MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen) ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa selvitettiin 2006-2008 Green care –toiminnan liiketoimintamahdollisuuksia mm. hoiva-alalla. Tietoa hankkeesta ja itse tutkimuksen raportti löytyvät alla olevien linkkien kautta. Raportin lähteistä saat varmasti myös lisälähteitä itsellesi. Raportti (Green care: terveyttä ja hyvinvointia maatilalta / Anja Yli-Viikari ... [et al.] (2009)on myös useiden yliopistokirjastojen kokoelmissa.
http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v66n01s02b.pdf
http://www.mtt.fi/met/pdf/met141.pdf
Kestävän kehityksen vaikutuksesta löytyi tietoa liittyen yrittäjyyteen sinänsä, mutta ei hoivayrittäjyyteen erityisesti. Esim. näistä voisi olla hyötyä:
-...
Voit palauttaa CD-levyt Pasilan kirjastoon, jos ne on lainattu HelMet-kirjastoista eli jostakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Pasilassa levyt voi laittaa suoraan palautusautomaattiin. Jos levyjen kannet ovat kovin naarmuisia tai viivakoodit huonossa kunnossa, automaatti ei ehkä huoli niitä. Silloin levyt täytyy palauttaa asiakaspalvelutiskille. Tervetuloa palauttamaan levyjä!
Suomessa yleiset kirjastot Helsingin kaupunginkirjastoa lukuun ottamatta käyttävät aineiston luokittelussa yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). Monissa Suomen tieteellisissä kirjastoissa on käytössä UDK eli yleinen kymmenluokitus. Molemmat on kehitetty Melvil Deweyn vuonna 1876 patentoiman kymmenluokituksen pohjalta (Dewey Decimal Classification). UDK on nk. univeraaliluokitus, joka on käytössä useissa maissa. YKL puolestaan on suunniteltu Suomen kirjastoja varten.
Ilkka Mäkisen toimittamassa Suomen yleisten kirjastojen historiassa (BTJ Kustannus) kerrotaan, että Deweyn kymmenluokitus tuli Suomeen 1910-luvun taitteessa, kun kirjastoliikkeen ammattilaiset lähtivät hakemaan oppia Yhdysvalloista. Ennen YKL:ää käytössä olivat...
Tällaiseen soveltuu perinteisen HelMet-hakuliittymän toiminnallisuus "Tallennetut haut".
Ohjeissa sen käyttö neuvotaan seuraavasti:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja tee haku. Hakutuloslistan yläpuolelle ilmestyy painike Tallenna.
Omissa tiedoissa voit tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Merkitse rasti tallennetun haun vasemmalla puolella olevaan ruutuun Tilaa sähköposti ja napsauta painiketta Poista/tilaa merkityt. Sinulle lähetetään sähköpostia kerran viikossa tiistaisin, jos kokoelmiin on tulossa tallentamiasi hakuja vastaavia uutuuksia.
Tämä toimii tosin ainoastaan silloin, kun meiltä jo löytyy suosikkikirjailijasi joku teos. Uudelta kirjailijalta, jota hakemalla ei tule tuloksia, odotettavasta uutuuskirjasta ei siis...
Näin vanhaa teosta on vaikea löytää muualta kuin antikvariaateista. Kannattaakin seurata myös verkossa olevia antikvariaatteja, esimerkiksi:
http://antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvaari.fi/
- Sivustolta voi löytyä mahdollisuus jättää hankintaehdotus. Jos teosta ei löydy, asiakas voi jättää etsimänsä kirjan tiedot sivuston puutelistalle.
Lisää antikvariaatteja löytyy oheisesta Makupalojen listauksesta: http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63105
Tervetuloa Sellon kirjastoon, kierrätyshyllyt-Bookcrossing löytyy aulasta pääoven vasemmalla puolella. Pääovi on Viaporintorilla. Viaporintori on Sellon kauppakeskuksen päivittäistavaramarkettien yläpuolella. Marketeista on pääsy Viaporintorille hissillä ja liukuportailla.
Voisikohan kyseessä kenties olla Walter Savage Landorin nelisäkeinen runo On his seventy-fifth birthday, jota Robert Frostin tiedetään siteeranneen Bread Loaf School of Englishissä pitämissään luennoissa?
Landorin runon kolme viimeistä säettä löytyvät Eeva Kilven suomentamina kirjasta Tätä runoa en unohda (Otava, 1977):
"Luontoa rakastin ja taidetta.
Lämmitin käsiäni elämän nuotiolla.
Se hiipuu, kohta on aika poistua."
Helsingin kaupunginkirjaston plussa-tietokannasta löytyivät seuraavat postimyyntiä käsittelevät viitteet: Ahola, Ari: Arvoisa kaukainen asiakas - 100 vuotta suomalaista postimyyntiä, Helsinki 1997; Postimyyntiaapinen - näin menestyt postimyyjänä, Helsinki 1997; Nikkilä, Seija: Selvitys taiteen ja taidekäsityön postimyynnistä, Turku 1993. Eduskunnan kirjaston luetteloista löytyi seuraava viite: Unelmia ja elämänsisältöä - postimyynnistä : selvitys eräistä postimyyntitarjouksista ja -tavaroista, Vuorinen, Terttu, Aitta, Ulla, Christiansson, Maj-Britt/ Kuluttaja-asiain osaston julkaisuja / Elinkeinohallitus. Sarja A, ISSN 0359-5668 ; 2/87. Internetin hakupalveluista, lähinnä Alta vistasta, löytyi hakusanalla postimyynti useampia viitteitä...
Pääkaupunkiseudun aineistotiekannasta http://www.libplussa.fi löytyy asiasanalla digitaalitelevisio teos: Digi-tv-työryhmä / Digitaalinen televisio ja Suomi / Liikenneministeriön julkaisuja, 1998, 23. Saatavuustiedot selviää myös ao tietokannasta.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDA antaa asiasanalla digitaalitelevisio kolmetoista viitettä mm.Teinilä-Smíd, Inari Sisällöntuotanto digitaalisen television ympäristössä, esitutkimusraportti Tampereen yliopisto, 2000 ja Pantzar, Eero Laajeneva mediakenttä ja digitaaliajan televisiotoiminnan resurssit Tampereen yliopisto, 2000. LINDAAn on pääsy mm Helsingin kaupunginkirjaston yleisötyöasemilta.
Teknillisen korkeakolulun sivulta http://otatrip.hut.fi/tkk/tutkii/ löytyy...
Kaarina Korpin kirjasta "Laulu- ja laululeikkikirja : kouluja ja lastentarhoja varten" (Karisto, 1947, 2. painos, s. 22-26) löytyy laulu "Tontut jouluyönä", joka alkaa: "Jouluyönä hämyisehen aikaan koko salo vaipuu sadun taikaan". Laulun on säveltänyt Armas Nyman ja sanoittanut ilmeisesti Kaarina Korppi. Kirjassa on laulun melodianuotinnos, sanat ja leikkiohjeet.
Tarkoittamasi henkilö saattaa olla Martti Silvennoinen (1924-2002), joka oli radiodokumentin kehittäjä. Hän työskenteli Yleisradiossa ja teki 1950- ja 1960-luvulla matkareportaaseja eri puolilta maailmaa. Yksi hänen kuuluisimmista ohjelmistaan on Lambarenen lääkärin Albert Schweitzerin haastattelu nykyisen Gabonin alueella Afrikassa vuonna 1959. Hän teki muitakin ohjelmia Afrikasta. Ylen Elävässä arkistossa on joitakin hänen ohjelmiaan kuunneltavissa.
Lähteitä:
Martti Silvennoinen SKS:n Biografiakeskuksen Kansallisbiografiassa:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7544
Oinonen, Paavo: Äänet kertovat ja todistavat : teksti, konteksti ja materiaalisuus radiofeaturessa...
Kyseessä on Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton (TPSL) lippu. Kuvia lipusta löytyy Arjenhistoria.fi-sivustolta:
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_start=0&s_class=2&s_adv[0]=Ty%C3%B6v%C3%A4en_ja_Pienviljelij%C3%A4in_Sosialidemokraattinen_Liitto&s_advfrom[0]=1
Kruunuvuoren nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, 1777 Kronberget ja lopulta 1933 Kruunuvuoret–Kronbergen. Vuori sisältyi sotamarsalkka, kreivi Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) linnoitussuunnitelmiin, mistä komea nimi on luultavasti saanut innoituksensa. Kruunuvuori on antanut aiheen myös Kruunuvuorenselän nimelle. Kruunuvuoren vastarannalla olevan Kruununhaan nimi on kuitenkin eri perua.
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/asuminen/kruunuvuore…
Pirunsaari-nimelle ei löytynyt suoraa selitystä, mutta Laajasalon taiteilijaseuran syysnäyttelyn esittelytekstissä Häkkinen kirjoittaa seuraavasti:
Laajasalo. Degerö. Pirunsaari.
Helsingin 49....
Helmet-kirjastoilla ei ollut varaa hankkia elokuvapalveluita. Kirjastot maksavat elokuvapalveluiden tuottajille käytön mukaan ja koska alueella asuu yli miljoona ihmistä, käyttö olisi varsin isoa ja maksut korkeita (siis kirjastolle, asiakkaalle palvelu on tietenkin maksuton).
Karhapää kuten monet muutkin pää-loppuiset nimet ovat alun perin olleet ulkonäköön liittyviä lisänimi. Karhapää on ilmeisesti tarkoittanut 'pörrötukkaista ihmistä'. Nimi on sittemmin vakiintunut sukunimeksi Ilomantsin seudulla. Maakirjoista nimi löytyy sukunimenä ensimmäisen kerran vuodelta 1638. On mahdollista, että samasta alkumuodosta on kehittynyt myös sukunimi Karhinen.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka : Sukunimet. Helsinki, 2000
Alla on lyhyesti kahdeksan presidentin muistomerkistä Helsingissä. Hiukan enemmän saat tietoa esimerkiksi teoksesta Suomen presidenttien muistomerkit https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993296604006250 vuodelta 2000. Teos on lainattavissa Eduskunnan kirjastossa.
Verkkosivulla Helsingin nähtävyyksiä – presidenttien muistomerkit https://jasittenmatkaan.fi/eurooppa/kotimaa/helsinki/helsingin-nahtavyyksia-presidenttien-muistomerkit/ on lyhyesti asiasta.
Helsingissä on Suomen presidenttien Kekkonen, Paasikivi, Mannerheim, Ryti, Kallio, Svinhufvud, Relander ja Ståhlbergien muistomerkit. Mauno Koiviston muistomerkki valmistunee syksyllä 2023 Pikkuparlamentin puistoon.
Presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin...
Hei!
Löysin lasten kasettikirjoihin liittyvän kysymyksen, jota on aiemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa. Tuohon kysymykseen on lukijamme kommentoinut seuraavaa; "...Laulut on tarinassa jossa päähenkilö on sarvipää samppa. C-kasetilla penskana ne kuuntelin monneen kertaan, tarinassa on myös joku merirosvolaulu, merirosvoja meitä on seitsemän me ilkeitä ollaan niin.... Ja rosvojen vangiksi joutui, liipukka onneton, kostui silmänsä kyyneliin kotiin tahtoi vaan vankina oltava on."
Olisiko kyseessä juurikin tämä "Samppa sarvipää ja merirosvot" -kasetti? Tällainen kasetti löytyy Teuvan kirjastosta. Tämän kasetin julkaisija on levy-yhtiö JP-musiikki ja julkaisuvuosi on 1986. Tämän kappaleen esittää Sakari Wirta,...
Nykyinen Suuntimotie oli aiemmalta nimeltään Puistolan asematie. Se missä kohtaa Puistolan asematie 20b on nykyisellä Suuntimotiellä, ei selvinnyt. Poikkikadulla Puistolantie 26:ssa, nykyisessä Puistolantori 4:ssä, sijaitsi Elanto.
Puistolantie 26. Laaksotie. (= Puistolantori 4) Suurmetsä Puistola. Elannon myymälä, jonka edessä puhelinkoppi. mustavalkoinen. Tekijä: Grünberg, Constantin. Ajankohta: kuvausaika 02.08.1966. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.C86D127B-0CEF…
Helsingin kadunnimet 1, s. 195. (pdf).
Etsin Linnea-tietokannoista Mandasta (maakuntakirjastot) ja Viola (musikkitietokanta) kyseisen yhtyeen levyjä, mutta ainoat viitteet olivat CD-levyistä Jee Jee jee-suomi-rockin arkistoaarteita sekä Finnish Graffiti 2, joissa oli kummassakin vain yksi kappale. Kävin läpi myös netissä olevien kirjastojen kokoelmatietokantoja, mutta niistäkään ei löytynyt. Joissakin kirjastoissa saattaa olla rekisterin ulkopuolella vanhoja LP-levyjä.
