Hei Rasmus!
Tismalleen Kapteeni Kalsari -kirjojen tapaisia kirjoja ei taida olla, mutta jos pidät siitä, että tavallisille tyypeille tapahtuu erikoisia asioita saattaisit pitää myös Colferin Legenda -kirjoista (Legenda Pottu-Mäkisestä, Legenda Kapteeni Korpin hampaista ja Legenda maailman tuhmimmasta pojasta). Kannattaisi myös tutustua Roald Dahlin kirjoihin, joista Ilmarin ihmelääke, Kuka pelkää noitia sekä Jali ja suklaatehdas ovat joidenkin mielestä älyttömiä ja hauskoja.
Ekaluokkalaisille sopivia hauskoja ja vauhdikkaita kirjoja ovat myös Whybrown Pikku Susi -kirjat, Olczakin Megajätkä -kirjat ja Geronimo Stiltonit.
Suomessa yleiset kirjastot Helsingin kaupunginkirjastoa lukuun ottamatta käyttävät aineiston luokittelussa yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). Monissa Suomen tieteellisissä kirjastoissa on käytössä UDK eli yleinen kymmenluokitus. Molemmat on kehitetty Melvil Deweyn vuonna 1876 patentoiman kymmenluokituksen pohjalta (Dewey Decimal Classification). UDK on nk. univeraaliluokitus, joka on käytössä useissa maissa. YKL puolestaan on suunniteltu Suomen kirjastoja varten.
Ilkka Mäkisen toimittamassa Suomen yleisten kirjastojen historiassa (BTJ Kustannus) kerrotaan, että Deweyn kymmenluokitus tuli Suomeen 1910-luvun taitteessa, kun kirjastoliikkeen ammattilaiset lähtivät hakemaan oppia Yhdysvalloista. Ennen YKL:ää käytössä olivat...
Kirja on vuonna 1974 suomennettu Tunne itsesi - tunne muut: psykologian perustietoa. Kirjoittaja on Preben Sørensen, suomentaja Heidi Lindroos, asiatarkastuksen on suorittanut Terho Turkki ja piirrokset on tehnyt Robert Storm-Petersen. Kirjasta on otettu lisäpainoksia vuosina 1976, 1978, 1981 ja 1982.
Helmet-kirjastoissa kirjaa ei enää ole, mutta se löytyy mm. Helsingin yliopiston Minervan kirjastosta:
http://www.helsinki.fi/concrete5/fi/asioi/toimipaikat/keskusta/
Kysyimme asiaa laajasti ammattilaisilta, yksi vihje löytyi: Voisiko kyseessä olla Louis Aragon? Hän on todennut: "Il n'y a pas d'amour heureux".
Häneltä löytyi Fono-tietokannasta vain ranskaksi. Vihjeen antajalla oli tällainen linkki http://musique.ados.fr/Francoise-Hardy/Il-N-Y-A-Pas-D-Amour-Heureux-t38…
Ikävä kyllä Auran kirjastolla ei tänä vuonna ole joulukalenteria. Alla linkit muutamaan aiempien vuosien kalentereihin:
http://www.aura.fi/kirjasto/joulu-2002/
http://www.aura.fi/kirjasto/joulu-99/kalenteri.html
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ löytää aineistoa lähes kaikista suomalaisista kirjastoista. Sen kautta löytyi myös tämä Larin-Kyöstin näytelmän saatavuus. Se sisältyy Larin-Kyöstin teokseen Maassa ja tähdissä, joka Kymenlaakson alueella kuuluu Kotkan, Karhulan ja Kouvolan kirjastojen kokoelmiin. Kirjaa on myös useissa muissa Suomen kirjastoissa. Kymenlaakson alueella kirjan voi varata (1€ varausmaksu) ja se toimitetaan omaan lähikirjastoon.
Ulkosaarelaiset-näytelmästä on myös yksittäisteos, mutta sitä ei ole Kymenlaakson kirjastoissa.
Helsingin kaupunginkirjaston Kallion kirjastossa on kolme lainattavaa ukulelea, jotka saa lainaan viikoksi. Niitä ei voi varata Helmetin kautta, vaan hyllyssä olevan ukulelen voi lainata tulemalla Kallion kirjastoon, kun se on paikalla kirjastossa, eli Helmetissä on soittimen kohdalla hyllyssä-merkintä. Kallion kirjastosta kerrottiin, että suuren kysynnän takia on mahdollista soittamalla varata hyllyssä oleva ukulele ja käydä hakemassa se kolmen päivän kuluessa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2138417__Sukulele__P0%2C1_…
Ahkiosta kulkuvälineenä löytyy kyllä tietoa useista eri historiallisista kirjoituksista. Suomeksi voi tarttua T. I. Itkonen Suomen lappalaiset teoksen 1. osaan, missä on sivuilla 385-450 kanto-, kuljetus- ja kulkuneuvoista. Itkonen tarjoaa jatkolukemista etupäässä muunkielisiin lähteisiin, kuten Gustaf von Duben, missä aiheesta on kirjoitettu Om olikaslags släder s. 102-113. v. Duben kirjoittaa myös nimitysten alkuperästä. Itkosen kirjan - vaikkakin pienet - kuvapiirrokset ovat selkeitä ja tarkkoja. Matkakirjailijoista esim. Jean-Francois Regnard. Retki Lappiin (2. laitos 2012) (1600-luvun kuvaus), Giuseppe Acerbi. Matka Lapissa v. 1799. Erno Paasilinnan toimittama Laaja Lapinmaa on edelleen mainiolähde suomennettuun matkakirjallisuuteen....
Todennäköisesti kysymyksessä on liikennöitsijä Martti Rinta, jonka yhtiö Lahden linjat sijaitsi Rahikankadulla Asemantaustassa. Rinta oli merkittävä urheilumesenaatti, joka kuljetti jalkapalloilijoita yhtiönsä autoilla sopuhintaan pelimatkoilla. Kuljetustuki oli vain pieni osa urheilun ystävän tuesta seuralle, nettisivu kertoo että Rinta olisi käyttänyt Kuusysin tukemiseen vuosien varrella miljoonia markkoja.
Lisätietoja:
http://www.jukkajoutsi.com/FC%20Lahti.html (vuosi 1969)
http://www.jukkajoutsi.com/lahtifutis2.html (vuosi 1992)
http://fi.wikipedia.org/wiki/FC_Kuusysi
Uusi Lahti 1995, s. 8-9 : Martti Rinnan kuolema jätti Kuusysin ilman selustatukea : uusi nimikin on jo rekisteröity - FC Lahti
Hannu Kivilä: Markalla Möysään :...
Voisivatko nämä olla etsimäsi:
- Ken Wagner, Jussi pussissa (1972). Kirjassa seikkailee Jussi-poika, joka leikki avaruusmatkaa paperipussikypärä päässään. Jussin kaveri on ankka nimeltä Kvaak:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
- Bertil Almqvist, Musa ja Muru Egyptissä (1971). Muinainen Murikan perhe seikkailee Egyptissä:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Kolmanneksi kirjaksi on kaksi ehdotusta:
- Ib Hansen, Kaksoset satamassa (1971)
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=610989
- Astrid Lindgren /teksti ja kuvat Sven-Eric Delr ja Stig Hallgren, Saariston lapset merirosvoina (1968)
Kummassakin kirjassa on valokuvakuvitus, ja sisäsivuilla ainakin syödään...
Kortistot on ilmeisesti otettu Suomessa käyttöön vasta 1910-luvulla, jolloin ensimmäisiä yleisiä kirjastoja alettiin järjestää yhdysvaltalaisen public library -aatteen mukaisiksi. Mikko Laaksosen teoksesta Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940–2005 (Helsingin kaupunginkirjasto, Helsinki 2010; s. 59–60) käy ilmi, että kortistot on otettu käyttöön samoihin aikoihin kuin yhdysvaltalainen avohyllyjärjestelmä. Uudistusten tarkoituksena oli helpottaa lainaamista. Uutta järjestelmää alettiin ensimmäisenä käyttää Porvoon, Turun, Mikkelin ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Turussa kirjastonjohtaja Einar Holmberg muutti kirjastoa uuden mallin mukaiseksi vuonna 1912, mistä löytyy seikkaperäinen kuvaus Eila...
Kyseessä näyttäisi olevan YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden rintamerkki.
https://shop.undp.org/products/sdg-lapel-pins
https://www.un.org/sustainabledevelopment/news/communications-material/
Flowers of the Field on ilmestynyt suomeksi vuonna 1992 nimellä: "Kedon kukat". Kirja on ainakin Vantaan kirjaston kokoelmissa. Voit sen varmasti saada sieltä, kun pyydät omaa kirjastoasi tekemään kaukolainatilauksen. Chagak on ilmestynyt ruotsiksikin vasta tänä vuonna, joten sitä ei vielä ole suomennettu. Sen sijaan Sue Harrisonilta on tämän vuoden syksyllä tulossa kirja nimeltä : "Jokien laulu"
Kortitemppukirjoja löydät seuraavasti:
Ota esille kirjaston aineistohaku osoite: http://www.helmet.fi/
Napsauta sivulta kohtaa Aihe, kirjoita tämän jälkeen hakusanaksi valkoiseen palkkiin korttitemput. Saat tämän jälkeen esille sivun jossa on lista kirjoista joissa on korttitemppuja.
Kun napsautat hiirellä kirjan nimeä saat esille sivun, joka kertoo missä kirjastoissa kirja on. Mikäli haluat varata kirjan voit tehdä sen napsauttamalla Varaus-painiketta. Tämän jälkeen ohjelma kysyy sinulta nimesi, kirjastokortinnumeron ja tunnusluvun eli pin-koodin. Mikäli sinulla ei ole pin-koodia saat sen käymällä kirjastossa, ota henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti mukaan, tunnusluvun aktivoi korttiisi kirjaston virkailija.
Varauksen voi tehdä myös...
Internetistä löytyy kuuluisuuksien osoitehakemistoja, esim.:
http://www.reelclassics.com/Address/address-list.htm
Elizabeth Taylorin osoite:
c/o Elizabeth Taylor AIDS Foundation
P.O. Box 55995
Sherman Oaks, CA 91413-0995
Reel Classics –sivustolla sanotaan: “ Ms. Taylor accepts fan mail, autograph requests and professional inquiries at this address.”
1. Voit tehdä varauksen itse www.helmet.fi-sivuilla joko kirjaston työasemalta tai muualta Internetin välityksellä.
2. Henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin hän tarvitsee kirjastokorttisi tai sen numeron.
3. Voit myös soittaa kirjastoon ja maksutta varata hyllyssä olevaa aineistoa. Puhelimitse varattua aineistoa ei lähetetä toiseen kirjastoon, vaan sinun on noudettava se kirjastosta, johon olet soittanut.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen varausohje löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on paljon häämusiikkia sisältäviä cd-levyjä. Haluamastaan levystä voi tehdä varauksen kirjastoonsa (varausmaksu 50 senttiä), jos se ei ole omassa kirjastossa hyllyssä. Tässä muutamia, jotka siältävät tunnetuimpia häämarsseja:
Kiviniemi, Kalevi: Kauneimmat häämarssit (on myös Tapiolan kokoelmissa )
Erkkilä, Lasse: Juhlamusiikkia: Häihin ja muihin elämän ikimuistoisiin tilaisuuksiin. (on kysymissäsi kirjastoissa)
Häämusiikkia/ eero Annala, Hannu Holma (on myös Kirjasto Omenassa)
Voit etsiä lisää häämusiikkia pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-tietokannasta (voit tehdä haun kohdasta aihe ja laittaa hakusanaksi häämusiikki:
http://www.helmet.fi/
Digitaalisesta valokuvauksesta on ilmestynyt kirjallisuutta melko paljon, esim. Jarkko Viljasen teos Digikuvan peruskirja. Docendo 2003. Lisää teoksia löytyy PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Asiasanalla digitaalikuvaus saa 17 viitettä, mutta kun yhdistää asiasanat digitaalitekniikka ja valokuvaus, saa tulokseksi 42 teosta, joiden saatavuutta voi tarkastella näytöltä.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteesta http://www.makupalat.fi/valokuv2.htm
Asialla on voinut ollat käpytikka. Birdlife-sivustolla kerrotaan, että joskus tikka alkaa hakata rakennuksia. Lähes aina kyseessä on yleisin tikkamme käpytikka. Tikat hakkaavat puuta ja muita materiaaleja kolmesta syystä. Ne joko kuuluttavat reviiriään rummuttamalla, etsivät ravintoa tai rakentavat itselleen yösijaa, jos niiden vakituisesti käyttämä paikka on esimerkiksi muuttunut epäsopivaksi.
Lähde: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/faq-linnut_ja_ihminen.shtml#tikka
