Chilistä löydät tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
ROUSI, Arne : Auringonkukasta viiniköynnökseen : ravintokasvit. 1997.
GORDON-SMITH, Clare : Mausteena valkosipuli, inkivääri, chili. 2000.
MORRIS, Sallie : Gummeruksen suuri maustekirja. 1999.
SWAHN, Jan-Öjvind : Mausteiden maailma : mausteiden alkuperä, ominaisuudet ja käyttö. 1992.
Kirjojen saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa HelMet-tietokannasta
http://www.helmet.fi
Tässä vielä pari suomenkielistä chiliä käsittelevää nettilinkkiä http://www.saunalahti.fi/thietavu/Chili/C_Info.htm
http://www.nicehouse.fi/index.php
Saat kirjastokortin käymällä jossakin Espoon, Helsingin tai Vantaan kirjastossa. Kirjastojen osoitteet ja aukioloajat löytyvät verkosta osoitteesta http://www.helmet.fi . Kortin saadaksesi sinun on todistettava hekilöllisyytesi, samalla saat myös tunnusluvun. Sitten voitkin tehdä varauksia ja myös uusia lainojasi verkossa. Oppilaitosten kirjastoihin sinun täytyy hakea erillistä kirjastokorttia.
Luettelon Anni Polvan tuotannosta saat Suomen kansallisbibliografia Fennicasta. Fennica on käytettävissä vapaasti internetissä osoitteessa http://finna.fi
Klikkaa etusivulta Haku-painiketta. Valitse hakutyypiksi tekijä, kirjoita hakusanoiksi Polva, Anni ja klikkaa Hae-painiketta. Viitteiden määrä on 319, jota klikkaamalla pääset luetteloon.
Puhuessaan "raapaisusta unohduksen kasvoihin" Faulkner tarkoitti kirjailijan työtä. Kirjailija haluaa jättää itsestään/elämästään merkin jälkipolville.
"Really the writer doesn't want success. . . . He knows he has a short span of life, that the day will come when he must pass through the wall of oblivion, and he wants to leave a scratch on that wall — Kilroy was here — that someone a hundred, or a thousand years later will see." (William Faulkner)
Kirjailija ei oikeastaan halua menestystä. Hän tietää, että hänen elinaikansa on lyhyt, ja että aika, jolloin hänen täytyy kulkea "unohduksen seinän" läpi, tulee pian. Kirjailija haluaa "raapaista" tätä seinää ja jättää siihen itsestään merkin, jotta joku satojen tai tuhansienkin vuosien...
Japanin kielellä Pirjo voidaan kirjoittaa käyttämällä katakana-tavumerkkejä. Japanin kielessä käytetään katakana-merkkejä vierasperäisten lainasanojen ja nimien kirjoittamiseen. "Pirjo" voidaan muodostaa käyttämällä tavuja PI, RI ja YO tai vaihtoehtoisesti PI, RU ja YO. Mutta ehkä tuo ensin mainittu muoto vaikuttaa luontevammalta suomalaisen korvaan.
Koska japanilaisia merkkejä ei voi lähettää mutkattomasti sähköpostitse, kannattaa katsoa merkkien kirjoitustapa joko sanakirjasta tai joltakin internet-sivustolta. Hyvä katakana-merkkien luettelo löytyy sivustosta http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm . Sivuston kaavion vasemmalla puolella on aina tavun alkukonsonantti ja yläosassa tavun loppuvokaali. Esimerkiksi tavu NI kirjoitetaan...
Emeritus professori Carol Collier Kuhlthaun kotisivulta
(http://www.scils.rutgers.edu/~kuhlthau/ .) löytyy artikkeli tiedonhaunprosessista (Information search process, ISP) html -tekstinä.
Kuhlthau on myös kirjoittanut teoksen "Seeking meaning: a process approach to library and information services".
Kirja on saatavilla Oulun yliopiston kirjastosta, pääkirjaston kurssikirjaosastolta lainaksi.
Kysymyksesi on esitetty myös palvelun tietolistalla, mutta emme ole saaneet yhtään vastausta, itsekään en tiedä suoraan yhtään suomenkielistä ”kultaisen säännön” runoa. Kahil Gibranin mietteissä on jotakin sinnepäin
viittaavaa, esim. teoksessa ”Merta ja hiekkaa”: ”Viisaus lakkaa olemasta viisautta, kun siitä tulee liian ylpeä
itkeäkseen, liian vahva nauraakseen ja liian itsekäs etsiäkseen muita kuin itseään” ym.
Turun kaupunginkirjastossa oli hiljattain näyttely ”Runo puhuu uskosta”, siihen liittyvä kirjallisuusluettelo on luettavissa kotisivultamme. Polku alkaa etusivulta kohdasta Kirjasto suosittelee, Aiheluettelot, Kaunokirjallisuus ja lopuksi Runo puhuu uskosta:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=58236
Uskonnolliset...
Suppea henkilökuvaus kirjailija Jostein Gaarderista löytyy suomenkielisestä Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jostein_Gaarder. Hieman laajemman artikkelin löydät englanninkielisesta Wikipediasta osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Jostein_Gaarder .
Jostein Gaarderista on vuosien mittaan kirjoitettu lehtiartikkeleita. Artikkeliluettelon löydät oheisesta liitteestä. Lehtien saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
Tietoa Gaarderista löytyy myös alla mainituista kirjoista. Niiden saatavuus selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistoluettelosta, jonka osoite on http://www.helmet.fi .
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, 1997...
Kysymyksessä ei mainittu minkäaiheista tietoa erityisesti kaivattaisiin.
Laajoja ja ajankohtaista tietoa sisältäviä Internet-tiedonlähteitä löytyy paljonkin. Maininnan arvoinen laaja ja yleisluontoinen tiedonlähde on esim. Internet-yhteisön vapaaehtoisvoimin ylläpitämä laaja Wikipedia-tietosanakirja, jonka suomenkielinen etusivu löytyy nettiosoitteesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
Wikipedia sisältää usein myös linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille. Wikipedialla ei ole yhtä virallista ylläpitäjää ja valvojaa, joten sen tietojen luotettavuuteet ei voi aina suhtautua 100% varmuudella, mutta toisaalta Wikipedian sisältämän informaation määrä on kasvanut jo aika valtavaksi. Laajan ylläpitäjäjoukon ansiosta Wikipedia sisältää...
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teokset Uusi suomalainen nimikirja, 1988, ISBN 951-1-08948-X ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9.
Ainakin Vantaan kaupunginkirjastolla on tällainen palvelu. HelMa-palvelu tarjoaa kirjastopalveluita ulkomailla asuville suomalaisille perheille. Palveluun tarvitset voimassa olevan Helmet-kirjastokortin. Lisää tietoa palvelusta ja Helma-sopimuksesta löydät täältä:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
On myös mahdollista tilata kirjoja Suomen kirjastoista kaukopalveluna. Lainat ovat kirjastojen välisiä, eli sinun kannattaa kysyä maksuista ym. tarkemmin lähikirjastostasi Portugalissa.
Petsamon taistelussa 12.5.1918 Valkoisten suomalaisten puolelta kyseessä oli nk. Petsamon retkikunta, jonka miehistö koostui suurelta osin Pohjois-Suomen suojeluskunnista. Retkikunnan vahvuus oli noin 130 miestä.
Iso-Britannia lähetti alueelle risteilijä Cochranen, jolta maihin ja täten taisteluun rantautui 50 venäläistä punakaartilaista, 50 brittien merijalkaväen sotilasta sekä 150 brittimatruusia yhden tykin kera, eli yhteensä noin 250 miestä.
Brittijoukot löivät suomalaiset heti 12.5. taistelussa, jossa kaatui kaksi valkoista, myös joitakin jäi vangiksi. Brittien tappioiksi mainitaan "muutamia", muun muassa haavoittunut tykistökapteeni.
Imandran alueen varsinaisesta taistelusta ei löytynyt viitteitä, mutta Imandra-järven seutu oli...
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tähän lauluun nuottia. Kaikki kotimaiset laulut ja kappaleet eivät välttämättä koskaan tule nuottijulkaisuihin painetuiksi, ja on mahdollista, että tällekin laululle on käynyt niin.
Kirja on laitettu käsikirjastokappaleeksi, koska se on melko huonossa kunnossa, ilmaisesti paperin haurauden ja runsaan lukemisen vuoksi. Vanhoja Millerin kirjoja on myös niin vähän enää jäljellä, että niitä halutaan varjella katoamiselta tai rikkoutumiselta.
Millerin kirjaa voi kuitenkin halutessaan lukea Pasilan kirjastossa, vaikka sitä ei kotilainaan annetakaan. Kirjan saa varastosta pyytämällä sitä Pasilan kirjaston palvelutiskillä.
Suuri maatilakirja, osa 1 vuodelta 1963 mainitsee Kaarlejoen tilan. Sen omistivat vuodesta 1961 Erkki Emil ja Eira Elina Selonen. Kirjasta kerrotaan tilan sijainti ja muita viljelytietoja.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Mourits Rasmussenin elämästä kertova kirja Meijeristi muistelee, jossa on kerrottu tanskalaissyntyisen Rasmussenin vaiheista Turun seudulla.
Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa on teos Suomen juustonvalmistajat - Finlands ostberedare 1856-1948 vuodelta 1949. Siitä saattaisi löytyä lisätietoa.
Sateen äänillä ja kellon kumahduksilla alkavan kappaleen nimi on sama kuin yhtyeenkin eli "Black Sabbath". Se on ensimmäinen kappale yhtyeen v. 1970 julkaistulla debyytti-LP:llä, jonka senkin nimi on Black Sabbath.
Albumista on saatavilla useita painoksia, joista tuoreemmasta päästä on cd-versio vuodelta 2004(Sanctuary, SMRCD031).
Kappale "Black Sabbath" on julkaistu myös muutamilla yhtyeen kokoelma-cd:llä, mm. Greatest hits (Sanctuary, 2009, 2705880).
Näitä levyjä on saatavissa kirjaston kautta.
Kysely kirjastoammattilaisten valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tuottanut tulosta. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Parhaat CD-levykokoelmat pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ovat Helsingissä Kirjasto 10:ssä ja Itäkeskuksen kirjastossa, Vantaalla Tikkurilan kirjastossa ja Espoossa Sellon kirjastossa.
Kaikkein laajin musiikkikokoelma on Helmet-kirjastojen musiikkivarastossa Tikkurilan kirjaston yhteydessä. Musiikkivarastosta voit lukea lisää alla olevasta linkistä.
Kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanaksi esimerkiksi "blues" ja rajoittamalla aineistolajin CD-levyihin, voi tulossivun vasemman laidan Sijainti-kohdassa vertailla eri kirjastojen kokoelmien blueslevyjen määrää.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkiosastot/helmet-musiikkivarasto/
Espoon Puustellinmäessä sijainnut Villa Milavidasta ei valitettavasti tiedetä rakennuttajaa tai rakennusvuotta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa huvilan omisti Hoffmeyer-niminen tupakkatehtailija ja viimeistään 1918 alkaen koristemaalari Åke Haggren.
Nämä tiedot ja kaksi kuvaa huvilasta löytyvät Erkki Härön kirjasta Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Espoon kaupunginmuseo, 1991), sivu 127.
Lisätietoja voisi ehkä vielä löytyä Leppävaara-seuran kautta (www.lepuski.fi) tai Espoon kaupunginmuseosta (www.espoonkaupunginmuseo.fi).
