Artikkelissaan ”Virsikirjan suomennushistoriaa” (teoksessa Suomennuskirjallisuuden historia I, toim. H.K. Riikonen, U. Kovala, P. Kujamäki & O. Paloposki, SKS 2007) Taru Kolehmainen toteaa, että virsikirjauudistuksen lähtökohtana oli kieliasun tarkistaminen. Näin ollen vuoden 1986 virsikirjasta pyrittiin poistamaan yleiskielessä harvinaiset ja vanhahtavat muodot. Kolehmaisen artikkelin mukaan vuoden 1986 virsikirja on kuudes varsinainen virsikirja. Sitä edelsivät Jaakko Finnon (Suomalaisen) virsikirja (noin 1583), Maskun Hemmingin virsikirja (noin 1605), vuoden 1701 virsikirja, vuoden 1886 virsikirja sekä vuoden 1938 virsikirja. Kolehmainen kirjoittaa, miten pyrkimys tasa-arvoon näkyy vuoden 1986 virsikirjan sanastossa. Esimerkiksi...
Kirjailija Kari Nenosesta löytyy artikkeli teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2 (1998). Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa on CD-ROM-artikkelitietokanta Aleksi, josta löytyy artikkeleita ja kirja-arvosteluja Nenosesta, esim. Matti Rosvall: "Hämärän mies astuu esiin" (Portti 1989: 1, s. 74-75).
Internetistäkin löytyy kirja-arvosteluja Kari Nenosen teoksista, esim. Aikakoneen artikkelit http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89messias.htm ja http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89noitarovio.htm
Sini Cavén on toimittanut kirjan Seikkailun mahdollisuus, Kansalaiskasvatuksen keskus, Helsinki, 1992.
Kirjan asiasanoissa mainitaan kirjan käsittelevän seuraavia aihepiirejä: ryhmätyö, sosiaalityö,työtavat,
toimintaterapia, kokemukset, elämys. Lisäksi on ilmestynyt Mikael Kokljuschkin, Seikkailuun! - varhaiskasvatuksen seikkailukirja, Kirjayhtymä, Tampere, 1999. Aalto, Mikko, Ryppäästä ryhmäksi, My Generation, [Ryttylä], 2000. Aalto, Mikko, X.TAASIA - toiminkokemusaineisto nuoriostyöhön, Nuorisokasvatussäätiö, Helsinki, 1997. Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineisto -tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta http://www.alli.fi/kirjasto/ asiasanalla seikkailukasvatus löytyy runsaasti...
Teoksessa Nurmenviljely (Maaseutukeskusten Liitto 1998) on sivulla 83 karkea määritys heinän kosteuden mittaamisesta.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyi seuraava viittaus
Ivaska, Sisko
Kosteusanalyysimenetelmistä erityisesti eräiden automaattisten kosteusmittareiden käytöstä viljan kosteuden määrittämisessä / Sisko Ivaska. -
Helsinki: Valtion teknillinen tutkimuslaitos, 1949. (Tiedoitus / Valtion teknillinen tutkimuslaitos ; 78).
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi seuraavat viitteet:
Laitinen, Arvo
Heinän kosteuden määritys Wile 35-pikakosteusmittarilla
Teho 1983 ; 1
Rauma, Seppo
Mittaa heinän kosteus
Käytännön maamies 1984 ; 6.
Helsingin Pukinmäen kirjaston omissa kokoelmissa ei ole yhtään markiisitar de Pompadouria käsittelevää kirjaa, mutta monissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on. Saat kirjojen nimet ja kirjastot näkyviin pääkaupunkiseudun Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/) kirjoittamalla aihehakuun nimen Pompadour. Suomenkielisiä kirjoja on vain yksi: Nancy Mitfordin kirjoittama Madame de Pompadour. Muutamia ruotsin- ja saksankielisiä kirjoja on myös.
Yleisten kirjastojen luettelointisäännöistä on olemassa mm.
- Suomalaiset luettelointisäännöt : monografioiden kuvailu,
- Suomalaiset luettelointisäännöt : kartta-aineiston kuvailu. Lisää luettelointiin liittyvää kirjallisuutta löytyy esim. kirjastojen sivuilta luokkahaulla 02.323 (Oulun kaupunginkirjaston aineitotietokanta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=1082719869 ).
Btj Kirjastopalvelun sivulta selviävät myös luetteloinnissa käytettävät teokset http://www.btj.fi/koodit/luettelo10.htm . Helsingin yliopiston kirjaston sivuilla on joitakin FINMARC-formaatteja saatavana PDF-tiedostoina http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/julkaisut.htm#formaatti .
Isabel Allende kertoo itse oman tarinansa kirjassaan Paula. Paula on Allenden tytär, jonka sairasvuoteen ääressä Allende kertoo elämästään, perheestään, urastaan ja pakolaisuudesta. Kirja on saatavisaa helmet-kirjastoista ja sen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi .
Scott Malcolm Ciencin on syntynyt 1962. Hänestä ei ole tietoja hakuteoksissa, joita on Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Hän elää Sarasotassa, Floridassa, ja on julkaissut englanninkielisiä tekstejä vuodesta 1989 alkaen. Hän on julkaissut yli 40 romaania fantasiakirjallisuuden alalta ja lukuisia sarjakuvakirjoja sekä aikuisille että nuorille. Hänen teoksistaan on suomennettu toistaiseksi vain Onnen hylkäämät (2005). Hänen kirjallinen tuotantonsa luetellaan internetissä esim. sivulla http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Scott_Ciencin.htm#top .
Intrnetin hakukoneilla (esim. Googlella) saa paljon englanninkielisiä sivuja hakuehdolla "Scott Ciencin".
On olemassa ainakin seuraava teokset:
"Iloinen 50-luku :purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia" /[tekstit: Kai Linnilä ... et al.]Helsinki] :Tammi,2003.
"Elämää kaupungissa: muistikuvia asumisesta Helsingin keskustassa: lapsuuden- ja nuoruudenkuvauksia sotienjälkeiseltä ajalta keskustasta, Kaartinkaupungista ja osasta Kamppia."
Julk. Helsingin Kaupunginmuseo 1998
Suomela, Helena: "Fredan ja Roban kulmasta"
Julk. Helsinki : Tammi, 2005
Linnankivi, Marja
"Töölön tyttö : helsinkiläistytön muistelmia lapsuudesta ja nuoruudesta 1930-1950-luvuilla"
Julk. Helsinki : Tammi, 2003
"Minun kaupunkini: tunnetut suomalaiset kertovat Helsingistä" toim.Jeannette Björkqvist, Staffan Bruun ja Göran Ek. Julk. Schildt, 2000
"Täältä tulee nuoriso! :1950-79."...
Pasilan kirjavarastossa on kaksi englanninkielistä teosta jotka sisältävät Mary Shelleyn kirjeitä, Shelley, Mary: The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 1 : "A part of the elect" (1980), sekä The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 2 : "Treading in unknown paths" (1983). Helmet-aineistotietokannasta löytyy myös joitakin teoksia joissa ainakin on mainintoja Shelleystä, kuten esimerkiksi Päivi Tapolan Äitini puutarhassa : polkuja naiskirjallisuuteen (Kääntöpiiri, 2002).
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta (https://finna.fi sen sijaan löytyy useampiakin elämäkertoja Mary Shelleystä, nekin tosin englanniksi, muun muassa Muriel Sparkin kirjoittama Mary Shelley (1987) ja Anne Kostelanetz Mellorin teos Mary...
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole ainakaan vielä mahdollisuutta tallentaa lainaushistorioita. Vaskin palveluihin kuuluvat mm. "omat hyllyt" joihin voi tallentaa tietoja haluamistaan kirjoista, mutta systeemi on hiukan työläämpi kuin lainaushistorian tallennus käsittääkseni olisi. Joissain muissa kirjastotietokannoissa tällainen palvelu jo on, tietääkseni ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannassa.
Sinun ongelmasi saattaisi silti ratketa Vaskista (www.turku.fi/vaski) muutenkin, käyttämällä asiasanahakua ja julkaisuajan rajoittamista. Tai kysy neuvonnasta seuraavan kerran kun käyt kirjastosta, joskus hyvällä onnella kirja löytyy hyvinkin vähillä tiedoilla!
Ylivelkaantumisesta on tehty tutkimuksia, mutta vaikuttaa siltä, että maahanmuuttajiin liittyen ei tutkimuksia Suomessa ole tehty. Ainakaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan tai lehtiartikkelitietokanta Arton kautta tällaisia ei löytynyt:
http://finna.fi
https://finna.fi
Animaatio tarkoittaa staattisten kuvien järjestämistä ja kuvaamista ruutu kerrallaan (tai kaksi-kolme ruutua kerrallaan siten, että ne elokuvallisesti jatkuvana kuvasarjana esitettyinä tuottavat liikkeen vaikutelman.
Animaatiotapojen perusteella animaatioelokuvia voidaan luokitella seuraavasti: piirros- ja kalvoanimaatiot, pala-animaatiot, esineanimaatiot, savianimaatiot ja tietokoneanimaatiot. Animaatioelokuva saattaa yhdistellä näitä kaikkia menetelmiä.
Kuva voitiin myös piirtää tai raaputtaa suoraan filmiruuutuun.
Piirretty animaatio (cartoon) on animaatioelokuvan alalaji.
Pocahontaksessä käytettiin sekä piirros- että tietokoneanimaatiota.
Tietokoneanimaatio tarkoittaa tietokoneella tuotetun materiaalin esittämistä ajallisena jatkumona...
Tekniikan Maailma -lehden nro 11/2008 voi lainata Espoossa kirjasto Sellosta ja Helsingissä Rikhardinkadun kirjastosta. Lehteä ei tarvitse käydä hakemassa kyseisistä kirjastoista vaan sen voi myös varata omaan kirjastoon.
Lehti löytyy myös Itäkeskuksen ja Pasilan kirjastoista, mutta sitä ei saa lainaan. Lehden artikkeleista voi pyytää tai käydä ottamassa kopioita.
Ikävä kyllä kansanperinteen kerääjä ja tutkija J. (Jussi) Lukkarisesta ei löytynyt paljonkaan tietoa. Pekka laaksosen teoksessa Kotimailla (1999) kerrotaan, että hän oli kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharjun kertojalähteen paiholalaisen Antti Lukkarisen poika (s. 171).
Häneltä on julkaistu muutamia kansanperinteen kirjoja:
- Etelä-Pohjanmaan runot (1933)
- Inkeriläisten kotijumalista (1912)
- Inkeriläisten praasnikoista (1912)
- Isävaltainen perhe (1939)
- Pakanuutta loitsuissamme? (1933)
- Vähäne sellitysty Livvin rahvahal erähih nygözih dieloloih (1918)
- Vienan Karjalassa (1918)
- Satakunnan runot. 2 / julkaisseet T. Pohjankanervo ja J. Lukkarinen (1934)
- Savon runot. 1 ja 2 (1934 ja 1936)
- Suomalaisten naimatapoja : aineksia...
Muistutukset lähestyvästä eräpäivästä lähetetään edelleen sähköpostiin, palvelua siis ei ole lopetettu. Koska s-postiosoitteesi on oikea eikä roskapostiinkaan ole muistutukset menneet, täytyy kyseessä olla jokin väliaikainen toimintahäiriö järjestelmässämme. Jos ongelma jatkuu seuraavienkin eräpäivien kohdalla, kannattaa pyytää kotikirjastoa selvittämään asiaa.
Kannesta annetun kuvauksen perusteella kaivattu kirja voisi olla Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä Frank Baberin kuvittamassa kokoelmassa on kuitenkin mukaan otetuista loruista Kaarina Helakisan, Kaija Pakkasen ja Panu Pekkasen sitä varten laatimat uudet suomennokset, ja niinpä esimerkiksi "Maanantain lapsi" ei esiinny siinä missään tavallisimmista suomenkielisistä asuistaan, jotka ovat tuttuja useista runo- ja loruvalikoimista. Hanhiemon runoihin Kaarina Helakisa on kääntänyt sen muotoon "Ken syntyy maanantaina maailmaan...".
Oulun kaupunginkirjasto on lakannut hankkimasta Iltalehteä ja Ilta-Sanomia ja vanhat lehdet on hävitetty. Oulun yliopiston kirjastossa on Iltalehti käytettävissä mikrofilminä. Helsingin kaupunginkirjastossa on sekä Iltalehden että Ilta-Sanomien mikrofilmit ja niitä voi kaukolainata 5 rullaa kerrallaan.
