: https://www.kinuskikissa.fi/mississippi-mud-cake/
Spicy Southern Kitchen: https://spicysouthernkitchen.com/mississippi-mud-cake/
Piiat-elokuvassa nähty kakku on kuitenkin hieman erilainen. Elokuvaan leivotun kakun resepti paljastetaan Meredith Food & Wine -sivustolla: https://www.foodandwine.com/recipes/minnys-chocolate-pie.
Kansallisbiografian artikkelin mukaan Erna Tauro osallistui 10.11.1965 Yleisradion järjestämään laulukilpailuun kahdella teoksella, joista toiseksi sijoittui "Den gamla brudkläderskan" Evert Huldénin sanoihin ja kolmanneksi "Höstvisan" Tove Janssonin sanoihin. Kilpailun voitti Kari Rydmanin laulu "Mitä sanoisin sinulle tänään".
Kilpailusta on hieman erilaisia tietoja eri lähteissä. Kirsti Gaddin artikkelin mukaan Yleisradio järjesti tämän laulelmakilpailun vuonna 1967 ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi ja "Brudkläderskan" kolmanneksi. Myös "Stora sångboken" -nuotin mukaan kilpailu järjestettiin vuonna 1967 Cay Idströmin aloitteesta ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi. Boel Westinin kirjoittamassa Tove Janssonin elämäkerrassa...
Tajunnanvirtakirjallisuus on kirjallisuuden lajityyppi eli genre, jonka kertomatekniikka pyrkii kuvaamaan ihmisen alitajuisia mielenliikkeitä eli tajunnanvirtaa.
Kirjaston kokoelmatietokannan kirjojen tiedoissa kuvailusanat tulevat yleensä kirjastojen virallisista asiasanastoista. Suomen kirjastojen asiasanastojen sanoja voi hakea ja tutkia verkkosivun Finto.fi kautta.
Ruokaviraston ohjeen mukaan Suomen markkinoilla olevat luonnonlinnuille tarkoitetut auringonkukansiemenet eivät saa sisältää salmonellaa. Siten on epätodennäköistä saada salmonellatartunta Suomesta ostetuista siemenistä. Mikäli salmonellatartuntaan viittaavia oireita kuitenkin ilmenee, kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveysasemaan ja kysyä lisäohjeita.
Lähde ja lisätietoja:
Ruokavirasto: Luonnonlinnuille tarkoitettuja maapähkinöitä ja auringonkukansiemeniä koskevat vaatimukset (ruokavirasto.fi)
THL salmonella: Salmonella - THL
Hei!
Vuoden 1973 suosituin tyttöjen nimi oli Katja ja poikien nimi Mika (1973).
Vuonna 1973 Katja-nimen sai 1171 lasta ja Mikan 1667.
Lähde:
Väestöjärjestelmästä on poimittu suosituimmat etunimiä koskevat nimiluettelot syntymävuosittain (1969-2019).
www.avoindata.fi/data/fi/dataset/suosituimmat-etunimet-syntymavuosittain-ja-kunnittain
Pikaisella tiedonhaulla löysin maksumuurin takana olevan lehtiartikkelin ja nostona siitä näkyi maininta, että vanha nimitys raakku tulisi venäjän kielen simpukkaa tarkoittavasta sanasta rakushka. Tutkin asiaa lisää Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen / Kotuksen sivujen kautta. Siellä hakusana raakku tuotti tuloksen, joka vahvistaa etymologian olevan venäjän kielessä. Sana raakku on myös Kotuksen hyväksymä.Suora linkki Suomen etymologiseen sanakirjaan on https://kaino.kotus.fi/ses/
KAJ-yhtyeen Axel Åhman on kertonut Ylen haastattelussa 28.11.2024, että osallistuminen Melodifestivalen-kilpailuun lähti liikkeelle kutsusta: "Karin Gunnarsson, kilpailun tuottaja, oli löytänyt meidät ja pyysi meitä hakemaan mukaan. Kirjoitimme biisin ja lähetimme sen, ja se valittiin kilpailuun." Ruotsalainen Expressen-lehti kysyi yhtyeeltä 22.2.2025 miksi he osallistuvat juuri Ruotsin Melodifestivaleniin. Yhtye vastasi, että he ovat aina kirjoittaneet kappaleensa ruotsiksi. Melodifestivalen on Pohjoismaiden suurin viihdeohjelma, joten kun sieltä soitetaan, kutsu otetaan vastaan. Suomen Uuden musiikin kilpailun (UMK) 2025 biisihakuun lähetettiin yhteensä 485 kappaletta, joista seitsemän kappaletta valittiin UMK:n finaaliin. Yle...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on mahdollista digitoida VHS-kasetteja, mutta valitettavasti palvelu on laiterikon vuoksi tällä hetkellä pois käytöstä. Lisätietoja pääkirjaston digitointipalveluista löytyy täältä: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/muut-palvelut
Varsinais-Suomen alueella on myös muita yleisiä kirjastoja, jotka tarjoavat digitointipalveluja. Voit tarkistaa kirjastot.fi:n Kirjastohakemistosta, missä kirjastoissa digitointi on mahdollista: https://hakemisto.kirjastot.fi/search?s=55716. Lisäksi Turussa on monia kaupallisia toimijoita, jotka tarjoavat maksullisia digitointipalveluita: https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=turku+vhs+digitointi.
Runouden kaanon vaikuttaa olevan vaikea määritellä. Googlettamalla ei löydy listoja "sadasta parhaasta/tärkeimmästä" runosta. Suomalaisen runouden osalta lähteenä voisi käyttää teosta Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia, mutta se on ilmestynyt jo 80-luvulla. Tai Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia (2009)
Toinen tapa voisi olla aloittaa lukeminen erilaisista runokokoelmateoksista eli antologiosta. Yhtenä esimerkkinä Jenni Haukion kokoama Katso pohjoista taivasta: runoja Suomesta. Jos näitä lukemalla oppisi tuntemaan omaa makua ja sitten lukea kiintoisilta vaikuttavilta runoilijoita enemmän.
Kirjallisuutta ja erityisesti runoutta kannattanee lähestyä niin, että oikeaa vastausta paremmuudesta / täytyy lukea -...
Juhannuksena aurinko laskee Jyväskylän korkeudella luoteeseen. Osoitteessa http://www.suncalc.net/#/63.2331,25.8906,1/2023.06.24/09:53 pystyy määrittämään sekä paikkakunnan että päivämäärän, joiden perusteella ohjelma laskee auringon nousu- ja laskuajat sekä ilmansuunnat pyydetyllä paikkakunnalla.
Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta löytyy kyllä koko kirkon jäsenmäärän muutoksia mittaavat vuositilastot, mutta siitä ei ole tässä tapauksessa apua. https://ort.fi/keskusrekisteri/tilastot
Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. https://www.ortodoksi.net/index.php/Suomen_ortodoksinen_kirkko#Kirkon_h…
Tarvitsemiasi tilastotietoja pitänee tiedustella suoraan Suomen ortodoksisesta kirkosta. Yhteystiedot täältä: https://ort.fi/yhteystiedot
Mustameri on saanut nimensä pohjan ominaisuuksistaan. Sitä peittää rikkivetypitoinen musta lieju, joten siitäpäs nimikin.
Lähde: Mustameri ja muita meriä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
