Juutalaisvainoista löytty runsaasti aineistoa. Valitse HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi aihehaku.
Kirjoita hakuruutuun juutalaisvainot. Voit rajata hakutulosta ylhäällä olevasta valikosta kielen, aineiston tai kirjaston mukaan.
DVD-elokuvia löytyy:
Exodus, Lopullinen ratkaisu, Ruusujen katu, Uprising, Viattomien verellä.
Teoksia esim.
Wiesel, Elie: Yö
Appleman-Jurman, Alicia: Alicia, juutalaistyttö
Levi, Primo: Tällainenko on ihminen
Kertèsz, Imre: Kohtalottomuus
Fredrik II teki ristiretken (kuudennen ristiretken) Jerusalemiin ja Egyptiin vuosina 1228-1229. Sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuudes_ristiretki kerrotaan tästä retkestä.
Carl Grimbergin teoksessa Kansojen historia, osa 8, taas kerrotaan Fredrik II:n ja Egyptin sulttaanin hyvistä väleistä. Sulttaani lahjoitti kristitylle ruhtinaalle kallisarvoisen planetaarion ja kristityt saivat Jaffan sopimuksella Jerusalemin haltuunsa 10 vuodeksi. Fredrik puolestaan huolehti, että muhamettilaiset saivat harjoittaa uskontoaan Jerusalemin kahdessa moskeijassa. Molemmat hallitsijat: Fredrik II ja sulttaani Al-Kamil saivat kovasti arvostelua omilta uskonveljiltään. Fredrik palasi Italiaan kesällä 1229. Hän sai lahjoituksia sulttaanilta siis varmaankin...
Aihetta säätelee valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030542
Ympäristöhallinnon sivulta Haja-asutuksen jätevedet löytyy muuan muassa mallilomakkeet: "Selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohje sekä päiväkirja" ja muuta tietoa.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=566&lan=fi
"Voiko mökillä syntyvät talousjätevedet johtaa suoraan maahan?" Tähän vastataan sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=118901&lan=fi
Vastauksen lopussa todetaan, että tarkempia ohjeita saa tarvittaessa mökkikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
Aiheesta tietoa, lomakkeita ja lista usein kysytyistä kysymyksistä...
Monipuoliset ja ajantasaiset nettisivut Timo Parvelasta löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä Sanojen aika -kirjailijatietokannasta. Sivuilla kerrotaan perustiedot Parvelasta, listataan hänen julkaisunsa ja annetaan tekstinäytteitä. Sivuilla on myös linkkejä kirjailijan kotivulle, hänen haastatteluihinsa ja kirja-arvosteluihin.
Linkki Timo Parvelan esittelyyn Sanojen ajassa löydät tästä osoitteesta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=538&PageConten…
Tämän lisäksi katso myös kustannusyhtiö Tammen nettisivut, jossa kirjailijaesittelyn lisäksi listataan hänen teoksensa, teosten käännökset ja hänen saamansa palkinnot. Löydät sivut täältä: http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/64
En osaa sanoa miksi ette pääse uusimaan lainojanne. Web Origo antaa kokeilla kaksi väärää tunnuslukua, mutta kolmas pitäisi olla se oikea jotta pääsisi kirjautumaan sisään omiin lainoihin. Paras keino ratkaista pulma on että pyydätte seuraavalla kirjastokäynnillä uuden tunnusluvun ja testaatte heti kirjastossa omien lainojen katseluun/uusintaan pääsyn. Tunnusluku annetaan asiakkaalle henkilökohtaisesti mistä tahansa Kyyti-kirjastosta, emme anna sitä sähköpostitse.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tälläistä laitetta missään. Editointilaitteita on Lasipalatsin Kohtaamispaikalla, mutta heiltäkin uupuu etsimäsi.
Kokonaista kirjaa Yki Nummesta kokoelmassamme ei ole, mutta esim. Suomalainen muotoilu 2 -teoksessa sekä Glorian antiikki -lehdissä 2009:1 s. 44-46 ja 2006:1 s.14-17 sekä Avotakassa 2007: 5 s. 154-155 on Yki Nummea käsittelevät artikkelit. Tietoa löytyy myös mm. Form-function-Finland -lehdestä 2005:1 (s.67-69) ja Muoto-lehdistä 2003: 4-5 (s.75) ja 1984: 2 (s. 24-25), jotka voidaan tilata kaukolainaksi.
Yki Nummesta tietoa löytyy myös netistä, esim. http://www.finnishdesign.fi/muotoilija?id=965916,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yki_Nummi,
http://www.designforum.fi/yki_nummi
Ikävä kyllä et voi. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sääntöjen mukaan kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Tietoa kortista löytyy täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Ratkaisu: Sähköpostiosoitteen vaihtaminen onnistuu paikan päällä lähimmässä kirjastossa, kun esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Samalla voit tietenkin vaihtaa myös salasanasi.
Helmet-kirjastoissa on tätä kirjaa yhdeksän kappaletta. Kirjaan on neljä varausta, joista sinun varauksesi on ensimmäinen. Kirjoista kahdeksan on lainassa. Yhdeksäs on Töölön kirjaston kappale ja hyllyssä-tilassa tällä hetkellä. Töölön kirjasto on kuitenkin remontissa (avataan tämänhetkisen tiedon mukaan keväällä 2016) ja kiinni.
Osa Töölön kirjaston aineistosta kiertää muissa kirjastoissa, mutta suuri osa on pakattuna ja odottamassa remontin päättymistä. Töölön kirjaston kappale ei siis lähde varaajalle, vaan sinä saat varauksesi vasta, kun ensimmäinen tällä hetkellä lainassa oleva kirja palautuu lainaajalta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2084168__Stekniikan%20lask…
Työllisyyslakia uudistettiin vuonna 1971 ja annettiin laki 946/1971. Tätä koskevaa hallituksen esitystä HE 94/1971 ja lain hyväksymistä edelsi 4.6.1970 asetetun komitean työ. Työllisyyslakikomiteanmietintö 1971: B 33 annettiin 7.4.1971. Mietinnössä todettiin (s. 18), että korvausta ei voida myöntää henkilölle, joka on työhön kykenemätön tai joka pätevättä syyttä kieltäytyy vastaanottamasta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana taikka joka ilman pätevää aihetta eronnut tällaisesta työstä.
Tämä komiteanmietinnössä mainittu kohta ei tullut suoraan lakiin vaan siitä annettuun työllisyysasetukseen 948/1971, pykälä 9. Laki tuli voimaan 1.1.1971, samoin asetus
Aiemmin voimassa ollut...
Maatalousmuseo Sarka arveli piimänuijan olevan paikallinen nimitys voinuijalle.
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+maatalousmuseo+Sarka/2709%…
Facebook-ryhmässä Pelastetaan vanhat esineet taas piimänuijaksi arveltiin muinaista kirnuamismenetelmää, jossa koverrettuja puuputkia survottiin nuijalla, jota kutsuttiin piimänuijaksi. Tämä olisi ollut 1300-1400 luvulla.
Kirjoitusoppaissa on ohjeita eri tekstilajien kirjoittamiseen. Sellainen on esimerkiksi Tiina Torpan ”Työssään kirjoittavan opas” (Talentum, 2014). Luonnollisesti on myös tärkeää, että kielenhuolto on kunnossa, ja siihen löytyy lukuisia oppaita myös.
Lehdillä on kuitenkin yleensä omat ohjeistuksensa siitä, miten heille lähetettävissä tekstissä erilaiset muotoilut on tehty. Joillakin lehdillä ohjeita saattaa olla nettisivuilla, mutta lehti varmasti lähettää ne myös kirjoittajalle, jolta haluaa juttuja saada.
Ennen lehden lähestymistä kannattaa miettiä, millaiseen lehteen juttua olisi paras tarjota. Eli esimerkiksi miettiä, onko juttu populaari vai ammattilaisyleisölle tarkoitettu. Aihetta tuntematta on kuitenkaan vaikea suositella mitään...
Näyttää siltä, että etsimäsi äänikirja Mumin : Mumin till sjöss ; Mumin blir rik (1982) on vielä lainattavissa Kainet-kirjastojen kokoelmissa Kuhmon kaupunginkirjaston lastenosastolla.
Voit tehdä äänikirjasta kaukolainapyynnön tai pyytää lähikirjastosi henkilökuntaa tekemään tilauksen puolestasi.
Tarkemmat tiedot kaukopalvelumaksuista löytyvät alla olevasta linkistä. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä tilauksen itsekin. Linkki kaukopalvelomakkeeseen löytyy myös linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://kainet.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p…
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän YKL:n mukaan niin lasten kuin aikuistenkin aforismikokoelmat sijoitetaan luokkaan 10.8 (Mietelausekokoelmat, sitaattikokoelmat). Verkko-YKL löytyy alla olevasta linkistä. Siinä on myös sanahaku, josta luokan voi tarkistaa:
http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/sanat/?SearchWord=aforismit
Helsingin kaupunginkirjastolla on oma luokitusjärjestelmänsä HKLJ (http://hklj.kirjastot.fi/), mutta muut Suomen kuntien kirjastot käyttävät YKL:ää.
Valtion säädöstietopankki http://finlex.edita.fi/ sisältää Suomen lainsäädännön http://finlex.edita.fi/stp.html. Laki elinkeinotulon verottamisesta löytyy nimikehaulla viitetietokantaan hakusanalla elinkeinotulo* ja Tulo- ja varallisuusverolaki muutoksineen hakusanoilla tulo- ja varallisuusverola*
Näin muotoiltuun kysymykseen on vaikea vastata tietämättä, tarkoitetaanko "yksityisellä tilillä" kysyjän omaa vai jonkun toisen tiliä. Oletan seuraavassa, että kysyjä tarkoittaa jonkun toisen ei-julkista tiliä.
Jos kysyjällä on laillinen pääsy mainitulle tilille, ei kuvaruutukaappauksen tekemiselle ja tuloksen luovuttamista kolmannelle osapuolelle voine pitää ainakaan lähtökohtaisesti laittomana. Kysymykseen "saako" liittyy toki myös moraalinen ulottuvuus, jolloin riippuu täysin kopion sisällöstä, onko sen levittäminen hyväksyttävää. Jos esimerkiksi kyseinen kolmas osapuoli on henkilö, jolta kopioidun tilin omistaja on kieltänyt pääsyn omalle tililleen, voidaan kopioinnin tuloksen luovuttamista pitää ainakin eettisesti kyseenalaisena....
Yksi ihmiskunnan vanhimmistä säilyneistä kirjallisista teksteistä on mesopotamialainen Gilgamesh-eepos, "maailman vanhin sankaritaru". Se on suomennettu kahdesti: Armas Salosen tulkinta ilmestyi vuonna 1943, Jaakko Hämeen-Anttilan versio vuonna 2000. Toinen varhaisimpiin kuuluva suomennettu teos on Muinaisegyptiläinen kuolleiden kirja, jonka teksteistä osa saattaa olla Gilgameshiakin vanhempaa perua.
Laulun nimi on "X-herra äks", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Petter Ohls. Laulu alkaa: "X-herra äks on tuntematon". Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Ohls, Petter: X-herra äks : laulukuvakirja (Musiikki Fazer, 1974)
Tie musiikkiin : Musica 3-4 : oppilaan kirja (Musiikki Fazer)
Tie musiikkiin : Musica 3-4 : opettajan kirja (Musiikki Fazer, 1977)
Laulu on myös levytetty. Se löytyy esim. LP-levyltä "Hassu juttu : lauluja lapsille" (Finnlevy, 1976), jolla sen esittää Ritva Mustonen-Laurilan johtama lapsiryhmä. Esityksen voi kuunnella myös YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=YWYQ11nIU6Y .
Vuonna 2018 Suomen kunnista Virolahti oli venäjänkielisin, jos katsotaan venäjänkielisten osuutta kunnan koko väestöstä. Virolahden kunnan väestöstä oli 4,89 prosenttia venäjänkielisiä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/1e2b841b-c9db-4134-ac4e-077006ff3c86. Koko maan väestöstä venäjänkielisiä oli 1,44 prosenttia.
Määrällisesti eniten venäjänkielisiä oli Helsingissä, missä venäjä oli merkitty äidinkieleksi 18 506 henkilölle: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/995293ed-4b0e-4e77-b120-f1cf25dc7e28.
Lähde:Tilastokeskus, Väestörakenne, tietokantataulu 11rm -- Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2018.
