Etelä-Haagan kirjastossa on asiakkaiden käytössä ompelukone. Käyttöajan voit varata numerosta 09 310 85032.
Katso lisää kirjaston kotisivulta:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
Et kerro, minkä kirjaston lainoja haluaisit uusia, mutta useimmissa kirjastoissa lainojen uusiminen onnistuu, jos uusittavaan ei ole varauksia. Uusimisten määrä on yleensä rajattu. Jos kortilla on tietyn summan ylittävä määrä maksuja, esim. myöhässä palautetuista lainoista, lainojen uusiminen ei ole mahdollista ennen maksujen maksamista.
Ota yhteyttä sen kunnan kirjastoon, josta olet kirjasi lainannutkin, niin saat tarkempia ohjeita. Kirjaston tietokannasta löytyvät myös ohjeet lainojen uusintaan.
Keskustelimme asiasta kollegojen kanssa, mutta ei oikein löytynyt lajeja.
Vammaisuushan ei kai sillään tuo hyötyä vaan vammaisuuden takia käytetyt apuvälineet. Niistä tulee kuitenkin suorituksen hyväksymisessä herkästi ongelma, mikäli apuvälineiden katsotaan antavan urheilijalle ylimääräistä hyötyä, vaikkapa ponnistusvoimaa.
Emme siis keksineet ruumiillisen vamman antavan etua urheilijalle. Jos esimerkiksi kehittymätöntä itsesuojeluvaistoa voidaan pitää vammana, sen voisi katsoa olevan hyväksi huimapäisyyttä vaativissa lajeissa.
Aika harvakseltaan. Inventointien yhteydessä parin vuoden välein kadonneet kirjat tietysti huomataan ja silloin kirjastot tekevät mahdollisia täydennyspäätöksiä. Inventointien välillä kadonneet kirjat huomataan yleensä silloin kun asiakkaat niitä kysyvät, kuten sinun tapauksessasi.
Suuri maatilakirja, osa 1 vuodelta 1963 mainitsee Kaarlejoen tilan. Sen omistivat vuodesta 1961 Erkki Emil ja Eira Elina Selonen. Kirjasta kerrotaan tilan sijainti ja muita viljelytietoja.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Mourits Rasmussenin elämästä kertova kirja Meijeristi muistelee, jossa on kerrottu tanskalaissyntyisen Rasmussenin vaiheista Turun seudulla.
Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa on teos Suomen juustonvalmistajat - Finlands ostberedare 1856-1948 vuodelta 1949. Siitä saattaisi löytyä lisätietoa.
Koiran saappaat, Harakan tossut, Karhun yskä ja Kanaperhe matkustaa ovat kaikki peräisin Nanny Rantamäen ohjelmistokirjasta Harakan tossut (Lasten keskus, 1986).
Kirjassa on kaikkiaan parisenkymmentä runoa ja niihin liittyvää virikeaineistoa: leikkejä, satuvoimisteluohjeita, luku- ja kuunteluvirikkeitä, askarteluvihjeitä, näytelmiä jne.
Ruotsinkielisessä käännöksessä ”Trollkarlen från Övärlden” (Rabén & Sjögren, 1977) laivan nimi on ”Skuggan”. Tieto löytyy esimerkiksi edellä mainitun teoksen sivulta 37. Kääntäjä on Sven Christer Swahn.
Laulu on nimeltään Ann-Marie, ja sen esittää Pepe Lauanne, joka on myös säveltänyt ja sanoittanut laulun. Hän on levyttänyt sen vuonna 1976. Laulu alkaa: "Kuljen pitkin puiston käytävää ja myönnän itsellein mä tunnen ikävää". Laulu löytyy esim. cd-levyltä Mitä Suomi soittaa, vol. 2 : 50 hittiä vuosilta 1975-1976 (Rocket Records ROK-155).
Musiikkikappaleet ja -videot ovat tekijänoikeuden alaisia. Tämä tarkoittaa, ettei niitä saa jakaa internetissä ilman oikeudenomistajan lupaa. Jos tekijänoikeuden omistaja (esim. levy-yhtiö) ei halua julkaista videota YouTubessa, kukaan muukaan ei voi niin laillisesti tehdä. Jos joku kuitenkin julkaisee videon luvatta, oikeudenomistaja voi pyytää YouTubea poistamaan sen. Näin on luultavasti käynyt tässäkin tapauksessa.
Lisätietoa tekijänoikeuksista YouTubessa:
https://www.youtube.com/yt/copyright/fi/
Yleistä tietoa tekijänoikeuksista Suomessa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus_Suomessa
Tekijänoikeuslaki verkossa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Kysymyksessä siteerattua runoa ei ole kummassakaan mainitussa Rumi-suomennoksessa, enkä löytänyt sitä muistakaan Hämeen-Anttilan Rumi-käännöksiä sisältävistä teoksista. Muidenkaan Rumia suomeksi tulkinneiden kääntäjien töiden joukosta en tätä nimenomaista runoa löytänyt, enkä valitettavasti onnistunut selvittämään tämän useilla verkkosivuilla yleensä johdonmukaisesti samassa muodossa siteeratun suomennoksen alkuperäistä kirjallista lähdettä tai kääntäjää.
Vastaan sen perusteella, mitä löytyi teoksista Iso Raamatun tietosanakirja, Raamattu ja sen kulttuurihistoria ja Encyclopaedia Britannica (www.britannica.com). Varmaa vastausta kysymykseen ei löydy.
Kuningas Salomo hallitsi Israelia n. 970-931 eKr. Raamatun kirjoista Salomoon yhdistetään Saarnaajan kirja, Sananlaskut ja Korkea Veisu. Sananlaskuista osa voidaan jäljittää Salomon aikaan, mutta ei ole varmaa, että ne todella olisivat hänen itsensä sepittämiä, saati kirjoittamia. Sananlaskut on koottu yhteen 200-luvulla eKr. Mm. kieliasun ja kulttuurihistoriallisten seikkojen perusteella muutkin mainitut kirjat ajoitetaan Salomon aikaa myöhemmälle ajalle. Tämä ei tietenkään todista, etteikö Salomo olisi osannut kirjoittaa. Kirjoitustaito ei...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy jonkin verran tietoa virolaisesta hääperinteestä ainakin Ilmari Vesterisen toimittamasta teoksesta Viron perinnekulttuuri. Kirja käsittelee kuitenkin pääasiassa vanhaa perinnettä, uudemmasta on tietoa vain puolisen sivua. Vanhoista hääperinteistä on tietoa myös Eesti Rahva Muuseumin internet-osoitteessa http://www.erm.ee/pysi/finpages/pulm.html
Parhaiten sinua auttaisikin varmasti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, jonka yksi erityisala ovat Suomen ja sukukansojen perinteet. Kirjasto on Helsingissä osoitteessa Hallituskatu 1, puh. 131 231 tai suoraan etnologiselle osastolle 131 23274. Se on avoinna ma, ke 10-18, ti to pe 10-16.
Iittalan lasitehtaasta löytyy sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. Erityisesti tehtaan historiaan liittyy Jyrki Maunulan kirja "Lasintekijät" vuodelta 1981. Tehtaan kuvastoja on myös saatavilla.
Lehtiartikkeleista mainittakoon ET-lehdessä 8/93 julkaistu Erkki Kankaanmäen artikkeli Nuutajärvi 200 vuotta, sekä myös ET-lehden 9/99 artikkeli Pieni kylä elää lasille. Sen on kirjoittanut Hilkka Heikinheimo.
Suosittelen, että käännyt kotikaupunkisi Tampereen kaupunginkirjaston puoleen materiaalin saamiseksi.
Varpu Välimäki on vuonna 1934 Kurkijoella syntynyt lastenkirjailija. Hänen tuotantonsa ajoittuu enimmäkseen 1980- ja 1990-luvuille.
Hän on kirjoittanut satuja, lastenromaaneja ja -runoja ja kuvakirjoja. Kuvittajana monissa kirjoissa on Heljä Tamminen.
Ismo Loivamaan toimittamassa kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (BTJ Kirjastopalvelu 1999) on muutaman sivun esittely kirjailijasta.
Tällaiseen kysymykseen ei voi oikeasti vastata, ellei jokaista maailman ihmistä ole psykologisesti tutkittu ja sen lisäksi päästy yksimielisyyteen siitä, mitä tarkoitetaan käsitteillä "hyvä" ja "paha". Seuraava vastaus onkin täysin epätieteellistä pohdiskelua lähinnä elämänkokemuksen ja kirjojen lukemisen pohjalta.
Varsin yleinen taitaa olla sellainen ihmisten kokemukseen perustuva näppituntuma, että jokaisessa ihmisessä on sitä, mihin yleensä viitataan sanalla "hyvä" (välittää muista, toimii tarvittaessa epäitsekkäästi jne) ja sitä, mihin viitataan sanalla "paha" (itsekkyys, väkivaltaisuus, ilkeys, epäoikeudenmukaisuus jne.). Sellaista ihmistä, jossa ei ole mitään, mitä muut voisivat pitää "pahana", tuskin on olemassakaan. Hyvä esimerkki...
Singerin C-sarja valmistettiin Saksassa Singerin Wittenbergin tehtaalla vuosina 1904-1943. Muista sarjoista poiketen C-sarjan koneiden valmistusvuotta ei pysty selvittämään sarjanumeron perusteella, sillä toisen maailmansodan jälkeen Wittenberg jäi Itä-Saksan puolelle ja Venäjä takavarikoi tehtaan koneet. Sarjanumeroista ei jäänyt rekisteriä. Tehtaassa valmistettiin yhteensä arviolta noin 6,5 miljoonaa konetta.
Singersewinginfo.uk.co -sivuston mukaan Internetistä on löydettävissä listoja C-sarjan numeroista, mutta ne perustuvat arvioihin eivätkä ole alkuperäisiä eivätkä paikkansapitäviä.
Singersewinginfo.uk.co: https://www.singersewinginfo.co.uk/wittenberge/
International Sewing Machine Collectors' Society: http://ismacs.net/...
Tutkiskelin sekä karjatalousaiheista että kansantapoja esittelevää lähdeaineistoa siinä toivossa, että olisin löytänyt asialle selkeän järki- tai uskomusperäisen selityksen. Ensinmainitut – kuten esimerkiksi muuten erinomaisen seikkaperäinen Laina Vehasen Karjaväen kirja – neuvovat kyllä usein käsin lypsettäessä tekemään sen lehmän oikealta puolelta, kuitenkaan antamatta syitä tai perusteluja käytännölle. Lypsämiseen liittyvistä uskomuksista tai karjataioista en taas löytänyt minkäänlaista kannanottoa kysymykseen siitä, millä puolella lehmää lypsäjän tulisi olla. Lopulta vanha Suomen maatalousseurojen aikakauslehden Maan numero osasi antaa ihmetyksen aihetta antaneelle tavalle mitä suurimmassa määrin yksinkertaisen selityksen...
Tässä muutamia kirjavinkkejä. Toivottavasti näistä löytyy luettavaa.
Jim Benton: Rakas nuija päiväkirjani -sarja (Sanoma Magazines Finland 2006-2013)
Katy Birchall: It Girl -sarja (Bazar 2016-2017)
Debbi Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter (WSOY 2021)
Kerstin Gier: Rakkaus ei katso aikaa -trilogia (Gummerus 2012-2014)
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot (Karisto 2022)
Ann M. Martin: The Babysitter’s Club -sarja (Tammi 1991-2005)
Joanna Nadin: Rachel Riley -sarja (Gummerus 2009-2016)
