Ihan fyysisessä mielessä ”Villanpehmee, taskunlämmin” on ohut kirjanen, jossa on 78 sivua. Sen runot on jaoteltu kuuteen roomalaisilla numeroilla merkittyyn osaan. Osassa runoista on otsikko, osassa ei. Mitallisia runoja ei näyttäisi olevan, mutta joissakin on loppusointuja.
Takakansitekstissä runoissa sanotaan olevan yksityiskohtien herkkyyttä. Sen sanotaan lomittuvan ”rämäkkä-äänisten taistelulaulujen, kansan balladien kanssa”. Runoutta hyvin tunteva kollegani luonnehti runokirjan olevan karhea, karu ja jopa ankea sekä melankolinen. Runoissa on hänen mukaansa mukana politiikkaa, jolloin niitä luultavasti ymmärtää parhaiten ilmestymisajan polittisia kuvioita tunteva. Runoissa on tunnelmapaloja, mutta niissä kuvataan myös elämää Suomessa.
Hevonen on synnynnäisesti epäluuloinen kaikkea uutta kohtaan. Hevonen tarkkailee ympäristöään jatkuvasti ja huomaa herkästi vähäisetkin muutokset. Taipumus huomata pieniäkin muutoksia ympäristössä on hevosten historiassa joskus ollut hengissä säilymisen kannalta tärkeä ominaisuus.
Nykyhevosissa jalostus ja perimä vaikuttavat ainakin jonkin verran: jotkut hevoset ovat selvästi arempia ja toiset syntyjään rohkeampia. Silti oppiminen ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat hevosen rohkeuteen enemmän kuin perinnölliset ominaisuudet.
Hevoset pelkäävät usein enemmän asioita, joita ne eivät kunnolla näe tai muuten havaitse.
Lähde: Kaimio, Tuire: Hevosen kanssa : Hevosen käyttäytyminen, WSOY 2012
Kyseessä voi olla Marjatta Kurenniemen Leenan sininen päivä (1975).
Aivan täysin tuntomerkit eivät täsmää, mutta Rillikka-lehmän ja sen
vasikan hoivaaminen ovat juonen kannalta keskeisiä.
Aira Kuurinmaan Leikisti (1978) taitaakin olla tarkoittamasi teos.
Siinä Mervi-tyttö hoitaa Kultasuu-vasikkaa ja juhannustakin vietetään.
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
Hetki vain - anna minun ajatella sanoilla ei löytynyt tietoa kirjasta/monisteesta.
Päijät-Hämeen muistiyhdistys on julkaissut tähän aiheeseen liittyvän raportin
http://www.ph-muistiyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/05/Loppuraportt…
2015 on tehty opinnäyte Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa: Elina Taipale: Kognitiivinen harjoittelu ja vertaisuus muistisairasta hoitavan omaishoitajan tukena. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99489/taipale_elina.pdf?se… Opinnäytteen lähdeviitteissä mainitaan Lahdessa pidetty koulutus, kouluttajana Hartman P.
Vuonna 2015 pidettyjen koulutusten sisältö:
http://www.luustoliitto.fi/sites/default/files/tiedostot/avokuntoutus/P… . Tämän mukaan luentomateriaalin on koonnut Päivi Hartman.
Päijät-Hämeen...
Ainakin kaksi paksua teosta löytyy pääkaupunkiseudun tietokannasta http://www.libplussa.fi/
- Tynjanov, Juri
Nuori Puskin, Helsinki:Tammi 1945. 629 s.
- Lotman, Juri
Puskin, Sankt-Peterburg 1997. 845 s. (venäjänkiel.)
Saatavuuden näet netistä em.osoitteesta ja voit sitten puhelimitse varata haluamasi teoksen.
Lisää elämäkertoja löydät kirjoittamalla asiasana/luokka-hakukenttään Puskin.
Verbillä "solmia" on kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa kirjaimellisesti solmun tekoa: yhdistää langan tms. päät t. erillisiä lankoja tms. panemalla ne keskenään solmuun; tehdä lankaan tms. solmu(ja). Solmia yhteen kaksi köyttä. Solmia kengännauhat. Solmion solmiminen.
Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa: sopimuksen, liiton tms. tekemisestä, lopullisesta päättämisestä, ystävyys-, kauppa- tm. suhteiden aikaansaamisesta, alullepanosta. Solmia rauha(nsopimus). Solmia salaliitto. Solmia kauppa-, diplomaattisuhteet jhk maahan, jnk maan kanssa. Avioliiton solmiminen. Solmia uusia tuttavuuksia.
Kielitoimiston sanakirja ...
Maria Jotuni kirjoitti Jussi ja Lassi -kirjan pienten poikiensa puheita mukaillen. Kari Tarkiaisen Jotuni-elämäkerrassa "Maria Jotuni: vain ymmärrys ja hymy" (Musarum minister, 2013, s. 257) kerrotaan, että perheessä puhuttiin kahta kieltä, kotona savoa ja muiden kuullen suomea. Lisäksi Marian ja hänen poikiensa kieleen kuului monia itse kehiteltyjä ilmauksia, kuten "hairale" (suurenmoinen) ja "kankelo" (hieno, elämyksellinen"). Sanatarkkojen selitysten lisäksi lukija voi yrittää eläytyä lasten maailmaan ja savon murteeseen Jussia ja Lassia lukiessaan ja löytää ilmauksille vielä muitakin merkitysvivahteita.
Etymologiset sanakirjat eivät selitä kaskelotti-sanan alkuperää. Kaskelotin voitaneen päätellä tulleen suomen kieleen ruotsista. Ruotsin kaskelot on peräisin ranskan kielen sanasta cachalot, joka puolestaan on tullut portugalin kielen sanasta cachol 'iso pää'.
https://www.cnrtl.fr/etymologie/cachalot
http://www.saob.se/artikel/?unik=K_0653-0054.PYLk
https://sv.wikipedia.org/wiki/Kaskelot
Ruiskukkaehtoo on Anna-Maija Raittilan runo saman nimisestä kokoelmasta vuodelta 1947.
Runo alkaa riveillä Taivaanko peltoa poljen! / Tähtiä täynnä on maa!
https://finna.fi/
Antigeenit ovat rakenteita, joita vastaan immuuni- eli puolustusjärjestelmämme reagoi. Useimmiten sanaa käytetään erilaisten taudinaiheuttajien, kuten virusten ja bakteerien, yhteydessä. Puhutaan esimerkiksi erilaisista virusantigeeneista, joista esimerkkinä Covid-19-pandemian yhteydessä tunnetuksi tulleet SARS-CoV-2-viruksen pinnalla olevat piikkiproteiiniantigeenit, joita hyödynnetään taudin diagnostiikassa.
Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä hyökkää kehon omia rakenteita eli autoantigeenejä kohtaan. Auto-etuliite juontuu kreikan sanasta autos, ja tarkoittaa omaa tai itseä. Autoantigeenit ovat perinnöllisiä eli perintötekijöidemme määrittämiä. Autoimmuunitautien perinnöllisyys ei kuitenkaan liity näiden antigeenien...
Verkosta löytyy tästä erilaisia tulkintoja. Tapa laittaa omena porsaan suuhun paiston loppuvaiheessa, tai tarjoilla porsaspaisti omena suussa olisi näiden lähteiden mukaan tunnettu pitkään, vuosisatojen ajan sekä Aasiassa ja Euroopassa.
Omena porsaan suussa voisi symboloida elämän kiertokulkua. Kasvaville porsaille voidaan syöttää omenoita ja omenan antaminen elämänsä paistiksi uhranneelle eläimelle ikään kuin osoittaisi jonkinlaista huomaavaisuutta tai kiitollisuutta.
Erään näkemyksen mukaan pitäessään porsaan suuta auki, omena helpottaisi paistokaasujen pääsyä ulos valmistusvaiheessa.
Toisaalta voidaan vain ajatella omenan saavan tarjoilun mukavamman näköiseksi. Omena suussa possu näyttäisi veikeämmältä tai "hymyilevältä".
https://...
Lasten makasiiniohjelma Veturissa esitettiin maalis-toukokuussa vuonna 1994 Pöllövaarin tarinoita. Kyseessä oli kymmenenosainen piirrossarja ”viisaasta ja ystävällisestä Pöllövaarista, jota kaikki metsän eläimet rakastavat”. Ohjelman käsikirjoitti Merja Niemi ja toimitti Lauri Pitkänen.
Veturi oli Ylen ohjelmistossa vuosina 1992 – 2003.
Yle Arkisto
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=p%C3%B6ll%C3%B6vaarin+t…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veturi_(televisio-ohjelma)
Libristi on kirjakauppa-alan nimike, joten kyseinen merkintä tarkoittaa todennäköisesti kyseessä olevan ennakkokappale kirjakaupalle.
Esimerkiksi tässä teoksessa teksti on painettu kanteen: https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=497832
Asian voinee varmistaa esim. Kirjakauppaliitosta.
It is possible to get a copy of the article as an interlibrary loan service but
you have to know the exact date of the newspaper first. If you dont know the date of the article, contact Kaleva (www.kaleva.fi)to find it out. Information about our interlibrary loan services you find via internet (http://www.lib.hel.fi/.
Ainoastaan englanninkielistä materiaalia löytyi. Evreka-haulla (hakupalvelun osoite http://www.evreka.fi) saat Internetistä runsaasti Harvest Moon -sivuja (Evreka-haku koko maailmasta, hakutermi: ”harvest moon” +nintendo):
http://www.nintendo.com/n64/harvest_moon (Nintendon omaa sivustoa)
http://www.gameadvice.com/ubbcgi/forumdisplay.cgi?action=topics&number=… (keskustelufoorumi, jonka aiheena on Harvest Moon)
http://www.videogamereview.com/reviews/Nintendo_Gameboy/Roleplaying/Rol… (peliarvosteluja)
http://www.gamewinners.com/n64/HarvestMoon.htm (pelivihjeitä, linkki keskustelufoorumille)
http://www.izemjef.msx2.com/hmoon.htm (peliarvostelu)
Pelit-lehdessä on ehkä käsitelty Harvest Moonia, voit kysyä sieltä, yhteystiedot saat lehden...
Juicesta löytyy monenlaista tietoa netistä. Hyvä aloitussivu on Juice Leskisen epävirallinen kotisivu, joka on osoitteessa http://jata.vampula.net/musiikkisivut/juice/ . Kyseisellä sivulla on hyviä linkkejä muihin Juicen nettisivuihin.
Terveystieteiden keskuskirjasto toimii myös WHO:n dokumentaatiokeskuksena, tietoa verkko-osoitteessa:
http://www.terkko.helsinki.fi/who/who1.htm
Kysymäsi teos löytyy Terkon kokoelmista, voit pyytää sitä kaukolainaksi omasta kirjastostasi.
