Kaukolainapyynnön voi tehdä netissä seuraavan linkin kautta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
HelMet -alueella kaukopalvelutilaus (1 kpl) maksaa 3-7 euroa riippuen minkä kunnan kirjastoon tilaus tehdään. Espoossa tilaus maksaa 7 euroa. Hinnastoon tästä linkistä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Sitaatti on osa meksikolaisen runoilijan Octavio Pazin runosta Hymni raunioiden keskeltä, sen viimeisen säkeistön alusta:
"Päivä, pyöreä päivä,
valoappelsiini jonka kaikki kaksikymmentäneljä lohkoa
tiukkuvat samaa keltaista makeutta!"
Suomennos löytyy kirjasta Näin ihminen vastaa: valikoima espanjalaista Amerikan runoutta (1964). Kirja on lainattavista ainakin muutamista Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ainakin Itä-Karjalan suomalaismiehityskaudella 1941-1944 Suomeen päätyi monenlaista kansatieteellisesti arvokasta materiaalia ynnä ortodoksisten kirkkojen taide-esineitä, esim. ikoneja.
Laajimmin aihetta on käsitelty kirjassa
Pimiä, Tenho
Sotasaalista Itä-Karjalasta : suomalaistutkijat miehitetyillä alueilla 1941-1944. - Ajatus, 2007
(tekijän sama-aiheisesta väitöskirjasta https://kirjasto.jyu.fi/kauppa/tuotteet/tahtain-idassa )
(http://elektra.helsinki.fi/se/t/0040-3741/120/3/kansatie.pdf )
Näyttelyluettelot:
Rajantakaista Karjalaa. - Kultturien museo, 2008.
(http://www.nba.fi/fi/museot/kulttuurien_museo/nayttelyt/rajantakaista_k… )
Ikonit, ihmiset ja sota. - Ilias, 2009
(http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/arkistot/kansatiede/...
Suomen työaikalainsäädännön mukaan sunnuntaityöstä on maksettava enemmän (100% korotus eli kaksinkertainen palkka) kuin arkipäivien työstä, joten kirjaston pitäminen avoinna sunnuntaina tulee kirjastolle kalliimmaksi kuin arkiaukiolot. Sunnuntaityöhön ei myöskään voi velvoittaa ilman painavaa syytä, joten järjestely edellyttää vapaaehtoisten sunnuntaityön tekijöiden löytämistä.
Kysymys on siis pohjimmiltaan aina resursseista, vaikka myös käytännöllisiä ongelmia saattaa olla (joissakin kiinteistöissä on pyhäpäivisin hälytykset päällä jne). Sunnuntaiaukiolot tiedetään suosituiksi, mutta valitettavasti niiden järjestämiseen ei aina ole voimavaroja.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti juu tai ei, joten on hiukan jossiteltava.
Jos tarinassa vain esiintyy Peppi-niminen henkilö, mitään ongelmaa ei synny, koska kukaan ei omista kyseisen etunimen yksinkäyttöoikeutta. Jos tarinassa kuitenkin esiintyy henkilö nimeltään "Peppi Pitkätossu" (millä tahansa kielellä), voi Astrid Lindgrenin perikunta ainakin teoriassa vaatia luvan pyytämistä. Jos tarinan henkilö myös ulkoisesti muistuttaa kirjoista ja elokuvista tuttua hahmoa, voidaan kirjaston tarinalla loukata "Pippi Långstrump" -hahmoon todennäköisesti liittyviä yksinoikeuksia. Kyse saattaa olla tekijänoikeuden lisäksi esimerkiksi tuotemerkkioikeudesta.
Minusta järkevintä olisi hoitaa asia niin, että henkilöllä ei ole sukunimeä...
Hei!
Helmetistä voi hakea:
Kirjoita hakulaatikkoon portugali > valitse lastenkokoelma > valitse kieleksi portugali. Onnea etsintään! Samalla näet, minkä kirjaston hyllyssä on eniten portugalinkielisiä lastenkirjoja.
Onnea hakuun!
Levyn kansitekstien krediiteissä mainitaan valokuvaajaksi Erik Uddström, jonka kerrotaan kuvanneen noin tuhat suomalaista levynkantta. Uddström kertoi kuitenkin ottaneensa vain takakannen bändikuvan mutta ei kansikuvaa. Levyn oikeudet omistaa nykyään Warner Music Finland Oy, josta ei kuitenkaan saatu vastausta kansikuvakysymykseen. Kansikuvan valokuvaajasta ei siis ole onnistuttu saamaan tietoa.
Jollakin tavalla kellotornin muoto ja kasvillisuuden siluetti tuo mieleen välimerelliset tunnelmat. Voisiko olla mahdollista, että kellotorni olisi kuvattu muualla kuin Suomessa?
Vuosien varrella Tampereella on ilmestynyt koko joukko ilmaisjakelulehtiä. 1980-luvulla kaupungin alueella jaettiin Tamperelaisen ohella ainakin seuraavanlaisia julkaisuja: Länkkäri : riippumaton ilmoitus- ja uutislehti (1981-1999), PS : Pirkanmaan sanomat : Etelä-Pirkanmaan talouksien palvelulehti (1982-2000), Kotikaupunki (1984-1988) ja Viikko-Tampere (1988-1990). 1990-luvun puolella ilmestyi Tampereen kaupunkiviesti (1993-1999).
Näiden ja monien muiden tamperelaisten ilmaisjakelulehtien numeroita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelman lehtivarastosta.
Ehkä etsit kappaletta Only you https://www.youtube.com/watch?v=qgDKtLPp46s Tuossa esittäjänä on Flying Pickets. Mieleen tulee myös Edith Piafin Padam padam, https://www.youtube.com/watch?v=OjY9IDlhFUk.
Sannan elokuvassa näkemällä raiskausunella ei ole varsinaista vastinetta Meriluodon romaanissa.
25.4.1972 Aila Meriluoto kirjoitti päiväkirjaansa: "Ursula kertoi kortissaan että Panu aikoo kirjoittaa ja selostaa filmin viimeisimpiä vaiheita -- jahka ensin kirjoittaa filmiin uuden kohtauksen jossa lentäjäasuiset urokset raiskaavat Vadstenan nunnia! (Sitaatti U:n kortista: 'KRÄÄH, sanoi Aila, I never wrote that!') Minkähänlainen filmi siitä oikein tulee. Taitaa tämä miehinen kolmikko tehdä nais-aiheesta täyttä sotkua - voi Sanna-parkaa." (Aila Meriluoto, Vaarallista kokea : päiväkirja vuosilta 1953-1975)
Ennen YLE Teemalla nähtyjä esityksiä (5.1.2012, 15.6.2013, 9.1.2014, 8.1.2019 ja 10.1.2019) Haluan rakastaa, Peter oli esitetty...
Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti voi uusia sähköpostitse tai Internetin kautta, vaikka joissakin kunnissa se on mahdollista. Helsingin kaupunginkirjaston lainoja voi uusia puhelimitse. Puhelinuusinnan numero on 0600-060504, 4,50 mk/min + pvm, klo 12-18 maanantaista perjantaihin. Kirjastokortti kannattaa ottaa valmiiksi esille, koska siinä olevaa numerosarjaa kysytään. Varattuja tai myöhässä olevia lainoja ei uusita. Lainoja voi uusia myös käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä. Kirjastokortti täytyy olla mukana, mutta lainoja ei tarvitse kantaa mukana.
Itselläni on se mielikuva, että silloin kuin Moldova (Moldavia) vielä oli osa Neuvostoliittoa, Kishinevillä oli suomalainen ystävyyskaupunki. Moldova-Suomi seurasta ei löytynyt tietoa, ilmeisesti sellaista ei tällä hetkellä ole. Ottamalla yhteyttä Suomi-Venäjä-seuraan saisi varmaan tiedon Neuvostoliiton aikaisesta ystävyyskaupungista. Suomi-Venäjä-seuran Helsingin toimiston puhelin on (09) 693 831. Netistä esim. osoitteesta http://www.saunalahti.fi/ysl/yhdist2.htm löytyy ystävyysseurojen yhteystietoja.
Lähtökohtana haulle voi käyttää Yleisten kirjastojen verkkopalveluiden Kirjallisuus-kanavaa osoitteessa http://www.kirjastot.fi
Kirjallisuus-kanavalta löytyy seuraavia kirjailijoita ja heidän tuotantoaan esitteleviä linkkejä:
Sanojen aika -kirjailijatietokanta on avattu testikäyttöön. Tietokannasta löytyy tietoa suomalaisista nykykirjailijoista ja heidän tuotannostaan sekä tekstinäytteitä.
Kirjakaupat ja kustantajat -linkin alta löytyy kustantajien sivuja, joilla esitellään usein myös kustantajien omia kirjailijoita.
Kirjastojen kokoelmat -kohdasta löytyy linkki kirjastojen erikoiskokoelmiin verkossa, josta voi hakea yleisten kirjastojen internetiin tekemiä kirjailijahakemistoja ja -matrikkeleita.
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
Richard Nixon on kirjoittanut kirjoja. Saat viitetiedot niistä arvioitavaksesi Kongressin kirjaston aineistorekisteristä, osoite http://lcweb.loc.gov/ . Viitteitä on 210 + 1 + 36; tekijänä Nixon, Richard M[ilhous], 1913 - .
Suomen kansallisbibliografiassa mainitaan 4 nimekettä, joiden tekijänä on Nixon. Niiden joukossa on mainitsemaasi aiheeseen viittaava: Johtajuuden profiileja, Helsinki 1983. Se on monen maakuntakirjaston kokoelmassa, joten sitä saa kaukolainaan. Englanninkielisenä se on nimeltään Leaders, 1982 ja 1983; sekä kahdessa maakuntakirjastossa että tieteellisissä kirjastoissa.
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on vain Richard Nixonin muistelmat englanninkielisenä (The Memoirs of Richard Nixon, 1978).
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyvät suomenkielisinä mm. seuraavat teokset:
Berriedale-Johnson, Michelle:
Historian herkkuja : British Museumin keittokirja,
Wilson, Anne:
Herkkuja Meksikosta,
Telegin, Marie Louise:
Helppoa ja hyvää Meksikosta,
Dehnel, Carolyn:
Pieni meksikolainen keittokirja,
Nuuttila, Mirjaliisa:
Elämäniloisia ruokia Louisianasta ja Meksikosta,
Ferguson, Judith:
Tex-mex-ruokien parhaat,
Rytioja,Juhana Kr:Texmex-keittokirja.
Teoksessa "Kansanmusiikki" / toim. Anneli Asplund ja Matti Hako, 1981, ISBN 951-717-234-6, on sivuilla 136 - 139 artikkeli jouhikosta. Sen mukaan jouhikko on tunnettu jo keskiajalla Skandinaviassa. Vanhimmat tiedot viittaavat ainakin 1100-luvulle. Suomeen soitin on levinnyt Ruotsista, josta se edelleen kulkeutui myös Viroon.
Otto Anderssonin mukaan jouhikon skandinaavinen muoto pohjautuu walesilaiseen crwthiin. Samantyyppinen soitin tunnettiin mannermaalla keskiajalla chrotta-nimisenä. Crwthin kantamuotona on muinaisirlantilainen timpan tai fidil, joka on ollut jousisoitin kuten crwthinkin.
Emilia Lajunen on koonnut erinomaisen listan jouhikkoa koskevista kirjallisuus- ja artikkeliviitteistä. Sen löydät seuraavasta osoitteesta: http://www2...
Edita julkaisee ulkoministeriön ylläpitämää teosta The Helsinki diplomatic list: including directory of international organizations, honorary consuls and other entities. Uusin May, 2003. Teoksessa on kunkin maan edustuston yhteystiedot, päälliköt ja tärkeimmät virkamiehet.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (www.helmet.fi) on kyseistä Jules Vernen teosta Hiilikaivoksessa yksi ainoa nide Helsingin kaupunginkirjastossa vuodelta 1882. Tätä harvinaisuutta ei lainata lainkaan, vaan se on luettavissa kirjastossa paikan päälllä. Teosta säilytetään Pasilan kirjaston varastossa ja koska Pasilan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna ensi syksyyn saakka, niin toistaiseksi sitä ei saa edes luettavaksi.
Teos kuuluu myös Suomen kansallikirjaston kokoelmaan, mutta sieltäkään sitä ei saa lainaksi vaan ainoastaan luettavaksi paikan päällä Helsingin Yliopiston kirjaston tiloissa.
Kyseinen teos ei ole Suomen kansallisbibliogrfian, Fennican, mukaan ilmestynyt suomeksi nimekkeellä Musta Intia.
Kokkolassa Koivuhaan kirjastossa on cd-levy:
Tekijä: Souvarit (esitt.)
Nimeke: Jätkän oma kulta [Äänite]
Julkaistu: , p1981
Esittäjät: Souvarit (yhtye)
Sisältö: Jätkän oma kulta ; Onnenpyörä ; Suru siskoni on ; Oi äiti ; Autio mökki ; Tähtien alla ; Olen poika pohjoisen ; Kerran vain ; Pustan yö ; Lapsuuden ystävä ; Valheen kyyneleet ; Menetetty rakkaus.
