Hei!
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet. Otava 2000 mukaan Tanski on samaa perua kuin nimet Tanska, Tanskala ja Tanskanen.
Kirjassa kerrotaan, että nimen taustalla on 'tanskalaista' merkitsevä kansallisuudennimitys dansk, vaikka tanskalaisia onkin varhain nimitetty juuteiksi. Turun seudun vanhoissa nimissä taustalla on ehkä myös tanskan dansk 'danzigilainen'. Teoksessa mainitaan Tanski-nimisiä löytyvän Punkalaitumen seudulta 32. (siis v. 2000)
Henkilön nimestä ei tarkkaa tietoa löytynyt, mutta aihetta käsitellään kirjassa Mustialan muistoja Suomen vapaussodan ajoilta. Julkaisija Mustialan toveriliitto, 1923. Kirja on saatavissa Varastokirjastosta, johon voi oman kirjaston kautta tehdä kaukolainapyynnön.
Ainakin Ruokatori ilmoittaa toimintalueekseen osan Pirkanmaata eli seuraavat alueet: Tampere, Kangasala (ei Sahalahti), Lempäälän Kulju, Nokia, Pirkkala. Lisätietoja: http://www.ruokatori.fi, sähköpostilla asiakaspalvelu@ruokatori.fi.
Vastaus koskee "Lex Nokiaa"
Lex Nokia liittyy hallituksen esitykseen 48/2008 "Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta".
Hallituksen esitykseen liittyvät lakiehdotkset on hyväksytty. Ne ovat:
1. Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta. Säädöskokoelma 125/2009
2. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 2 ja 21 §:n muuttamisesta. Säädöskokelma 126/2009
3. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 19 §:n muuttamisesta. Säädöskokoelma 127/2009
4. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 7 §:n muuttamisesta. Säädöskokoelma 128/2009.
Hallituksen esitys ja säädökset löytyvät osoitteesta
www.eduskunt.fi >...
Sivustolla oikealla alhaalla on palkki Keskustelu. Klikkaa sitä, sen jälkeen Asetukset. Valitse Siirry pois (ensimmäisenä valintalistassa). Alhaalla oikealla olevassa palkissa lukee nyt Keskustelu (offline). Muussa tilassa tuo 'offline' puuttuu ja lisäksi näkyy pieni vihreä pallukka.
Oletusnoutokirjaston saa vaihdettua HelMetin omien tietojen pääsivun linkistä ”Muuta yhteystietojasi”, joka vasemmalta puolelta sivua. Sen takaa aukeavalta sivulta löytyy alimmaisena kohta ”Noutokirjasto”, josta voi pudotusvalikosta valita haluamansa oletusnoutokirjaston.
Ann on lyhentymä Annasta, joka puolestaan on kreikkalainen muoto sanasta hannah, armo. Anna ja Ann ovat suosittuja nimiä monissa kielissä.
Charlott (sekä Charlotta ja Charlotte) on ranskalaisen ja italialaisen Charlot-nimen sisarnimi. Charlot tarkoittaa "Pikku Kaarloa", joten Charlott voidaan kääntää "Pikku Karlaksi". Kaarlo tulee nimestä Karl, joka on peräisin yläsaksan murteesta ja merkitsee miestä tai kosijaa. Nimi ja sen monet muunnokset (Carolus, Carlo, Charles jne.) ovat tulleet tunnetuiksi monien hallitsijoiden niminä.
Caroline on samaa juurta kuin Charlott, sillä se on Carolus-nimen sisarnimi.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Tietoa mistä runon aihe on tullut en valitettavasti löytänyt. Runo on Eino Leinon ja sen on säveltänyt Toivi Kuula. Laulu löytyy usealta cd-levyltä, saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=virta+venhett%C3%A4+vie**&sear…
Eino Leino seuralta voisi asiaa vielä kysellä http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/palaute_tilauslomake_jaseneksi_l/
Monet Ruotsissa ilmestyneet kirjat hankitaan kirjastoihin myös Suomessa. Eri kuntien kirjastot tai kirjastokimpat hankkivat kokoelmansa kuitenkin itsenäisesti. Kuntiin, joissa on paljon ruotsinkielisiä asukkaita, hankitaan myös enemmän ruotsinkielistä aineistoa.
Sinun kannattaa kysyä lähikirjastostasi, ovatko he hankkimassa toivomaasi kirjaa kokoelmiinsa. Ja jos eivät ole, voit jättää kirjastoon hankintatoivomuksen.
Jos taas haluat kirjan lainaksi ruotsalaisesta kirjastosta, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
hei,
Gladys Aylward - nimisestä Kiinassa toimineesta lähetystyöntekijästä löytyy suomeksi kaksi kirjaa: Pieni nainen / Alan Burgess ; suomentanut Helvi Vasara, 1957 ja Muurinmurtaja : kertomus lähetyssaarnaajasta Kiinan kärsimysteillä / Gladys Aylward, 1954
Tiedustelin asiaa e-informaatikoltamme. Hänen mukaansa lehtipalvelun toiminta on jatkunut ja jatkuu edelleen ennaltaan tänä vuonna.
Lehtipalvelussa vaikuttaa olevan tällä hetkellä häiriö, mutta vaikka kansikuvat puuttuvat ja näyttäisi, että vain vanhemmat lehdet on ladattavissa, niin "Check now"-linkistä latautuu uusin lehti.
Uuden kirjastokortin saatte mistä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteestä odottaessa. Varatkaa mukaanne voimassa oleva henkilötodistus, ajokortti, passi tai kuvallinen Kela-kortti.
Kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa aikuisilta kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Voisivatko nämä olla etsimäsi:
- Ken Wagner, Jussi pussissa (1972). Kirjassa seikkailee Jussi-poika, joka leikki avaruusmatkaa paperipussikypärä päässään. Jussin kaveri on ankka nimeltä Kvaak:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
- Bertil Almqvist, Musa ja Muru Egyptissä (1971). Muinainen Murikan perhe seikkailee Egyptissä:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Kolmanneksi kirjaksi on kaksi ehdotusta:
- Ib Hansen, Kaksoset satamassa (1971)
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=610989
- Astrid Lindgren /teksti ja kuvat Sven-Eric Delr ja Stig Hallgren, Saariston lapset merirosvoina (1968)
Kummassakin kirjassa on valokuvakuvitus, ja sisäsivuilla ainakin syödään...
Voit hakea HelMetistä hakusanalla 1920-luku, jolloin saat kaiken 1920-lukua käsittelevän aineiston, yli 5100 osumaa. Niinpä tuohon 1920-luku hakusanaan kannattaa yhdistää sinua kiinnostavia aiheita. Esim. "1920-luku kulttuuri*" rajaa hakutulosta vain kulttuuria koskevaan aineistoon (tähti sanan lopussa hakee kaikki kulttuuri-alkuiset sanat).
Pukeutumista koskevia aineistoja löydät lisäämällä 1920-luku hakusanan jälkeen sanoja muoti, vaatteet tai pukeutuminen.
Espoon kirjastossa kannattaa etsintä aloittaa luokasta 90.2, yleinen kulttuurihistoria. Henkilökunta auttaa myös mielellään!
Satakirjastoissa, joihin mm. Rauma kuuluu, tätä kirjaa ei enää ole, mutta joistakin kirjastoista muualta Suomesta se löytyy. Kysy kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi.
Lukemasi kirja on Martti Sirolan Apassit. Tämä sarjakuvakirja ilmestyi jo vuonna 1974, mutta siitä on otettu useampia uusia painoksia.
Kirjassa seikkailee helsinkiläinen Tatu-niminen poika, joka kuumana kesäpäivänä löytää aarrekartan avulla saareen, jossa jo on joukko muita lapsia. Saareen rakennetaan mm. leiriä. Tatu viettää saaressa kesäänsä, ja jonkilainen kahakkakin syntyy.
Kirjasta on ilmestynyt myös osat Apassit, Erämaaseikkailu ja Apassit, Rautaparta. Erämaaseikkailussa seikkaillaan Lapissa.
Kirjan kansikuvan näet alla olevasta linkistä:
https://www.google.fi/search?q=apassit+sirola&rls=com.microsoft:fi-FI&s…
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&...
Osuuspankkilaki on vuodelta 1990, mutta siihen on tehty merkittäviä muutoksia vuonna 1996 (26.7.1996/575) koskien mm. osuuspankkien yhteenliittymistä ja sen valvontaa. Lakiin on tehty muutoksia myöhemminkin (Suomen laki 1, Ra 110).
Eduskunnan kirjaston (http://www.eduskunta.fi/kirjasto ) Selma-WWLS -tietokannasta löytyy asiasanahaulla osuuspankki Osuuspankkien yhteenliittymätyöryhmän muistio, 84 sivua, julk. Valtiovarainministeriö, Rahoitusmarkkinayksikkö. Valitettavasti muistio näyttää jääneen jollekulle lainaan.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta selviää kuitenkin, että muistio sijaitsee myös seuraavissa kirjastoissa Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto, Lapin yliopiston kirjasto ja Åbo Akademis bibliotek.
Eduskunnan sivuilla on hakupalvelu hallituksen esityksiin osoitteessa http://www.eduskunta.fi/thwfakta/vpasia/tsfram.htm , sieltä löytyvät myös perustelut.
Haun voi tehdä kahdella tavalla. Jos on tiedossa VEPS-tunnus (kuten sinulla on), sillä voi hakea suoraan kirjoittamalla Asiakirjan tunniste -kenttään HE 137/1999. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa Haku asiakirjan tekstistä -kenttään sopiva sana, esim. sosiaalihuolto tai sosiaalihuollon ja valita hakutuloksesta oikea vaihtoehto.