Tervetuloa Sellon kirjastoon, kierrätyshyllyt-Bookcrossing löytyy aulasta pääoven vasemmalla puolella. Pääovi on Viaporintorilla. Viaporintori on Sellon kauppakeskuksen päivittäistavaramarkettien yläpuolella. Marketeista on pääsy Viaporintorille hissillä ja liukuportailla.
Ihmisen kämmenet hikoavat, koska hänellä on kämmenissä hikirauhasia. Hikirauhasia on kahdenlaisia: pieniä ja suuria. Pieniä on mm. kämmenissä ja jalkapohjissa. Niiden tehtävänä on osallistua ihmisen lämmönsäätelyyn.
Muun muassa alla olevista linkeistä lisää tietoa hikirauhasista ja hikoilusta:
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/hikirauhanen/
http://tieteentermipankki.fi/wiki/El%C3%A4intiede:hikirauhaset
Kirjasto ei tarjoa kontaktimuovia asiakkaille kirjojen päällystämiseen paitsi kenties joissakin erikoistapahtumissa. Esimerkiksi Helsingissä on monissa kirjastoissa ennen koulujen alkua muovitusopastusta, jossa kontaktimuovia on tarjolla muovittamisen harjoitteluun.
Tällaiseen tarkoitukseen sopivaa kontaktimuovia saa ostettua itsekin esimerkiksi kauppojen toimistotarvikeosastoilta. Tarvittaessa kaupan henkilökunnalta voi kysyä apua kontaktimuovilaadun valitsemisessa. Ohjeita kirjojen muovittamiseen löytyy esimerkiksi YouTube-videoista. Kirjastossakin voi toki kirjojaan muovittaa omalla kontaktimuovilla ja kenties apuakin voi saada, jos henkilökunnalla on siihen aikaa ja osaamista.
Vastaavaa sarjaa ei ole ainakaan suomennettu. 1930-luvulla Suomessa neuvostokirjallisuutta käännettiin alle 10 nimikettä, mutta 1940-luvulla heti sodan jälkeen 1945-1946 venäjästä suomeen käännetyn kaunokirjallisuuden osuus oli peräti 20 prosenttia kaikesta suomennetusta kaunokirjallisuudesta. Neuvostoliiton kirjallisuudessa ei ollut populaarikulttuuria sanan nykymerkityksessä. Niin sanottu punainen salapoliisiromaani (krasnyi detektiv) tunnetaan kirjallisuushistoriallisessa mielessä. Jännityskirjallisuus oli suosittua, länsimaisia salapoliisiromaaneja käännettiin venäjäksi ja kirjoitettiin siellä omalla otteella. Kirjallisissa aikakauslehdissä ja lukijoiden niistä kokoamissa omatekoisissa kirjasissa dekkarit levisivät...
Kyseessä näyttäisi olevan Jukka Haaviston säveltämä ja Airi Hastin sanoittama kappale Primaballerina vuodelta 1962. Kappaletta esitti Marjatta Leppänen. Laulu on tallennettu kahdelle äänitteelle, äänilevylle Sweety : Primaballerina (1952) ja CD:lle Onnea Jukalle! (2000). Valitettavasti äänitteitä ei ole lainattavissa kirjastoissa. Myöskään laulun sanoja ei ole julkaistu.
Äänite Sweety: Primaballerina on kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4578089
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-kaytto#kuunteluhuone
https://finna.fi/
Voit hakea aiheesta tietoa esim. Sonera Plazassa: mene osoitteeseen http://search.fi.soneraplaza.net/query ja kirjoita hakulokeroon sanoja peräkkäin (välilyönti väliin), joita haluaisit nettisivuilla olevan, esim. tapatietous, tapakulttuuri, käytöstavat ym. Voit myös antaa lisämääreitä kuten sana yhdistys. Erilaisia koulutuslaitoksia tulee runsaasti vastaukseksi.
Ruoka- ja viiniseuroja löytyy myös. Jos esim. haet sanoilla viini yhdistys, saat mm. linkin viiniseura Munkskänkarnan sivuille. Ulkomaisia sivuja löydät esim. Alta Vista -hausta etsimällä englanniksi (etiquette tms.). Yksi ulkomainen osoite on http://webofculture.com.
Kotimainen lähtökohta voisi olla esim. Martat (http://www.marttaliitto.fi) tai Maa- ja kotitalousnaiset (osoite...
Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin teoksiin:
Serkkola, Ari: Somalia: taival suvun ja valtion varjossa. Sosiaali- ja terveysministeriö 1992,
Alitolppa-Niitamo, Anne: Somalipakolaiset Helsingissä. Sosiaali- ja terveysministeriö 1994
(jonkin verran asiaa klaanijärjestelmästä),
Aallas, Esa: Somalishokki. Suomen pakolaisapu 1991 (sivuilla 54-57 on lyhyesti kerrottu somalien
perinteisistä tavoista)
Teoksesta: Islamin porteilla. KY 1992 löytyy tietoja islamilaisesta kulttuurista yleensä.
Maaria Leinosesta on kirjoitettu muutamia artikkeleitä:
Päivän leipä, runon lohtu: Maaria Leinonen kirjoittaa syrjäytyneille, Kodin kuvalehti 1994 nro 12 s. 38-41,
Hyvää tekevä itku, Et-lehti 1991 nro 9 s. 34-37 ja
Syrjäytyminen lyriikassa, Sosiaaliturva 1991 nro 12 s. 609-610.
Nämä lehdet löydät Helsingin pääkirjastosta (Pasilassa).
Kirjastoissa on lehtisarja jossa on koottu kaikki ilmestyneet kirja-arvostelut. Valitettavasti en löytänyt arvostelua kirjasta Ihminen on ihmisen toivo, mutta Leinosesta on vuodesta 1983 ilmestynyt ainakin yksi kirja vuodesssa. Saattaa olla että joistain hänen myöhemmistä kirjoista on kirjoitettu arvostelu jossa olisi kerrottu hänen kirjallisuuden urasta hiukan enemmän. Kirjastonvirkailijat voivat auttaa...
Sarjaan ei ole tulossa suomenkielistä jatko-osaa ainakaan nyt keväällä 2003 kustantajan ennakkotietojen mukaan. Viimeisin teos Tuliliskojen laulu aloitti kuitenkin Harper Hall -nimisen trilogian, joka sisältyy Pernin lohikäärmeritarit -sarjaan eli aika todennäköistä on, että saamme jatko-osia myöhemmin. Syksyn 2003 ennakkotietoja ilmestyvästä kirjallisuudesta kannattaa kysellä meiltä kesän aikana uudelleen.
Vuosittain ilmestyvästä Henrik Lundströmin Tieliikennekirjasta löytyy jonkin verran tietoa jarrutusmatkoista. Hyvä tietolähde on myös seuraava Internet-sivu: http://www.liikenneturva.fi/ (Turvatieto, sieltä klikkaamalla ensin linkkiä autoilija ja sitten pysähtymismatkat ).
Etsimästäsi aiheista löytyy tietoa ainakin seuraavista lähteistä:
Andre Llhoten taidekoulusta löytyy artikkeli suomeksi:
Andre Llhote ja Suomi, TAIDE lehti, 1982:1
Myös seuraavissa teoksissa, joista voisi olla apua:
"Näkyjä ja haaveita: ranskalainen symbolismi 1886-1908" ja "Bonnard und die Nabis"
Verkosta löytyy Rachel Plummerin englanninkieliset kotisivut: http://www.rachelplummer.com/aboutme.htm
Seuraavassa pari muuta mielenkiintoista linkkiä: http://www.writersbreak.com/Interviews/articles/fiction/interview_ficti…
http://business.marc8.com/ebook-info.php/name/how_to_write_and_publish_…
Thomas Brezinan saksankielinen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.thomasbrezina.com/. Sivun oikeasta laidasta kohdasta Coole Infos löydät linkin englanninkielisille sivuille. Sivun alalaidasta löytyy painike Kontakt. Siitä voit lähettää viestin Brezinalle. Viesti menee internetsivuja ylläpitävälle toimitukselle, joten ihan henkilökohtaista viestiä ei voi lähettää. Voit kirjoittaa englanniksi. Suomen kielestä en mene takuuseen.
Thomas Brezinasta on usein kysytty tietoa Etätietopalvelussa. Aiemmat kysymykset ja vastaukset löytyvät osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakuruutuun: Thomas Brezina ja paina Hae-painiketta.
MARI = lyhentymä Mariasta. MARIA = heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
PAULIINA = Saksan katolilaisilla Paulinan päivä on 13.3. muistona autuaasta Paulinasta (k. 1107), luostarinperustajana muistetusta prinsessasta. Lisäksi kirkollinen perinne tuntee kolme tämännimistä marttyyriä vanhalta ajalta.
SATU = ilmeisesti ruotsin Saga (=satu)-nimen vaikutuksesta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt uusi etunimi. Nimeä luotaessa on ajateltu lapsen kykyä elää satujen maailmassa, mutta jotkin vanhemmat ovat myös voineet kokea lapsen syntymän kuin satujen todellistumisena.
JULIA = Juliuksen sisarnimi. Pyhimyksen nimi katolisissa maissa.
Lähde:...
Poliisin työstä ja toiminnasta saat tietoa esim. poliisin internet-sivuilta: http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/www/poliisi
Poliisikoulutuksesta saat parhaat tiedot poliisiammattikorkeakoulusta: http://www.poliisiammattikorkeakoulu.fi/poliisi/poliisioppilaitos/home…
Ainakin vuonna 2007 julkaistuja poliisiammattikorkeakoulun oppikirjoja löytyy Suomen yleisistä kirjastoista.
Tähän kysymykseen on todella vaikeata vastata. Eri maiden rannikkoviivojen pituudet löytyvät alla olevasta palvelusta. Laskemalla yhteen ne Euroopan ja Aasian maiden rantaviivoja, jotka kiertäisit, saisit tietyn kilometrimäärän. Rantaviivojen pituus ei ole yksiselitteinen asia. Tähän vaikuttaa mm. vuorovesi ja jokien suistot.
Kun kävelet Helsingistä Espanjaan käytät jo noin puolitoistamiljoonaa askelparia. Kävelyn vauhti on melko mahdotonta määritellä koska se riippuu mm maastosta.
Eri maiden rantaviivojen pituus löytyy tästä
http://dbis.informatik.uni-freiburg.de/content/courses/SS06/Praktikum/P…
