Lukitseminen on Helmet-verkkokorjaston uusi toiminto.
Lukitsemalla varauksen voit estää varauksesi etenemisen varausjonossa esimerkiksi lomasi aikana. Ennen lukitsemismahdollisuutta saattoi pitkään odotettu varaus tulla noudettavaksi juuri lomamatkan aikana, jolloin sitä ei pääsekään noutamaan, ja varattu teos siirtyä jonossa seuraavalle.
Kannattaa muistaa poistaa lukitus heti, kun taas on mahdollista noutaa se kirjastosta.
Helmetin sivuilla neuvotaan toimimaan näin: " Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä"."
https://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kyseessä voisi olla Tuula Lind -nimisen romaninaisen elämään pohjautuva kirja Käheä-ääninen tyttö (2009). Kirjan on kirjoittanut Riikka Tanner Tuula Lindin kertomusten, muistiinpanojen ja haastattelujen sekä julkisten asiakirjojen pohjalta. Kirja käsittelee romaneihin kohdistuvaa syrjintää. Kirjassa Karjalasta Suomeen muuttanut äiti saa irtolaissyytteen, minkä vuoksi hänen lapsensa Tuula otetaan huostaan ja sijoitetaan Mustalaislähetyksen lastenkotiin 1950-luvulla.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Enid Blytonin Viisikkojen nykyaikaistetuista versioista ei ole tehty suomennoksia. Kaikki vuoden 2010 jälkeen ilmestyneet Viisikot ovat uusintapainoksia vanhoista suomennoksista.
Blytonin kirjojen suomalaiselta kustantajalta Tammelta kerrottiin, että heillä ei ole aikomusta suomentaa Viisikkoja uudelleen ko. uusista englanninkielisistä versioista.
Lähteet:
https://finna.fi
Kustannusosakeyhtiö Tammi / Lasten- ja nuortenkirjat
Liedon kirjastossa ei ole kierrätystä, mutta Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy tällä hetkellä juuri sellainen BookCrossing-piste, johon voi tuoda kirjat.
Sanaa sampio ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä: muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Synonyymisanakirja, Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suuri kirosanakirja.
Todettakoon, että suomentaja on jo kuollut.
Missähän sarjan kirjassa tuo sanonta on? Valitettavasti meidän ei ole mahdollista lukea läpi sarjan kirjoja. Lisäksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu englanninkielisen sarjan kahdeksasta kirjasta vain neljä.
Aukusti Salon kansakoulun lukukirjasta löytyy Maija Konttisen tarina nimeltä Voikukkia. Mahtaisiko olla kyse tästä tarinasta?
Saatte tarinan sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Salo Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, useita painoksia)
Kysymästäsi aiheesta löytää tietoa esim. tietosanakirjoista, kuten Spectrum ja Otavan suuri ensyklopedia. Lisäksi moniosaisesta Isotaito-sarjasta löytää myös tietoa. Isotaito on lainattavanakin Tampereen kaupunginkirjastossa. Voit itsekin tarkistaa Internetissä olevasta aineistotietokannastamme Pallas-Introsta, mitä kirjoja meillä on haluamastasi aiheesta. Pallas-Intro on osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaushaku ja valitse
ns. pudotusvalikosta haun pohjaksi asiasana ja kirjoita viereiseen kenttään mosaiikit ja käynnistä haku selaa-näppäimellä. Voit hakea erikseen asiasanalla lasi.
Mosaiikit-asiasanalla löytyy etupäässä englannin- ja ruotsinkielisiä teoksia, mm. Vance, Peggy: The mosaic book : ideas, projects and...
Molotovin suuhun leipäpommitukset on laitettu viimeistään Kallen pakinassa Turun Sanomissa 13.12.1939:
"Suuri Stalin! Ilmavoimillemme erehdys tuli. Leipää Helsinkiin pudottaa piti, urhoolliset taistelijamme pommeja ja konekiväärejä käyttivät."
RRAB-3 pommityyppiä käytettiin talvisodassa ensimmäisen kerran ilmeisesti vasta vuoden 1940 puolella. Kalevi Salovaaran teoksessa Päämajakaupunki pommituksessa mainitaan "leipäkoreja" käytetyn Mikkelin pommituksessa 5.1.1940.
Varhaisin löytämäni maininta "Molotovin leipäkorista" on pikku-uutinen Laatokka-lehdessä 26.1.1940. Molotovin puhetta ei uutisessa mainita.
Molotov esiintyi monessa erisnimessä sota-aikana. Molotovin ilma tarkoitti lentotoimintaan sopivaa kirkasta säätä. Molotovin...
Paanasia on kirjoihin merkitty 1500-luvulta lähtien (pol paanan Joroisissa 1541, Andhers panaine Saarijärvellä 1572, Påhl Panaine Viitasaarella 1711, Mich. Pananen Kivijärvellä 1743, Pehr Pananen Enontekiöllä 1788). Nimen valta-aluetta on sittemmin ollut Keski-Suomi. Se pohjautuu mahdollisesti ristimänimeen Urbanus ja sen kansankielisiin muotoihin Orpana, Paanus ja Panu. Toisaalta T. I. Itkonen on yhdistänyt Kuusamon Paanajärven, Vienan-Karjalan Poanarvin sekä keskisuomalaiset Paanala-talonnimet lapin 'hammasta' tarkoittavaan sanaan (Inarin Hammasjärvi l. Päänijärvi).
Virtasista on vanhoja asiakirjatietoja vain vähän. Hiitolassa nimi on tiettävästi esiintynyt 1684, Viipurin pitäjässä 1700-luvun lopulla (Sigfr. Virain 1796 eli Virtanen...
Kyllä sisältää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietopankista (https://fineli.fi/fineli/fi/index) voit muun muassa tarkastella raaka-aineiden kaliumpitoisuuksia. Tästä linkistä löydät tietoa siitä, miten paljon kaliumia eri lihoissa on:
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=component&sortOrder=desc&component=2192&ingredientClass=MEATTOT&ingredientClass=BEEF&ingredientClass=PORK&ingredientClass=LAMM&ingredientClass=POULTRY&ingredientClass=SAUSAGE&ingredientClass=SAUSCUTS&ingredientClass=MEATCUTS&ingredientClass=MEATPROD&ingredientClass=GAME&ingredientClass=OFFAL
Eläinsuojelulain mukaan luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen lemmikiksi on kiellettyä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta näiden eläinten ottaminen elätettäväksi on muutenkin kiellettyä. (13 § ) Eläinsuojelulaki on kokonaisuudessaan luettavissa Finlex-palvelusta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247
Topeliuksen osoitteiden jäljittämistä hankaloittaa hieman se, että sekä hänen omissa Elämäkerrallisissa muistiinpanoissaan että Topeliuksen elämäkerturien teoksissa useasta Topeliuksen Helsingin-kodista mainitaan vain kadun tai talon nimi. Kahden kadun kulmauksessa sijainneisiin rakennuksiin saatetaan eri lähteissä viitata eri kadun nimellä, eivätkä kadun numerotkaan aina pidä yhtä eri lähteiden välillä. Myös asumisen ajankohdissa on jonkin verran heittoa lähteiden kesken.
Topelius vaikutti olevan muuttavaista sorttia, joten oheinen lista hänen Helsingin-osoitteistaan ei välttämättä ole lähestulkoonkaan täydellinen. Ajoitukset ovat viitteellisiä, lähteiden keskinäisestä erimielisyydestä johtuen.
1832-33 Maneesikatu 5 (...
Aiheesta löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Kuurna: Itä-Aasian taloudellinen yhteistyö ja markkinoillepääsykysymykset,
Inkinen: Aasian liiketoimintakulttuurit,
Cole: Passport Indonesia - Your pocket guide to Indonesian business, customs & etiquitte,
Suomen Ulkomaankauppaliiton sarjajulkaisu Itä-Aasian kasvavat markkinat numerosta 6/1998 löytyy Sakari Kuikan artikkeli "Indonesia. "Wait and see" -asenne jatkuu". Kyseisen julkaisun muitakin numeroita kannattanee selailla.
"Saituri" -näytelmästä löytyy niukasti analyysejä. Tässä kirjoja ja lehtiartikkeleita:
KIRJOJEN kirja. Toim. Juha Salokannel. Otava, 1995. s. 179 - 184. (Sisältää Jouko Tyyrin artikkelin)
REFERENCE Guide to World Literature, Volume 2. St. James Press, 1995. s. 839 - 840.
Lehtiartikkeleita:
HÄLLSTRÖM, Elisa: Tasapaino puuttuu nykyajastakin. Teatteri (2000) nro 3 s. 25
INTERNET-osoitteita:
http://www.theatrehistory.com/french/miser001.html
http://www.curtainup.com/miserprl.html
Oulun yliopiston kirjastossa on kokoelma englanninkielisiä analyysejä Molieren teoksista, niihin
mahdollisesti sisältyisi myös "Saituri" -näytelmän analyysejä
Kyseessä voisi olla seuraava kirja: ”Imperial gardens of Japan: Sento Gosho, Katsura, Shugaku-in”. By Takeji Iwamiya (photos.) and Teiji Itoh (text). With essays by Yukio Mishima, Yasushi Inoue, and Jiro Osaragi, and a foreword by Loraine Kuck. Kirja on ilmestynyt alun perin 1970, mutta siitä on tullut uusi painos 1981. Kirja on isokokoinen ja siinä on 290 sivua. Valitettavasti en löydä kirjaa kotimaisista tietokannoista. Ulkomailta sen varmasti saa kaukolainaksi, mutta jos se joudutaan pyytämään kauempaa kuin pohjoismaista, lainalle tulee hintaa (esim. meillä Helsingissä laina Englannista maksaa 25 euroa).
Kyseessä voi olla myös kirja Iwamiya, Takeji: ”Gardens of Japan: Sento Gosho, Katsura, Shugakuin”. Weatherhill/Tankosha, 1989. Kuten...
Teoksessa Piippa Lappalainen: Kansakunnan vaatettajat (1996, s. 156) on Nanson vanha logo (pelkkä mustakirjaiminen nanso-sana). Toisaalta Tekstiililehden (1996:2) kannessa on sanan Nanso lisäksi sanat Fashion ja teksti "high quality since 1921", joka ympäröi vihreää kuviota tekstin vieressä.
Logohan vaihtui v. 2002, ohessa Design Forumin artikkeli, jossa mainitaan uudesta logosta http://www.designforum.fi/servlet/dfpage?did=1223
Talouselämän artikkelin(2002: 6, s.44-46) mukaan uuden logon suunnitteli mainostoimisto PHS, logo on mustetäplän mallinen "pehmentynyt merkki, joka viestii mukavuutta".
Tarkoittanet Aljazeera-tv-yhtiötä. Osoite heidän englanninkieliselle sivulleen on: http://english.aljazeera.net/HomePage . Kanava ei kylläkään ole irakilainen eikä missään nimessä fundamentalistinen. Se perustettiin v. 1996 Qatarissa korvaamaan BBC:n lopettamat arabiankieliset tv-lähetykset. Suomalaiset tiedotusalan ja kansainvälisen politiikan asiantuntijat vertaavat Aljazeeraa CNN:ään tai jopa BBC:hen.
Ennen Irakin sotaa, jolloin kanava putkahti myös länsimaalaisten tietoisuuteen, Aljazeera oli saanut paljon vihamielistä kritiikkiä vanhoillisista arabimaista, koska se ensimmäisenä ryhtyi käsittelemään niissä esiintyviä epäkohtia ja vielä arabian kielellä.
Kun suurten kriisien aikoina pyrkii objektiiviseen tiedonvälitykseen, joutuu...
Kauppa-Lopohan julkaistiin alun perin kesällä 1889 aikakauslehti Valvojassa. FT Reetta Nieminen mainitsee kirjassaan Minna Canth, kirjailija ja kauppias (Otava 1990) sivulla 185, että Minna Canth käytti Lopon mallina Loviisa Pellikkaa, joka uhkasi nostaa oikeusjutun kunnianloukkauksesta. Kyseessä on aikalaiskuvaus.
Kirjailija Gösta Knutssonista ja hänen kirjoistaan löytyy suomen kielellä tietoja Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita ja Riitta Kuivasmäen artikkelista Ikirakas Pekka Töpöhäntä (joka löytyy lehdestä Onnimanni 2002 : 2, s.24-30,35,54). Kysy kirjaa ja artikkelin sisältävää lehteä kirjastosta.
Tietoa kirjailijasta ja suomeksi käännettyjen kirjojen luettelo löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.gummerus.fi , valitse kirjailijat ja hae nimellä kirjailijahausta.
Gösta Knutssonista on ilmestynyt elämäkerta ruotsin kielellä v. 1995. Sen on kirjoittanut Lars-Åke Skagegård ja kirjan nimi on Författaren, musikern, radiomannen Gösta Knutsson.
