Brittiläiseltä kirjailijalta Emily Brontelta (eli 1818-1848) on julkaistu Humiseva harju -romaanin (Wuthering Heights, 1847)lisäksi runoja yhdessä hänen sisartensa kanssa. Emily Brontesta ja hänen kirjailijasisaristaan Charlottesta ja Annesta sekä veljestä Branwellestä on kirjoitettu lukuisia elämäkertoja. Ne ovat englanninkielisiä. The Brontes -nimisiä kirjoja ovat kirjoittaneet ainakin Juliet Barker, Phyllis Beatley ja Christopher Martin. Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy vähemmän, mutta ainakin Kansojen kirjallisuus -kirjasarjan osassa 8 on luku Bronten sisaruksista. Et osoittanut kysymystäsi millekään kunnankirjastolle, mutta uskon että useimpien kaupunkien kirjastoista ainakin joku kirja Bronten sisaruksista löytyy....
Väestörekisterikeskuksen Internet-sivujen mukaan huhtikuun loppuun mennessä kansalaisvarmenteita oli myönnetty yhteensä 76 500 kappaletta. Voimassaolevia kansalaisvarmenteita on 63 300 kappaletta.
8.700 henkilöä oli yhdistänyt henkilökorttiinsa sairausvakuutustietonsa. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.fineid.fi Uutiset-linkistä. Tietoja päivitetään kuukausittain.
Liekö niin, ettei kuvataide synnytä tarpeeksi suuria intohimoja riittävän suuressa joukossa ihmisiä, jotta innostus manifestoituisi samanlaisena listapaljoutena kuin elokuvista ja musiikista puhuttaessa. Tauluja ja veistoksia listattaessa miltei poikkeuksetta listauskriteerinä on hinta - arvokkaimmista ja kalleimmalla hinnalla myydyistä teoksista on kyllä listoja tehty.
Erilaisia listoja sisältävistä kokoelmateoksista löytyy lähinnä kuriositeettiluonteisia kuvataidetta sivuavia listoja (esimerkiksi David Wallechinskyn Listojen kirja luettelee "9 taiteilijaa, joiden teosten päälle maalattiin" ja "8 yllättäen löydettyä taideaarretta"), mutta ei lähestulkoonkaan niin runsaasti kuin musiikki- tai elokuva-aiheisia.
Maalauksista on sentään...
Säätilan vaihtumiseen kolmen tunnin välein ei löytynyt mitään vahvistusta. Säätila muuttuu mm. ilmanpaineen, tuulten ja pilvien vaikutuksesta, eivätkä ne muuta tasaisesti.
Toinenkaan väite ei taida pitää paikkaansa. Radiotoimintaa voidaan kyllä häiritä, ja näin mm. sotien aikana monesti tehdäänkin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioh%C3%A4irint%C3%A4
Yleisradion sivuilla kerrotaan, että "väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin."
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=13&a=5765
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy runsaasti matkaoppaita Berliinistä niin suomen kuin englanninkin kielellä. Myös Berlitzin opasta löytyy runsaasti. Kirjaa voi tiedustella lähikirjaston henkilökunnalta. Henkilökunta voi tehdä varauksen Berlitzin oppaaseen tai sitä saattaa löytyä oman lähikirjastonne hyllystä. Varauksen voi tehdä myös itse oheisen linkin kautta. Tästä luettelosta löytyvät kaikki Berlitzin Berliini-oppaat pääkaupunkiseudun kirjastoista: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=berliini+berlitz&searchscope=9…
Kysy kirjastonhoitajalta -chat on auki maanantaista torstaihin klo 11-17 ja perjantaina klo 11-15.
Lisätietoja: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/chat
Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi on tällä hetkellä 17 henkilöllä. Myös edesmenneiden ja entiset nimet huomioituna se on ollut kaikkiaan vain noin 30 henkilöllä sukunimenä.
Valitettavasti sukunimen käyttöönoton ajankohdan selvittäminen osoittautui hankalaksi. Mikäli oman suvun vaiheet kiinnostavat enemmänkin, kannattaa tutustua vaikkapa Arkistolaitoksen sivuihin http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille tai Suomen sukututkimusseuran toimintaan sivuilla http://www.genealogia.fi.
Tuula Toivonen -niminen henkilö ei kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi mukaan ole kirjoittanut yhtään kirjaa. Hiljaisuus-nimisiä kirjoja on useitakin, mutta yhdenkään tekijän nimi ei muistuttanut kysymääsi. Lähinnä muistamaasi voisivat olla nämä kirjat: Maaria Leinonen: Hoida meitä hiljaisuus, Raili Mantila: Hiljaisuus kuin valoisa pilvi, Niilo Rauhala: Hiljaisuus on avara huone.
Voisiko joku näistä olla oikea, tai muistaisitko kirjasta jotakin muuta, jolla sen voisi tunnistaa?
Thomas Warburton ruotsinsi Edgar Lee Mastersin Spoon River -antologian vuonna 1967. Ruotsin kirjastojen yhteisluettelon Libriksen mukaan Warburtonin ruotsinnoksesta otettiin uudet painokset vuosina 1977 ja 1988. Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa on viitetiedot vain ensimmäisestä ja viimeisestä painoksesta.
Vuoden 1977 painoksen ISBN on 91-518-1094-8. Vuoden 1988 painoksen ISBN on 91-518-2206-7. Ensimmäisen painoksen viitetiedoista ei löydy ISBN-numeroa.
Vuoden 1988 painosta löytyy useista Suomen kirjastoista, samoin vuoden 1977 painosta. Voitte tilata teoksen kaukolainana omaan lähikirjastoonne.
Lähteet:
http://libris.kb.se/
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://finna.fi
Näin vanhaa teosta on vaikea löytää muualta kuin antikvariaateista. Kannattaakin seurata myös verkossa olevia antikvariaatteja, esimerkiksi:
http://antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvaari.fi/
- Sivustolta voi löytyä mahdollisuus jättää hankintaehdotus. Jos teosta ei löydy, asiakas voi jättää etsimänsä kirjan tiedot sivuston puutelistalle.
Lisää antikvariaatteja löytyy oheisesta Makupalojen listauksesta: http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63105
Suomeksi tosiaan on kovin vähän tietokirjoja aiheesta. Nuorille tarkoitettu kirja Egerkrans: Pohjoismaiset taruolennot keskittyy peikkoihin ja tonttuhin ym. hahmoihin, ei niinkään jumaliin. Kirjoissa Mytologian jumalat - yli 130 jumalaa ja jumalatarta kautta maailman ; Philip: Suuri myyttikirja ; Cotterell: Maailman myytit ja tarut käsitellään taas muidenkin kulttuurien mytologioita. Muilla kielillä tietoa on kyllä tarjolla, esim. Davidsonin Nordens godar och myter (on myös englanniksi)ja Baeksted: Nordiska gudar och hjälter sekä Simek: Dictionary of Northern mythology.
Isomäen kirjahan on fiktiota ja Atlantistahan ei oikeasti ole edelleenkään löydetty. Cambaynlahden pohjasta löytyi 2001 merkkejä vanhasta korkeakulttuurista. Löytöjä pidetään edelleenkin vähän kiistanalaisina ja löytäjien ylitulkitsemina, vaikka alueelta on nostettu mm. keramiikkaa, joka on pystytty radiohiiliajoittamaan n. 16800 vuoden ikäiseksi ja se olisi vanhinta löydettyä keramiikkaa. Löytöpaikkahan on nykyään 20 - 40 km mantereelta ja osittain n. 40 m syvyydessä, joten on vaikea edelleenkään sanoa mitään siitä mitä oikeasti on löydetty.
Tätä taustaa vasten olettaisin että lista näistä uutisista on fiktiota.
Marraskuussa 2014 tähän kysymykseen on vastattu, että suomennosten kustantajan Tammen mukaan sarjaan ei ole tulossa jatkoa:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=5c726a72-7f…
Elokuvatietokanta IMDB kertoo Keplo Leutokalma -elokuvan (englanniksi Skulduggery Pleasant) olevan vasta valmisteilla:
http://www.imdb.com/find?ref_=nv_sr_fn&q=Skulduggery+Pleasant&s=all
1. Bussinkuljettajan reitti saattaa vaihtua jopa kesken työvuoron eli kuskit ajavat sujuvasti eri linjoja.
HSL tilaa palvelun monelta eri liikennöijältä ja kukin yritys määrittää omien työntekijöidensä vuorot.
2. Kirkkohäät onnistuvat sekä luterilaisessa että ortodoksisessa kirkossa, kun toinen vihittävistä kuuluu hääkirkon seurakuntaan ja toinenkin johonkin kristilliseen kirkkokuntaan.
"Yleisten edellytysten lisäksi kirkollisesti vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Jos vain toinen vihittävistä on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, kirkollinen vihkiminen on mahdollinen, kun ev.lut. kirkkoon kuulumaton osapuoli on jonkin muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen."
http://www.naimisiin.info/haaopas/evlut.html...
Tässä jotain vinkkejä talvisesta Muonioon tai Lappiin sijoittuvasta kirjallisuudesta. Näissä tyylilajit vaihtelevat laidasta laitaan, joten toivottavasti jotain mieleistä luettavaa löytyy.
Yrjö Kokko
Useita Muonioon ja Enontekiölle sijoittuvia teoksia. Alla linkit kirjojen tietoihin Kirjasampoon.
Sudenhampainen kaulanauha
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8024#.WBsco2f7V9A
Poro
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37266#.WBsd82f7V9A
Neljän tuulen tie
http://www.parkkinen.org/yrjo_kokko.html
Muonioon sijoittuva:
Mikko-Pekka Heikkinen: Jääräpää. Helsinki : Johnny Kniga, 2014 http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Tornionjokilaakso 1880-luvulla:
Väinö Kataja: Nälkätalvena :...
Internet osoitteessa http://www.evreka.fi/c/comp/search/pers/ on useita kotimaisia ja ulkomaisia linkkejä valittavana, joista voi mahdollisesti löytyä kyseisen henkilön sähköpostiosoite , jos hän on jollain tavalla kirjautunut kyseisille listoille.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy Suomen kartasto. vihko 123-126:geologia jossa on kartta muinaisrannoista, sekä Järvi-Suomen järvien rannansiirtymisestä jääkauden jälkeen. Lisäksi pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta http://www.libplussa.fi/ löytyy teos Päijänne : suomalainen suurjärvi, 1998 jossa myös historiallinen katsaus.
Suosittelen myös Geologian tutkimuskeskuksen kirjastoa, joka palvelee geologisen tiedon tarvitsijoita, kirjasto sijaitsee Espoossa. http://www.gsf.fi/info/kirjasto.html Tutkimuskeskuksen kirjaston aineistohausta http://info.gsf.fi/library/kirjat.html löytyivät seuraavat Suursaimaa ja Muinaispäijänne laajimmillaan noin 6000 vuotta sitten , 1996 PGN: juliste MSC: 1 cm = n. 5 km
RÖNKKÖ, Kyösti...
Carl Reinecken Konserttoa huilulle op283, D-duuria ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta Sibelius-akatemian kirjastosta se Viola-tietokanna mukaan saattaisi löytyä sekä äänitteenä että pianopartituurina.
Jos toinen etsimäsi kappale on Jacques Ibertin huilukonsertto vuodelta 1934, se löytyy äänitteenä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista Ondinen julkaisemalla cd-levyllä Flute concertos, jonka kustantajatunnus on ODE802-2. Levyä voi tiedustella esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta (puh. 310 85 701) tai Töölön kirjastosta (310 85 727).
Nuottia tai pianopartituuria Ibertin huilukonsertosta kannattaa kysyä Sibelius-akatemian kirjastosta.
Sibelius-akatemian kirjaston osoite on: Töölönkatu 28, 00250...
