Rakennusten paloturvallisuus -määräysten ja ohjeiden mukaan parveketta voidaan joissakin tapauksissa käyttää rakennuksesta poistumisen varatienä. Niissä ei ole mainintaa parvekelaseista. Eli parvekelasien rakentamisen kieltäminen liittyy rakennussuunnitteluun.
Rakennusten paloturvallisuus - määräykset ja ohjeet 2011 löytyvät Valtion ympäristöhallinnon sivuilta:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126522&lan=fi
Kyseinen Helsingin kaupungin vuonna 1950 julkaisema teos on nimeltään Pääkaupunkimme Helsinki. Teoksen päätoimittaja on Gunnar Mårtenson.
Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tietoa varsinaisesta suomenkielisestä metsäsuomalaisten kokonaishistoriasta en ole löytänyt, alkuvaiheita (1500-luku, 1600-luvun alku)laajimmin varmaankin käsittelee väitöskirja
Lähteenmäki, Eija
Ruotsin suomalaismetsien synty ja savolainen liikkuvuus vanhemmalla Vaasa-kaudella. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
(http://elektra.helsinki.fi/bk/951710/2002/ruotsin.pdf )
Suppeita esityksiä löytyy esim.
Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari
Suomalaiset Ruotsissa. - Siirtolaisinsituutti, 2000.
Bladh, Gabriel & Wedin, Maud
"Erämaasta torppia raivaamaan" : metsäsuomalaisten muuttoliike Ruotsiin ja heidän harjoittamansa asutustoiminta 1500- ja 1600-luvuilla.
(teoksessa: Kahden puolen Pohjanlahtea 1. - Suomalaisen kirjallisuuden...
Hei,
ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Tikkurilan kirjastolla toimii tällä hetkellä aktiivisesti yksi lukupiiri sekä Kasvu kirjoittamalla kirjallisuusryhmä. Esimerkiksi kirjallisuuspiiri on kaikille avoin ja siihen voi osallistua, vaikka et kirjaa olisi lukenutkaan. Mukaan voi siis mennä vaikkapa oman käsityönsä kanssa kuuntelemaan lukuvinkkejä ja keskustelua kirjoista ja lukukokemuksista.
Tikkurilan lukupiirin tiedot löydät osoitteesta: http://kirjasto.vantaa.fi/lukupiiri/?page_id=343
Olemme toki kiinnostuneet järjestämään myös muunlaisia lukupiirejä, varsinkin nämä erilaiset käsityö lukupiirit, novellikoukut yms. ovat viime aikoina olleet kirjastoissa suosittuja. Osittain järjestelyt ovat kiinni innokkaiden kävijöiden...
Kirjaston kirja on "teoskappale", jonka laillisesti hankkineella on oikeus tehdä sille melkein mitä vain. Tekijänoikeuslaki ei tosin puhu erikseen kirjan kuvien käyttämisestä askarteluun, mutta laki sallii (19§) mm. kirjan lahjoittamisen ja myymisen edelleen. Olennaista on, että teoskappaletta ei monisteta ja levitetä.
Tekijänoikeuslainsäädäntö lähtee ajatuksesta, että tekijän oikeus rajoittuu sen päättämiseen, milloin ja missä muodossa kopioita eli teoskappaleita levitetään. Kun teoskappale on laillisesti luovutettu pois, tekijän oikeudet siihen teoskappaleeseen raukeavat eli loppuvat käytännössä kokonaan. Kirjailija ei esimerkiksi voi kieltää normaalisti myydyn kirjan polttamista tai laittamista paperinkeräykseen. Sama periaate koskee...
Löydät vastauksen esim. pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) hakemalla tekijän nimellä. Kivikovat kadut-kirjan lisäksi Swindellsiltä on käännetty teokset: Huone 13, 1991; Hirviö, 1992 ja Lohikäärmeen sisällä, 1993.
Muutokset rahan arvossa löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Tuorein painos kirjastoissa on vuodelta 1999. Teoksessa luetellaan kertoimet vuosilta 1921-1998 (s. 654 rahanarvonkertoimet). Vuoden 1997 kerroin on 1,014 kun vuoden 1998 luku on 1. Taulukossa ei ole mainittu tiedontuottajaa.
Plussa aineistohausta http://www.libplussa.fi selviää, että vuosikirja on ostettu jokseenkin kaikkiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. (Useimmissa kirjastoissa käsikirjasto-kokoelmassa, tosin joitakin lainakappaleitakin löytyy.)
Meritan sivuilla http://www.merita.fi/s/sijoita/tutkimus/rahanarvo on sama taulukko, tosin vain kahdella desimaalilla ja lisäksi laskuesimerkkejä. Meritankin taulukko päättyy...
"Liikakansoitus" on niin suhteellinen käsite, että sen yhteydessä on syytä käyttää verbiä "kärsiä" hyvin varovaisesti. Jos tutkii luetteloa maailman valtioiden väestötiheyksistä, kärjessä on joukko kaupunkivaltioita, joiden kohdalla tuskin kukaan puhuu liikakansoituksen ongelmasta. Macao ja Monaco ovat molemmat noin 20 000:lla asukkaalla neliökilometriä kohden ylivoimaisessa kärjessä, perässään Singapore ja Hongkong, jotka ovat alueeltaan jo huomattavasti laajempia. Kun listaa jatkaa, ensimmäinen aidosti liikakansoituksesta kärsivä maa lienee Bangladesh, jonka Suomen paljon pienemmällä alueella elää melkein 150 miljoonaa ihmistä eli yli 1000 neliökilometriä kohden. Myös Malediivien saarilla väestötiheys on samaa luokkaa.
Ns. vauraiden...
Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissämme olevista lähteistä. Tauno-nimen arvellaan olevan peräisin Karjalasta. Karjalan murteessa adjektiivi tauno on tarkoittanut sävyisää, hyvätapaista – eli vallan jotakin muuta kuin nykypuhekielen tyhmä, hölmö ja ikävä. Tämä on vain osoitus siitä, kuinka sanojen merkitykset ja niihin liittyvät mielleyhtymät muuttuvat ajan saatossa ja paikasta riippuen. Tauno on jossakin vaiheessa muuttunut vanhahtavaksi nimeksi, mutta siitä ei siis ole tietoa, miksi siitä on tullut synonyymi typerälle, hullullekin.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja (Docendo, 2017)
Yleinen kirjasto ei välttämättä ole paras paikka tämän tyyppisen tiedon etsimiseen. Asiasanoilla YRITYKSET ja SIJAINTI löytyi vain kolme viitettä, mm. Vuorinen Juha: Regions in Competition - srategies for industrial FDI in the Helsinki region (1996).
Yhdistämällä yritykset sanaan TOIMINTAYMPÄRISTÖ tulos on parempi, mutta liekö relevantti? Teet laajempaa tutkimusta joten aineistoa kannattaa hakea korkeakoulukirjastoista. Sijainti ja yritykset hakusanoilla saa Helka-tietokannasta (Helsingin Yliopiston aineistotietokanta) 12 viitettä ja Lindasta (Korkeakoulujen yhteinen tk) 39 viitettä.
Itse pystyt parhaiten arvioimaan, onko sinulle hyötyä esim. Minna Mykkäsen opinnäytetyöstä Yritysten optimaalisista sijainneista spatiaalisen kilpailun...
Arvoisa taiteenystävä,
tiedustelemasi asia ei varsinaisesti kuulu Artoteekin toimintapiiriin. Suosittelen jatkamaan tiedustelua ottamalla yhteyttä Vetelin kunnan kulttuurisihteeriin tai Suomen Kuvanveistäjäliiton pääsihteeri Sari Nokkaseen. Näiltä tahoilta saattaa löytyä tietoa, jos kyseisestä veistoksesta on tehty pienoisjäljennös esim. keräystarkoituksiin.
Juséliuksesta on kirjoitettu teos F.A. Jusélius : muistokirjoitus (Sigrid Juséliuksen säätiö 1941; 338 s.). Lappeenrannan kirjastossa kirjaa ei näytä olevan, sen voi kaukolainata jostakin muusta kirjastosta.
Muista teollisuusvaikuttajista löytyy tietoa mm. teoksesta Maanpää, J.: Suomalaisia suurliikemiehiä (Otava 1942). Mahdollisia elämäkertoja voi etsiä myös henkilön nimellä.
Suurimpien maailmanuskontojen eettisistä suhtautumisista vammaisiin ja vammaisuuteen käsittelevää yksittäistä kirjaa en ole minäkään löytänyt.
Jyväskylän yliopiston kirjastossa näkyy olevan kirja nimeltään Ethical issues in six religious traditions, jonka on toimittanut Peggy Morgan ja Clive Lawton (Edinburg, Edinburgh University Press, 1997). Vammaisuus saattaa olla siinä käsiteltynä.
Suosittelen että kävisit Teologisen tiedekunnan kirjastossa, Aleksanterinkatu 7, 4. kerros, puh. 191 23870. Heillä saattaa olla parempia valmiuksia tämän kysymykseen vastaamiseen. Siellä on myös etiikkaan ja uskontoihin liittyviä suurempia hakuteoksia.
Kirjastosta löytyy tiekarttoja. Voit hakea niitä oman kirjastosi tietokannasta hakusanoilla tiekartat Eurooppa. Euroopan paikalle voit toki laittaa myös maan nimen, esimerkiksi tiekartat AND Saksa. Haun voit tehdä myös Frank-monihaussa, http://monihaku.kirjastot.fi/ . Esim. Eurooppa : tiekartasto, [Helsinki] : [Karttakeskus] ; Schönbühl : Hallwag Kümmerly+Frey, [2007]. löytyy useammasta kirjastosta. (Päiv. 21.11.2007)
Kirjassa Kirjastoautokäsikirja, kirjoittanut Sirkka Sarkola, sivu 306 kerrotaan että ensimmäinen "kirjastoauto" pääkaupunkiseudulla liikkui Helsingin maalaiskunnassa, nykyisellä Vantaalla vuonna 1913, vaunua vedettiin hevosilla.
Voitte varata HelMet-aineistohaulla kaksi Sirkka Sarkolan kirjaa:
Kirjastoautokäsikirja
Kirjastoautotoiminta Suomessa
Näistä kirjoista löytyy lisätietoa kirjastoautotoiminnasta ja sen historiasta.
HelMet-haku osoitteessa http://www.helmet.fi/
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, yhteystiedot osoitteessa http://www.fla.fi/
Suomen kirjastomuseo sijaitsee Vaasassa, yhteystiedot linkissä: http://www.suomenkirjastomuseoyhdistys.fi/index.php
Lisää tietoa kirjastoautoista Kirjastot.fi:n...
WebFacta, verkossa toimiva tietosanakirja, joka on käytössä kirjastossa, määrittelee sadun seuraavasti: fantasiaan perustuva kertomus. Suullisena perinteenä säilyneet kansansadut ovat kansainvälistä perinnettä, vaikkakin kussakin maassa ne on mukautettu maan oloja vastaaviksi.
Dokumentti on WebFactan mukaan asiakirja, todistuskappale tai myös elokuvan, television ja radion lajityyppi, joka pyrkii välittämään kuvaamansa aiheen mahdollisimman todenmukaisesti.
Otavan kirjallisuustieto (1990) määrittelee sadun vapaan mielikuvituksen pohjalle rakentuvaksi yleensä huvittavaksi tai opettavaksi kertomukseksi. Dokumenttikirjallisuus on Otavan kirjallisuustiedon mukaan todellista elämää kuvaavaa ja todellisista tapahtumista kertovaa kirjallisuutta....
Nakkilan kirjaston kautta voitte lainata tai kaukolainata seuraavat kirjat, jotka käsittelevät evakkojen siirtymistä Karjalasta Satakuntaan. Kansakunta sodassa osa 1, Hietanen, Silvo: Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Paukkunen, Leo: Hiitolaiset uusille asuinsijoille, Keitä me olemme - Satakunnan väestön historiaa, Satakunta. Kotiseutututkimuksia XXIII sekä Kokkonen, Outi: Karjalaisuus Raumalla. Viimeksimainitun kirjan lähdeluettelosta lienee teille eniten apua.
Jo kirkkojemme keskiaikaisten seinämaalausten joukossa oli vaakunoita, niistä on olemassa tutkimus
Ahlström-Taavitsainen, Camilla
Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidskyrkor. - Helsingin yliopiston Taidehistorian laitos, 1884. - (Julkaisuja ; 8)
mutta varsinaiset vaakunasarjat ovat kai Ruotsin suurvalta-ajan eli 1600-luvun tyypillinen ilmiö. Valitettavasti en ole löytänyt mistään lähdeteoksesta kattavaa luetteloa kaikista tällaisista vaakunasarjoista. Näyttää siltä, että tutkimus on ollut enemmänkin kiinnostunut seinämaalauksista ja vanhoista veistoksista. Myöskin erinomainen keskiaikaisten kirkkojemme opas
Hiekkanen, Markus
Suomen keskiajan kivikirkot. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007
on enemmänkin kiinnostunut...
Historian kirjoja, jossa käsitellään myös Helsinkiä talvisodan aikaan ovat Helsinki sodassa, tekijänä Aake Pesonen (Kirjayhtymä 1985), Aarni Krohn: 30.11.1939 :Talvisodan ensimmäiset tunnit (Tammi 1989) ja Talvisodan pikkujättiläinen, toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juuti-lainen (WSOY 1999). Myös dvdlevynä ja videona löytyy Helsinki sodassa 1939-1945, käsikirjoittajana Kari Uusitalo.
Talvisodan kokemuksia on esim. muistelmateoksissa May-Bee: Talvisodan päiväkirja (Minerva 2008), Leena Ormio: Sotaan loppui lapsuus (Kirjapaja 2001), Maiju Pettinen: Sama kaiku on askelten (2006) ja Näin minä muistan: Sotavuosien 1939-45 nuori ikäpolvi kertoo elämästään, toimittanut Oili Järvi (2002)
Romaaneja, jotka kuvaavat Helsinkiä talvisodan aikaan...
