Kysymyksen sitaatti ei ole peräisin Rilken runotuotannosta, vaan kirjeestä Emanuel von Bodmanille 17.8.1901 (http://www.rilke.de/briefe/170801.htm).
Rilken kirjeenvaihtoa on suomennettu perin niukasti: Kirjeitä nuorelle runoilijalle [vastaanottajana Franz Kappus] (Tai-teos, 1993) sekä Hiljainen taiteen sisin : kirjeitä vuosilta 1900-1926 (Tai-teos, 1997), valikoima taidefilosofiaa ja estetiikkaa käsitteleviä kirjeitä.
E.H. Gombrichin teosta "Eine kurze Weltgeschichte für junge Leser" ei valitettavasti löydy HelMet-kirjastoista eikä myöskään muista suomalaisista kirjastotietokannoista. Teos näyttää kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainana esimerkiksi Tanskasta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla. Voit tietenkin tehdä kaukolainatilauksen myös omassa lähikirjastossasi. Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa HelMet-kirjastoissa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukopalvelulomakkeen löydät alla olevasta osoitteesta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Hei vaan!
Kirjaston henkilökunta haluaa palvella asiakkaita niin hyvin kuin mahdollista. Sen takia meidänkin täytyy välillä istua koulun penkille ja opiskella uusia asioita! Ja kerrata ja parantaa vanhojakin jo muinoin opittuja asioita.
Koska haluamme palvella kaikkia asiakkaitamme samalla tavalla tasavertaisesti ja yhdenmukaisesti, joudumme sopimaan toimintatavoistamme yhdessä. Sen takia koko henkilökunta joutuu olemaan kerran vuodessa samaan aikaan koulutuksessa.
Toivottavasti pärjäät yhden päivän ilman kirjastoa ja tervetuloa käymään taas heti perjantaina!
Laajin kaupunginkirjaston puutarha-alan tietokirjakokoelma on Pasilan kirjastossa. Se on myös Helmet-kirjastojen laajin kokoelma. Helmet-kirjastoista seuraavaksi suurimmat kokoelmat on Sellon kirjastossa ja Tikkurilan kirjastossa.
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kirjoista kirjoittamalla Helmet-haun tarkennettuun hakuun puutarhanhoito, valitsemalla aineistoksi kirjan ja kokoelmaksi tietokirjat. Luettelo muuttuu hieman, jos hakusanasi on toinen, esim. puutarhat:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä lienee SVHS-C-adapteri (sovitin), jonka avulla SVHS-C-pikkukasettia voi käyttää tavallisessa VHS-laitteessa.
Tässä linkissä on kuva adapterista: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Super-VHS-Compact001-Modified.JPG
Tällainen adapteri on käytettävissä Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolla.
Helismaan Parodiatango julkaistiin 1974 Acre Karin vinyyli-LP:llä "Unohtumaton vokstrotti". Se löytyy Youtubesta. Kansalliskirjaston Viola-diskografiasta näkyy, että Reino Helismaan esittämänä Parodia-tango löytyy Kansalliskirjastosta, myös digitoituna äänitteenä.
HelMetistä näkyy, että Novita lehti tulee espoossa mm. Tapiolaan, Laaksolahteen ja Entresseen. Suurin osa on lainassa, mutta tällä hetkellä Tapiolassa on yksi vuoden 2102 neljästä lehdestä hyllyssä. Voit soittaa sinne tai muihin kirjastoihin ja tiedustella asiaa tai pyytää heitä varamaan lehti. Lehtiä voi varata kuten kirjoja.
Pakoinoitsija Origolta julkaistiin vuosina 1960-2000 16 pakinakokoelmaa:
- Atomipotero
- Murehtijan päiväkirja
- Viisauden opas
- Siveyden alkeet
- Viattoman tunnustukset
- Vakavikon vieraskirja
- Ikuisia ajatuksia
- Käytöksen kultainen kirja
- Hullunkuriset perheet
- Ankkurit alas
- Kansakunnan kaapin alla
- Valitut pakinat eli johdatus olennaiseen
- Läpi tulen ja menen
- Presidentin päiväkirjasta
- Harmittavia myötäkäymisiä
- Maallinen onni
Näissä kokoelmissa Juhlan henki -nimistä pakinaa ei ollut.
Pakinoita ilmestyi myös Helsingin Sanomissa. Kirjaston käytössä olevasta arkistosta voi tehdä hakuja lehden artikkeleihin vuoteen 1990 asti. Tältä ajalta kysymääsi pakinaa ei löytynyt.
On mahdollista, että pakina on ilmestynyt Helsingin...
Muistopäiviä, juhlavuosia ja muita merkkihenkilöiden muistamisia voidaan haluttaessa viettää aina tasavuosien täyttyessä joko henkilön syntymästä tai kuolemasta laskien. Esimerkiksi Jean Sibeliuksen kohdalla on juhlistettu kumpiakin: vuonna 1965 syntymän 100-vuotispäivää mm. nimikkoviulukilpailun perustamisella ja vuonna 2007 kuoleman 50-vuotispäivää erilaisin konsertein. Vuosi 2015 on jälleen juhlavuosi, sillä silloin tulee kuluneeksi 150 vuotta säveltäjän syntymästä.
Usein muistamisissa ovat kyseessä viidelläkymmenellä tai sadalla jaolliset vuosimäärät, joten merkkipäiviä päästään viettämään melko harvoin. Vuosi 2014 on Tove Janssonin syntymän satavuotisjuhlavuosi. Jansson kuoli vuonna 2001, joten hänen kuolemansa 100-vuotispäivää...
Kyllä asiakas voi varata kirjan toisesta Vaski-kirjastosta ja noutopaikaksi varausta tehdessä valita oman Vaski-kirjastonsa. Varaaminen ei ole maksullista, mutta varauksen noutamatta jättäminen maksaa 2 €/varaus.
Lävistyksistä löytyy suomeksi varsin vähän informaatiota, englanniksi sitäkin enemmän. Aleksi-artikkelitietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen työasemilla, löytyi 7 viitettä suomalaisiin lehtiartikkeleihin (hakusanana "piercing").
Hakupalvelusta http://www.askjeeves.com löytyy hakusanalla "tatuoinnit ja lävistykset" Riina Rytiojan tekemä suomalaisnuorten haastattelu aiheesta.
Yahoosta (http://www.yahoo.com/) löydät todella paljon tietoa hakusanoilla "piercing" tai "body piercing", samoin Ebsco-artikkelitietokannasta, joka sekin on käytettävissä kirjastojen työasemilla. Ebscosta löytyvistä artikkeleista suuri osa on luettavissa kokonaisuudessaan, englanniksi.
Suomenkielistä kirjallisuutta en aiheesta löytänyt. Englanniksi on...
Suomessa yhtiö nimeltä Inforviestintä http://www.infor.fi/ näyttää keskittyneen viestintäalan teosten julkaisemiseen. Yhtiön sivulta löytyvät julkaistut teokset, mutta myös Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ voi hakea julkaisijan nimen mukaan kirjoittamalla julkaisija Inforviestintä tekijä/esittäjä kenttään.
Inforviestinnän ja muiden kustantamia aiheeseen liittyviä teoksia löytyy lisää Plussa-hausta esimerkiksi asiasanoilla
organisaatioviestintä,
viestintä suunnittelu.
Plussa-hausta selviää myös missä kirjastossa teokset ovat saatavilla.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aineistohaku on sivulla http://www.htk.fi/kirjasto kohdassa web-kirjasto. Varmasti sieltä on myös löydettävissä ainakin osa edellä mainitun...
Kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan yleensä käynti kirjastossa, jotta henkilöllisyys voidaan tarkistaa henkilöllisyystodistuksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kortin hankkimisen yhteydessä vaaditaan myös Suomessa sijaitseva osoite. Myöhemmin kortilla oleva osoite on mahdollista vaihtaa ulkomaille.
Kun kortin on hankkinut, sillä voi käyttää e-kirjoja myös ulkomailta, jos käytössä on vain nettiyhteys.
Valitettavasti emme löytäneet tietoa lamppusi alkuperästä. Keräilijän käsikirja -teoksen mukaan messinki alkoi syrjäyttää muut metallit öljylamppujen jalkojen ja öljypesien materiaalina 1890-luvulla (s. 244).
Finna-hakupalvelun kautta löytyy paljon kuvia messinkilampuista. Alla linkki kuviin:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%B6ljylamppu+messinki*&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Ehkä kannattaisi viedä lamppu arvioitavaksi johonkin vanhojen esineiden arviointipalveluun.
Lassi Nummen runokokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982) on ss. 8-12 runo (tai runosikermä) nimeltään Tämä vähäinen asia. Runo alkaa näin:
Keskipäivän kirkkaudessa / käännän katseeni.
Sydänyön pimeydessä / ojennan käteni...
Pitkässä runossa on mm. tällaisia säkeitä:
Ihosta se alkaa: / emme ole aivan nuoria enää.
...
Älä siis nouse, / älä aivan vielä.
Pidä kätesi / linnun untuvilla. Pian se levittää siipensä.
Runo löytyy myös mm. antologioista Runon maa : suomalaisten toiverunot ja Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2.
E-kirjojen lukemiseen tarvitaan kirjastokortti, ja sen voi saada vain, jos on osoite Suomessa. Joten valitettavasti ulkomailla asuvan ei ole mahdollista käyttää kirjastojen e-kirjapalveluja.
Kirjastojen e-aineisto on myös kirjasto- tai kirjastokimppakohtaista, joten tietyn kirjaston e-kirjoja pääsee lukemaan vain sen alueen kirjastokortilla.
Jonkin verran on olemassa myös rajoituksetta luettavia e-kirjaklassikoita verkossa. Alla linkki kirjastot.fi-sivulle:
https://www.kirjastot.fi/uutiset/uutiset/rajoituksetta-luettavia-e-kirj…
Kysymääsi näytelmää ei todennäköisesti löydy mistään videona, sillä sitä ei ole myytävänä Yleisradion tallennepalvelussa. Filmin nimi on Kaks tavallista Lahtista ja sitä voisi kysyä Suomen Elokuva-arkistosta, joka osti Suomen filmiteollisuus Oy:n. Arkiston sähköpostiosoite on: sea@sea.fi
Tietoa yritysten toiminnasta ylipäänsä, mm. vuosikertomuksia, löytyy esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston Helecon -tietokannasta: http://helecon.hkkk.fi/ENTERPR/
Useista yleisistä kirjastoista löytyy esim. seuraava teos:
Airaksinen : Ruokapiiriopas (1999)
Tässä lisäksi muutama internet-linkki, joissa aihetta käsitellään:
http://www.mmm.fi/ruokasuomi/lehti/001lahiruoka.htm (työryhmä, joka pohtii asiaa Suomen kannalta. Täältä mahdollisesti yhteyshenkilöitä, joilta saa tietoa lisää)http://www.sll.fi/tiedotus/1996/lahiruoka.html http://lehti.keskisuomalainen.fi/sl/1998-01/31/hom/3hmaija.htm http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20000317/eko2.shtml http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990727er04&pvm=1999… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20001213KO17&pvm=20… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990810er03&pvm=1999…
