Riippi-nimen alkuperälle löytyy kaksi rinnakkaista selitystä. Yksi Riippa-, Riippi- ja eteläisten Riipi-nimien (Riipi, Riipinen) lähtökohta on germaaninen miehennimi (Ribbe, Ribe, Ripi, Ribo, Ribbold, Ricbernus jne.), joka on voinut nimilainana päästä varhaisen isännän etunimestä talonnimeen ja sitä kautta sukunimeksi. Osa nimiperheen nimistä on taas muovautunut meillä jo keskiajalla esiintyneestä skandinaavisesta nimestä Grip.
Sukunimellä Riippi on eri alkuperä kuin substantiivilla riippi (mm. 'nuorasta verkon tapaan solmittu pussi, joka riippuu hevosen päässä ja josta hevonen syö heiniä', 'heinänkantolaitteena käytetty verkkomainen pussi', 'laite, jolla eväitä kannettiin selässä'; 'heinänkantolaitteena käytetty koivun vitsa, jonka...
Kotimaisista kertojista Enni Mustoselta löytyy kartanoelämästä kertovia historiallisia romaanisarjoja useampiakin. Hänen sarjoissaan on ollut tyypillistä sekä palvelusväen että isäntäväen näkökulman esiintuominen. Hänen uusin sarjansa on Rouvankartanon tarinoita, johon on ilmestymässä toinen osa keväällä 2024. Mustoselta on aiemmin ilmestynyt Järjen ja tunteen tarinoita -sarja, jossa on myös kaksi näkökulmaa, mutta isäntäväki ei edusta kartanolaisia. Suosittelen kuitenkin sitäkin. Enni Mustonen eli Kirsti Manninen on ollut tekemässä myös televisiosarjaa Hovimäki, josta on tehty myös kuusiosainen kirjasarja, joka kertoo televisiosarjaa laajemmin Lindhofin aatelissuvusta ja Sepän torpparissuvusta, joiden vaiheet kietoutuvat tiiviisti...
Metsäjäniksen värinvaihto ei perustu siihen, että sen turkin karvat vaihtaisivat väriä, vaan siihen, että jänis vaihtaa kesäturkkinsa talviturkkiin – ja päinvastoin. Syksyllä jäniksen talviturkki alkaa kasvaa valon määrän vähetessä ja lämpötilan pudotessa, eikä jänis voi siihen vaikuttaa. Talvikarva on kesäkarvaa pitempää ja tiheämpää. Kokonaisuudessaan karvanvaihto kestää pari kuukautta; se tapahtuu laikuittain, päästä ja selästä kylkiin, viimeiseksi raajoihin. Lähteet: Eija Kujansuu, Metsäjänis : utelias älykkö Juha Mälkönen & Teuvo Suominen, Jänis Suomen nisäkkäät. 2 Juha Valste, Nisäkkäät Suomen luonnossa
Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta.
Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10....
Aleksis Kiven kirja ei anna Jukolan veljesten äidistä sellaisia tietoja, joiden perusteella olisi mahdollista yksiselitteisesti selvittää, miten hän kuoli. Ylipäänsä veljesten vanhemmista kerrotaan hyvin vähän, ja heidän kuolemaansa käsittelevät osuudet jäävät tavallisesti ohimeneviksi viittauksiksi ilman tarkkoja yksityiskohtia.
"Heidän äitinsä oli kuollut, ja tuli nyt yhden heistä astua isännyyteen -- " (Ensimmäinen luku)
"Jos talonpitoomme toivomme järjestystä ja pysyväisyyttä, niin yksi olkoon esimies ja isäntä. Me tiedämme, että tämä oikeus ja velvollisuus on Juhanin sekä hänen esikoisuutensa että äitimme määräyksen kautta." (Ensimmäinen luku)
"Ja silloinpa isämme ja äitimme kirkastetut haamut astuvat ulos taivaan hehkuvasta...
Kevyitä sähköajoneuvoja käytetään pyöräilijän liikennesäännöillä. Ne saavat olla enintään 25 km/h kulkevia ja max. 1 kW tehoisia. Kontio Kruiserin ajoneuvoluokka on kevyt sähköajoneuvo. Lisätietoja löydät alla olevilta Traficomin sivuilta.
Lähde ja lisätietoja
Traficom: Sähköiset liikkumisvälineet https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/sahkoiset-liikkumisvali…
Traficom: Ajoneuvoluokat https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoneuvoluokat?toggle=K…
Hei, mahdatko tarkoittaa “Shalom aleichem” tai "Salam aleikun"? Jos näin, ilmaisu on heprealainen tervehdys "rauha olkoon teidän kanssanne". Vastaava tervehdys arabian kielessä on salam aleikum (rauha kanssasi). lähde: Šalom – Wikipedia
Sanojen eroa on tosiaan vaikea hahmottaa, mutta yritetään. Netistä löytyy molemmista esimerkkejä, jotka eivät anna täysin loogista ja yksiselitteistä kuvaa sanojen käytöstä.Adjektiivi yhteiskuntapoliittinen löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, jossa esimerkkinä on käytetty sanoja yhteiskuntapoliittinen lainsäädäntö. Substantiivina yhteiskuntapolitiikka viittaa Kotuksen sanakirjan mukaan "toimiin, joilla pyritään järjestämään yhteiskunnallisia oloja." Lisäksi sanalla yhteiskuntapolitiikka näyttäisi olevan vielä täsmällisempi merkitys, sillä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan mukaan se on "soveltava yhteiskuntatiede, joka tutkii hyvinvointivaltioiden rakennetta ja toimintaa sosiaalisten ja ympäristöllisten riskien – kuten...
Vaatteita esittelevänä mallina toimivaa henkilöä merkitsevä mannekiini juontuu ranskan sanasta mannequin, joka alun perin on merkinnyt kuvataiteilijoiden malliksi valmistettua liikkuvin jäsenin varustettua nukkea ja sitten myös räätälin sovitusnukkea. Ranskan sana on lainaa keskiajan hollannin kielestä, jolloin mannekijn oli deminutiivinen johdos ihmistä tai miestä merkitsevästä sanasta man. Nykyään tuo deminutiivin muodostava pääte on menettänyt väriään ja on muodossa -ke edelleen käytössä Belgian flaaminkielisillä alueilla, siis esim. manneke. Mannekiini on siis sananmukaisesti pikku ihminen.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja- Petit Robert, Dictionnaire de la langue francaise
Du kan söka t.ex. så här:
Välj ämnesord, som måste vara på finska
(salapoliisi# eller salapoliisikirjallisuus).
Ämnesorden i Plussa är bara på finska.
Och sedan på samma gång också språk (spanska).
Du får circa 30 hit.
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämällä Maailma-info sivulla on joitakin linkkejä. Internet-osoite on: http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm . Eilen julkistetun linkkikirjaston (http://linkkikirjasto.kirjastot.fi/) kautta löytyvät taas osoitteet http://www.mapquest.com/, http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/Map_collection.html ja http://geography.miningco.com/library/maps/blindex.htm .
Tilastokeskuksen sivuilta, "Maailma numeroina" -kohdan hakemistosta (http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/index.html) löytyy myös matkailuaiheinen tilasto, jonka tiedot tosin ovat vuodelta 1998. Tämän tilaston mukaan 10 suosituinta matkailumaata ovat: 1. Ranska (70.000.000 yöpyjää), 2. USA (46.395.000), 3. Espanja (47.749.000), 4. Italia (34.829.000), 5. Britannia (25.745.000), 6. Kiina (25.073.000), 7. Meksiko (19.810.000), 8. Kanada (18.837.000), 9. Puola (18.780.000), 10. Itävalta (17.352.000). Voit halutessasi ottaa yhteyttä Maailma numeroina -palvelun valvojaan (yhteystiedot em. osoitteessa)ja kysyä löytyisikö uudempaa tietoa.
Vanhojenpäivän perinteestä löytyi seuraavista kirjoista:
Alsta, Tuulikki: Lukion perinnejuhlat. 1991.
Soila, Juhani: Penkinpainajais- ja pukujuhlaperinne lukiossa. 1986.
Saarikoski, Helena: Kouluajan kivoin päivä. 1994.
Äidinkielenopettajainliiton vuosikirja 32 ( Virtanen, Leea: Koulun piilo-opetukset : koulun perinne tutkimuksen kohteena). - Tätä en voinut tarkistaa, sisältääkö aiheesta.
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. 1999.
Kirjat löytyvät Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tällaisia artikkeleita löytyi:
Grünthal, Kaja
Vanhojenpäivänä kuri palaa tanssien
Julkaisussa: Tanssi 17 (1996) : 1, s. 13-14
Jarva, Ullariitta
Kerran elämässä! : vanhat juhlivat arvokkaasti ja kalliisti...
Suomeksi ei valitettavasti ole ilmestynyt oikeastaan kuin yksi kevyen musiikin laulunopas (= Laulajan opas /toim. Tarja Hautamäki). Tämä opas on tällä hetkellä paikalla Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanniksi löytyy sitten jo useampiakin. Voit hakea ne Piki-verkkotietokannastamme esim. asiasanalla 'laulunoppaat' ja luokalla 78.89. Piki löytyy osoitteesta:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1079417573
Sieltä näet tarkemmat tiedot ja voit myös varata lainassa olevaa aineistoa, jos käytössäsi on tunnusluku.
Voit tietenkin ottaa yhteyttä suoraan musiikkiosastolle, autamme mielellämme!
Jukka Parkkisen kirja tosiaankin löytyy. Tutustu pääkaupunkiseudun Helmet-aineistohakuun, löydät sen osoitteesta www.helmet.fi. Haulla näet myös, missä kirjastossa kirja on paikalla. Jos Sinulla on kirjastokortissasi tunnusluku, voit varata kirjan sinua lähellä olevaan kirjastoon. Varaus on maksuton, koska kirja on lasten ja nuorten aineistoa. Jos Sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen lähimmästä kirjastosta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi tunnuslukua hankkiessasi. Myös kirjaston henkilökunta voi tehdä Sinulle varauksen maksutta, kunhan otat kirjastokortin mukaasi kirjastokäynnille. Lisätietoja voit kysyä lähikirjastostasi.
Suomeksi Ranskan elinkeinoelämästä löytyy ainakin Tilastokeskuksen Economic trends kausijulkaisusta 2002:6 ja 2004:3, jotka ovat luettavina Tikkurilan käsikirjastossa. Lisäksi aiheesta löytyy jonkin verran kirjasta Länsi-Eurooppa, 2002. Samoin kirjoista Maailma Nyt 2 ja Maailma tänään 8. Tarkista saatavuus osoitteesta www.helmet.fi .
Internetistä löytyy Ranskan elinkeinoelämästä ja palveluista esim. seuraavalla tavalla sivulta www.google.fi : kirjoita hakukenttään Ranska elinkeinoelämä OR talous. Tässä valmiina muutama sivusto:
http://www.kolumbus.fi/ranska/
http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=2…
http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/EU+Co… .
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy seuraavia kirjoja yleensä valokuvataiteesta:
A NEW history of photography / edited by Michel Frizot
Köln : Könemann, cop. 1998
COTTON, Charlotte
The photograph as contemporary art
London : Thames & Hudson, 2004
MARIEN, Mary Warner
Photography : a cultural history
London : Laurence King, 2002
BAGH, Peter von
Peili jolla oli muisti : elokuvallinen kollaasi kadonneen ajan merkityksien hahmottajana (1895-1970)
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
- kirjassa on artikkeli myös valokuvataiteesta
ICONS OF PHOTOGRAPHY : THE 20TH CENTURY / EDITED BY PETER STEPAN
MUNICH : PRESTEL, 1999
AN INDEPENT EYE : A CENTURY OF PHOTOGRAPHS / [COMPILED BY] ROGER HUDSON
STROUD : SUTTON, 1998
SARASTE,...
Hei, ehdottaisin kuitenkin Karman kuvittaamaa Vattumatoa. Osa kuvista on mustavalkoisia, suurin osa tarinasta tapahtuu vattumetsässä ja vattukuninkaalla on komea vadelmahattu. Sadusta on myös Veronica Leon kuvittama versio, mutta tässä kirjassa ei ole vattuhattuista hahmoa. Kukka- ja marjahattuisia hahmoja on myös Beskowin kuvakirjoissa, vadelmahattuja löytyy ainakin Vuosisadusta. Mutta jos mikään näistä ei ole se oikea lapsuuden kirja, voimme jatkaa etsimistä.
