Helmet-verkkokirjaston ohjeissa neuvotaan näin:
"Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset."
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Jo 1800-luvun puolivälistä lähtien Euroopassa lapsia alettiin sijoittaa kasvatuslaitosten sijaan maaseudulle perhemäisiin olosuhteisiin. Suomessa perhekoteihin siirryttiin 1970-luvulla.
Maaseudulla sijainneita sijoituskoteja valvoivat kuntien sosiaalilautakunnat. Maaseutukoteihin suorittivat tarkastuksia kyseisen tarkastusalueen lastensuojeluviraston tarkastajat.
Helsingin kaupungin kunnalliskertomuksesta, kylläkin vuodelta 1964, on nähtävissä, että hoitomaksut perhehoitoon sijoitetuista lapsista tuolloin vaihtelivat 50 mk:sta 150 mk:aan kuukaudessa.
Keskimääräinen hoitomaksu oli 90-120 mk/kk.
Edellä mainitut tiedot löytyivät seuraavista sähköisistä dokumenteista:
http://www.hel2.fi/Helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1964_02/1964_02_2… (s...
Kuvaukset kiertelevistä filmien näyttäjistä ovat pääasiassa vuosisadan alkupuolelta tai sota-ajan poikkeusoloista; sodanjälkeisestä kiertuetoiminnasta löytyy etupäässä pikku mainintoja. Monella näytösten järjestäjällä oli käytössään teltta esityksiä varten. Tarvittavan laitteiston virtalähteinä olivat aggregaatit, vesijäähdytteisillä petrolimoottoreilla toimivat liikuteltavat sähkölaitokset. Kiinteiden teatterien rakentaminen vähensi kiertuetoimintaa, mutta pienimuotoinen renessanssi koettiin heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Kirjallisuutta:
Sven Hirn, Kuvat kulkevat : kuvallisten esitysten perinne ja elävien kuvien 12 ensimmäistä vuotta Suomessa
Outi Heiskanen, Elohuvia : elokuvateatterien kotimainen kulta-aika
Erkki Riimala...
Kyseinen kirja on ilmestynyt jo vuonna 2001, mutta sen pitäisi olla vielä tilaamalla saatavana, eikä hintakaan nouse päälle kahden kympin. Suosittelen kuitenkin, että teet asiasta konkreettisen ehdotuksen siihen kirjastoon - ilmeisesti Hämeenlinnan -, johon toivot kirjan tulevan hankituksi. Hämeenlinnan hankintaosasto ei välttämättä seuraa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua sillä silmällä.
Henkilökohtaisen tarpeesi voit hoitaa nopeimmin pyytämällä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta. Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa sitä on muutamia kappaleita hyllyssä vapaanakin, Tampereen ainoa kappale oli juuri äsken lainassa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Elokuvaa ei ole dvd:nä. VHS-videokasettina se löytyy joistakin kirjastoista. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön, oheisena on linkki Joensuun seutukirjaston sivulla olevaan pyyntölomakkeeseen, joka tulostuu kaukopalvelun s-postiin: http://www.joensuu.fi/kaukopalvelupyynto
Kyseessä voisi olla tämä kirja: Alfred Smedberg, Poika joka ei osannut pelätä.
Tarinassa Teppo-niminen poika lähtee etsimään kadonnutta lehmää ja matkalla hän tapaa pelottavia olentoja, mm. Takametsän vihreätukkaisen noidan. Loppu on tietysti onnellinen: lehmä löytyy ja pelottavien olentojen kanssa tehdään rauha.
Kirja on Kouvolan pääkirjaston kokoelmassa, kuvakirjojen hyllyssä.
Satu sisältyy lisäksi ainakin seuraaviin satukokoelmiin: Lasten satuhelmiä ja Satumaailma, joita molempia on useassa Kymenlaakson kirjastossa.
Tämän palvelun ylläpitäjä ei selvästikään halua kertoa itsestään yhtään mitään. Sivustolla ei ole näkyvissä eikä HTML-koodiin piilotettuna mitään vihjettä siitä, kuka sivuston takana on. Yhteystietojen täydellinen puuttuminen viittaa siihen, ettei ylläpitäjä ehkä pidä sivustoaan täysin laillisena. Ylläpitäjä on myös sulkenut kommentointimahdollisuuden eli ei halua sivuille keskustelua palvelun toiminnasta. Etusivun alareunassa näkyvät "Kerro Kavereille!" napit on tarkoitettu vain siihen, että käyttäjä levittäisi sanaa palvelusta. Niiden kautta ei saa ylläpitäjään yhteyttä.
Äkkikatsomalla sivuston ohjeet ja vinkit ovat pääosin ihan järkeviä. Mitään omaa tuotantoahan sivustolla ei näytä olevan, se vain vinkkaa netistä löytyviin...
Oman kokemukseni mukaan maito on aika ikävä aine, joka liimaa sivut tehokkaasti kiinni toisiinsa.
HÖYRYTTÄMINEN (iso kattila on kätevin) on ikivanha konsti, joka voi vesiliukoisiin aineisiin tehotakin. Kirjan sivujen höyryttäminen vaatii kuitenkin varovaisuutta ja jälkitoimia (kuivaus ja suuren painon alla suoristaminen), joten siihen tuskin kannattaa ihan vähästä ryhtyä. Jos kuitenkin kirja on korvaamaton, höyryttäminen tai lämpimässä vedessä LIOTTAMINEN (jos sivut ovat vain esimerkiksi yhdestä kulmasta kiinni toisistaan) on ehkä kokeilemisen arvoinen keino. Tärkeintä on yrittää välttää koko kirjan kostuminen, se ei tee hyvää rakenteelle.
Tätä ohjetta voisivat kollegat täydentää omilla hyvillä konsteillaan.
Heikki Poroila
HelMet-...
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa on melko hiljattain kysytty, ketkä suomalaisurheilijat ovat kirjoittaneet kirjan. Tuolloin aiheesta lähetettiin kysely myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle. Kirjan julkaisseita urheilijoita ei löytynyt montaa, ja jos listasta poimitaan olympiaurheilijat, se lyhenee muutamaan kirjailijaan. Osan teoksista on julkaissut pienkustantaja.
Suomalaisista olympiaurheilijoista keihäänheittäjä Heli Krügerin ja seiväshyppääjä Eeles Landströmin teokset on kustantanut Otava. Heli Krügerin romaanit ovat ”Olen koskettanut taivasta” (2005) ja ”Pidä minusta kiinni” (2007). Eeles Landströmin romaani ”Kohti päämäärää : romaani nuoresta urheilijasta” (1966) ilmestyi Otavalta, mutta...
Ihan aukottomasti asiaa on vaikea selvittää, sillä erilaisissa kirjastojen kokoelmia haravoivissa metahauissa tulee paljon vanhaa käsikirjastoaineistoa, jota ei lainata kirjaston ulkopuolelle. En pysty tämän vastauksen puitteissa selaamaan kaikkia niitä hakutuloksia läpi. Siksi tämä vastaus on vain arvelu eikä täysin varma.
HelMet-kirjastojen vanhin kotiin lainattava kirja näyttäisi olevan / J. D. Valeriuksen ”Visor och sångstycken 1” vuodelta 1811. Kirja sijaitsee HelMet-kirjavarastossa Pasilassa, ja sen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1564931~S9*fin. Joitakin vuosia sitten kirjavarastossa oli vielä kotiin lainattavana teos ”Doctor Edvard youngs nätter 1” vuodelta 1787, mutta nykyään se on...
Gustaf Erikson osti 1920-30-lukujen aikana purjelaivoja saksalaiselta laivanvarustamo Laeiszilta. Näiden joukossa oli myös Peking, joka päätyi Gustaf Eriksonilta lopulta Yhdysvaltoihin, jossa se on nykyisin museolaivana. (Lähde: lokistories.fi)
Lisää tietoa löytyy Loki-sivustolta:
Märssyraaka: https://lokistories.fi/entry/show/388
Ankkuri: https://lokistories.fi/entry/show/211
Tämän lisäksi Peking-laivasta löytyy englanninkielinen Wikipedia-sivusto: https://en.wikipedia.org/wiki/Peking_(ship)
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelussa on jo ehditty vastaamaan tähän kysymykseen.
"23.09.201113:32
Helsingin kaupunginkirjasto
"Toimitus" on aiemmin merkinnyt myös toimeenpanoa. Näin esimerkiksi Klas Coranderin Yleisessä maa-tieteessä (1862) lausutaan: "Hallitus-muoto on yksvaltanen, hallitus-istuin perittävä ja hallitsia itsevaltanen. Hänen vallassa on siis korkein sekä lakia-laativa että ylimäinen tuomio- ja toimitus-voima." Venäjän keisarilla ei siis tässä lainauksessa kerrota olevan valtaa toimittaa lehtiä tai toimitella tavaroita paikasta toiseen, vaan valtaa panna päätöksiä täytäntöön. "Toimitusjohtaja" lienee sitten vakiintunut käyttöön ennen kuin sana "toimitus" toimeenpanon merkityksessä on jäänyt pois käytöstä....
Kirjastot.fi-sivuilta löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
Korkeakouluopetusta näistä järjestävät Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi. Lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta. Seuraava aika hakea koulutuksiin on kevään 2021 toinen yhteishaku, jossa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2021 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/korkeakoulujen-yhteis…
Tarkoittanet alkujaan latinasta peräisin olevaa sanaa makuloida, joka merkitsee painotuotteen tuhoamista tai mitättömäksi tekemistä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makuloida?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makulatuuri?searchMode=all
Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta.
Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10....
Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Kuukaudet-laulun sävellys on merkitty Ilkka Kuusiston nimiin (v.1989). Sanoitus on Pia Perkiön. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=4078f82f-c4cd-4eb…
Pii paa puu (Pii paa puu, terve tammikuu) on Marjatta Pokelan säveltämä ja sanoittama (v. 1989). http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=pii+paa+puu&culture=fi&…
Jonninjoutavan jonni on vastaava alkusointuun perustuva adjektiivin vahvennussana kuin typötyhjän typö, täpötäyden täpö ja ypö sanassa ypöyksin.
Lähde:
August Ahlqvist, Vertaavia kieliopillisia tutkimuksia. 1, Nominien synty ja taivutus ; Suomalainen runo-oppi
