Monipuoliset ja ajantasaiset nettisivut Timo Parvelasta löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä Sanojen aika -kirjailijatietokannasta. Sivuilla kerrotaan perustiedot Parvelasta, listataan hänen julkaisunsa ja annetaan tekstinäytteitä. Sivuilla on myös linkkejä kirjailijan kotivulle, hänen haastatteluihinsa ja kirja-arvosteluihin.
Linkki Timo Parvelan esittelyyn Sanojen ajassa löydät tästä osoitteesta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=538&PageConten…
Tämän lisäksi katso myös kustannusyhtiö Tammen nettisivut, jossa kirjailijaesittelyn lisäksi listataan hänen teoksensa, teosten käännökset ja hänen saamansa palkinnot. Löydät sivut täältä: http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/64
Hei!
Kyllä voit lainata, kun osoitteesi on edelleen Suomessa. Huomioi kuitenkin, että lainat pitää palauttaa sen kaupungin kirjastoon josta olet lainat tehnyt.
En osaa sanoa miksi ette pääse uusimaan lainojanne. Web Origo antaa kokeilla kaksi väärää tunnuslukua, mutta kolmas pitäisi olla se oikea jotta pääsisi kirjautumaan sisään omiin lainoihin. Paras keino ratkaista pulma on että pyydätte seuraavalla kirjastokäynnillä uuden tunnusluvun ja testaatte heti kirjastossa omien lainojen katseluun/uusintaan pääsyn. Tunnusluku annetaan asiakkaalle henkilökohtaisesti mistä tahansa Kyyti-kirjastosta, emme anna sitä sähköpostitse.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tälläistä laitetta missään. Editointilaitteita on Lasipalatsin Kohtaamispaikalla, mutta heiltäkin uupuu etsimäsi.
Kokonaista kirjaa Yki Nummesta kokoelmassamme ei ole, mutta esim. Suomalainen muotoilu 2 -teoksessa sekä Glorian antiikki -lehdissä 2009:1 s. 44-46 ja 2006:1 s.14-17 sekä Avotakassa 2007: 5 s. 154-155 on Yki Nummea käsittelevät artikkelit. Tietoa löytyy myös mm. Form-function-Finland -lehdestä 2005:1 (s.67-69) ja Muoto-lehdistä 2003: 4-5 (s.75) ja 1984: 2 (s. 24-25), jotka voidaan tilata kaukolainaksi.
Yki Nummesta tietoa löytyy myös netistä, esim. http://www.finnishdesign.fi/muotoilija?id=965916,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yki_Nummi,
http://www.designforum.fi/yki_nummi
Ikävä kyllä et voi. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sääntöjen mukaan kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Tietoa kortista löytyy täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Ratkaisu: Sähköpostiosoitteen vaihtaminen onnistuu paikan päällä lähimmässä kirjastossa, kun esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Samalla voit tietenkin vaihtaa myös salasanasi.
Maatalousmuseo Sarka arveli piimänuijan olevan paikallinen nimitys voinuijalle.
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+maatalousmuseo+Sarka/2709%…
Facebook-ryhmässä Pelastetaan vanhat esineet taas piimänuijaksi arveltiin muinaista kirnuamismenetelmää, jossa koverrettuja puuputkia survottiin nuijalla, jota kutsuttiin piimänuijaksi. Tämä olisi ollut 1300-1400 luvulla.
Sinulla täytyy olla kirjastokortti voidaksesi varata teoksen Turun yliopiston kirjastosta. Kirjastokortin saat maksutta mistä tahansa Turun yliopiston kirjastoyksiköstä. Kirjastokortin saaminen edellyttää henkilöllisyystodistusta ja Suomessa olevaa kotiosoitetta.
Ohessa tietoa kirjastokortista ja varaamisesta http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/lainat/Lainaa/kirjastokortti/Sivu…
Voit tilata kirjastokortin oheisella lomakkeella http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/lainat/Lainaa/kirjastokortti/Sivu… ja lähettää sen lisäksi sähköpostilla kirjavarauksesi sähköpostiosoitteeseen lainaus@utu.fi (koska sinulla ei vielä ole korttia eikä tunnuksia). Sähköposti pitää olla ennen klo 16 perillä, että se ehtii seuraavan päivän varastohakuun. Oman...
Mielenkiintoinen kysymys, johon on moraalin piiriin kuuluvien asioiden tapaan mahdotonta vastata lyhyesti tai yksinkertaisesti. On selvää, että jättäytymällä tahallaan suomalaisen yhteiskunnan turvaverkkojen varaan ihminen rasittaa yhteistä taloutta tuomatta siihen minkäänlaista omaa panosta. Tällaista tahallista rasituksen siirtoa voidaan moraalisinkin perustein arvostella ja moittia.
Toisaalta on totta, että Suomessa on melko korkeat työttömyysluvut, eivätkä kaikki työhaluiset saa ainakaan sellaista työtä, jota haluaisivat (tässä lienee turhaa pohtia sitä, täytyisikö ihmisen ottaa vastaan mitä tahansa työtä). Ainakin teoriassa vapaaehtoisesti työmarkkinoilta pois jättäytyvä keventää työllistämispyrkimyksiä, jotka myös automaation...
Ja - boken hör till flera biblioteks samlingar. Du kan söka verk i Plussa mediedatabas som visar också beståndsinformationen på boken.
Addressen är http://www.libplussa.fi/#se
Valtion säädöstietopankki http://finlex.edita.fi/ sisältää Suomen lainsäädännön http://finlex.edita.fi/stp.html. Laki elinkeinotulon verottamisesta löytyy nimikehaulla viitetietokantaan hakusanalla elinkeinotulo* ja Tulo- ja varallisuusverolaki muutoksineen hakusanoilla tulo- ja varallisuusverola*
Yksi ihmiskunnan vanhimmistä säilyneistä kirjallisista teksteistä on mesopotamialainen Gilgamesh-eepos, "maailman vanhin sankaritaru". Se on suomennettu kahdesti: Armas Salosen tulkinta ilmestyi vuonna 1943, Jaakko Hämeen-Anttilan versio vuonna 2000. Toinen varhaisimpiin kuuluva suomennettu teos on Muinaisegyptiläinen kuolleiden kirja, jonka teksteistä osa saattaa olla Gilgameshiakin vanhempaa perua.
Valitettavasti tällaista tietoa ei löytynyt. Kannattaa vielä tutustu Wikipedian lähteisiin asianomaisten henkilöiden kohdalla.
Louis XIV of France
https://en.wikipedia.org/wiki/Louis_XIV_of_France
Anders Celsius
https://en.wikipedia.org/wiki/Anders_Celsius
Daniel Gabriel Fahrenheit
https://en.wikipedia.org/wiki/Daniel_Gabriel_Fahrenheit
William Thomson, 1st Baron Kelvin
https://en.wikipedia.org/wiki/William_Thomson,_1st_Baron_Kelvin
Keurulainen on asukkaan lähtöpitäjää ilmaisevasta lisänimestä kehittynyt sukunimi, joka osoittaa, mihin asti Keuruulta on aikoinaan lähdetty uudistiloja raivaamaan.
Sana 'keuru', josta Keuruu juontuu, merkitsee käyrää, kourua.
Lähde: Mikkonen-Paikkala: Sukunimet (2000)
Viimeinen suomeksi julkaistu tietosanakirjasarja oli 8-osainen Factum, jota julkaistiin vuosina 2003-2005. Uusin ruotsinkielinen on Uppslagsverket Finland, jonka viimeinen osa ilmestyi vuonna 2007.
Yksittäisiä tietosanakirjoja ilmestyy vieläkin, etenkin lapsille (esimerkiksi Koululaisen pikkujättiläinen, 2019 ja Koululaisen suuri ensyklopedia, 2014).
Risto Räppääjät voisivat olla kiinnostavia, ainakin ne ovat päiväkodeissa isompien lasten ryhmissä suosittua luettavaa. Chris Riddellin Ottilia-kirjoissa on hieno kuvitus. Muita mahdollisia:
Heinähattu ja Vilttitossu -sarja
Viiru ja Pesonen
Missä Vallu? -sarjan piilokuvakirjat
Leon lemmikkiuutiset -sarja
Miina Mylläkkä -sarja
Eduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koira sekä Alas taikavirtaa
Kasper, Jesper ja Joonatan : kolme iloista rosvoa ja muut Thorbjørn Egnerin kirjat
Beatrix Potter: Petteri kaniinin satumaailma
Jos laitat Helmet-hakuun sanan sadut, voit löytää aarrearkullisen kuvitettuja satukirjoja. Varsinkin uudemmissa satukirjoissa on yleensä runsaasti värikästä kuvitusta.
Vaski-kirjastoista löytyy englanninkielisiä kaunokirjallisuuden lukemistoja. Nämä ovat lyhennettyjä ja yksinkertaistettuja versioita täyspitkistä romaaneista, ja ne on tarkoitettu kielen opiskelun tueksi.
Joukosta löytyy myös klassikoita, esim. Thomas Hardya, Charles Dickensia, Jane Austenia.
Löydät englanninkieliset lukemistot Vaski-verkkokirjastosta hakusanalla "lukemistot" ja haun tehtyäsi rajaamalla kieleksi "englanti" sivun oikeasta sivupalkista.
Voit myös lisätä hakukenttään hakusanoiksi teoksen tai kirjailijan nimen.
Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/
Kyseessä lienee alkuperäinen Battlestar Galactica eli Taisteluplaneetta Galactica -sarja, jota tehtiin vuosina 1978-79. Ihmissankareiden vastustaja oli siinä Baltar-niminen mies, joka oli pettänyt oman väkensä ja siirtynyt cylon-robottien puolelle.
Galactica.tv-sivusto: https://www.galactica.tv/battlestar-galactica-1978-main-cast/john-colic…
Battlestar Galactica -wiki: https://en.battlestarwikiclone.org/wiki/Throne_room
Käytännössä kaikissa yleisissä kirjastoissa voi lukea bestseller-hyllyn kirjoja (tai muuta kirjallisuutta) kirjaston tiloissa niitä lainaamatta. Saatat kuitenkin tarkoittaa Kallion kirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevaa Lukupysäkkiä, jossa on saatavilla vain kirjastossa luettavaksi tarkoitettuja uutuuskirjoja, eikä niitä voi lainata. Lukupysäkiltä löytyy kerrallaan noin 12-15 uutuuskirjaa sekä kustantajien luetteloita.
Helmet: Lukupysäkki
