Antigeenit ovat rakenteita, joita vastaan immuuni- eli puolustusjärjestelmämme reagoi. Useimmiten sanaa käytetään erilaisten taudinaiheuttajien, kuten virusten ja bakteerien, yhteydessä. Puhutaan esimerkiksi erilaisista virusantigeeneista, joista esimerkkinä Covid-19-pandemian yhteydessä tunnetuksi tulleet SARS-CoV-2-viruksen pinnalla olevat piikkiproteiiniantigeenit, joita hyödynnetään taudin diagnostiikassa.
Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä hyökkää kehon omia rakenteita eli autoantigeenejä kohtaan. Auto-etuliite juontuu kreikan sanasta autos, ja tarkoittaa omaa tai itseä. Autoantigeenit ovat perinnöllisiä eli perintötekijöidemme määrittämiä. Autoimmuunitautien perinnöllisyys ei kuitenkaan liity näiden antigeenien...
Toutain-sana perustunee kalan murrekielisiin nimityksiin (teut, teuta, töuta). Myös suomen sukukielissä on sitä muistuttavia sanoja, kuten viron tõugjas ja etenkin sen murteellinen muoto tõudjas. Suomen kielen etymologinen sanakirja kuitenkin huomauttaa, että viron sana kuuluu suomen touta-sanan yhteyteen vain, mikäli -dj:llinen asu on alkuperäisempi.
Touta on karpista käytetty nimitys, mikä sekin on epäilemättä saattanut vaikuttaa karppikaloihin kuuluvan toutaimen suomenkielisen nimen muotoutumiseen. Varhaisissa kotimaisissa kalakirjoissa toutainta kutsuttiin lampivimmaksi ja vimpaa merivimmaksi. Lampivimpaa pidettiin kuitenkin epäonnistuneena nimenä ja se korvattiin toutaimella.
Lähteet:
Lauri Koli, Suomen kalat
Suomen kielen...
Et ole ainoa, joka on kiinnittänyt huomiota lisääntyneeseen nousevaan intonaatioon ja narisevaan puhetapaan. Yle kirjoitti aiheesta jutun jo lähes kymmenen vuotta sitten, vuonna 2013. Silloin tutukija Johanna Vaattovaara arveli, että puhetapa saattaa olla keino ilmentää naisellisuutta. Samalla vähän lapsekkaalla puhetavalla voidaan viestiä myös tuttavuutta ja läheisyyttä. https://yle.fi/uutiset/3-6434290
Vuonna 2020 tehtiin tutkimus, jossa havaittiin suomalaisten naisopiskelijoiden puhekorkeuden nousseen selvästi 1990-luvulta 2020-luvulle tultaessa. Korkeammalta puhuminen saattaa aiheuttaa ongelmia puheen tuottamiseen, mikä kuuluu esimerkiksi puheen narinana. Tarkkaa syytä nyt havaittuun puhekorkeuden nousuun ei ole vielä tutkittu, mutta...
Jenni Pääskysaarelta julkaistiin vuoden 2024 alussa teos Martta: nainen joka kuoli eläessään. Kirja kertoo vuonna 1971 työpaikkansa hissiin kahdeksi viikoksi juuttuneesta naisesta, mutta käsittelee myös laajemmin yhteiskunnallisia kysymyksiä sisäistetyistä vaatimuksista. Kirjan on kustantanut Storytel Original ja se on julkaistu vain Storytelin omaan äänikirjapalveluun. Tällä hetkellä teosta ei siis ole saatavilla kirjastojen kautta ja on vaikea sanoa tuleeko sitä milloinkaan kirjastojen valikoimaan.
Lähde: Medialle | Storytel Finland, viitattu 15.2.2024.
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse: ma-pe 12-18; 5,80 mk/min + ppm; numero 0600-060504. Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä. Tarkemmat ohjeet uusimisesta Helsingin kaupunginkirjastossa löytyvät osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h16/q32.htm
(Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmä vaihtuu noin parin vuoden sisällä, jolloin nykyinen puute korjaantuu...)
Sierra Leonen kansallislaulu löytyy puhallinorkesteriesityksenä cd-levyltä COLLECTIONS of national anthems 2. Tavallisena nuottisovituksena sävelmä löytyy mm. kokoelmasta NATIONAL anthems of the world : [1997]. Sijainti- ja saatavuustiedot HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Etsin tietoja tästä hankkeesta internetistä ja löysin seuraavanlaisen sivuston: The Peirce Edition Project http://www.iupui.edu/%7Epeirce/web/index.htm .
Näyttää siltä, että suomentaminen ei vähään aikaan ole ajankohtaista.
Linkkitoivomuksia Kirjastot.fi-sivustoille voi jättää lomakkeella osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/linkproposal.asp
(Kirjastot.fi etusvulta http://www.kirjastot.fi valitaan vasemmasta yläreunasta Linkkikirjasto, ja sen jälkeen jälleen vasemmasta yläreunasta Linkkiehdotukset)
Lomakkeella voi lähettää linkkiehdotuksen Linkkikirjastoon. Kannattaa ensin tarkistaa esim. haulla, onko ehdottamasi linkki jo Linkkikirjastossa. Ehdotuksen lähettämisen jälkeen Linkkikirjasto vielä tarkistaa, onko linkin osoite tietokannassa. Tämä saattaa kestää hieman. Hyväksytyistä ehdotuksista lähetään hyväksymisilmoitus.
Tekniikan ja kaupan sanakirja antaa termille kaksi suomenkielistä nimitystä: tukikeskus; palvelulinja.
Jyrki Talvitie: Englanti-suomi : tekniikan ja kaupan sanakirja. WSOY 2000
Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot -projekti suosittaa sanoja käyttötuki; tukikeskus
http://www.tsk.fi/termitalkoot/index.html
Opastuspuhelin esiintyy myös joissakin nettisanakirjoissa:
http://www.tt-tori.fi/atk-sanakirja/
Englanninkielinen termi help desk on myös yleisesti käytössä, usein yhteenkirjoitettuna: helpdesk.
Kyseistä videotallennetta löytyy Lahdesta ja Turusta. Kaukolainapyynnön pääkaupunkiseudun kirjastoon voi tehdä sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Ehkäpä parasta on ottaa yhteyttä omaan yliopistoon ja kysyä mahdollisuutta jatkaa keskeytyneitä opintoja.
Lisätietoja alan kelpoisuusvaatimuksista ja koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
HelMet-luettelosta löytyy kaksi ruotsinkielistä teosta, jotka liittyvät Hildegard Bingeniläisen kasvilääketieteeseen:
Schweiger, Anita – Kammerer, Susanne:
Hildegard av Bingens örtabok : förebygg och hela. Stockholm, 1998 (ISBN 91-7085-197-2)
Hildegards kök : råd och recept för ett liv i hälsa enligt Hildegard von Bingen (sammanställning Ellen Breindl). Göteborg, 2000
(ISBN 91-7085-207-3)
Kaukolainana voit tilata seuraavan julkaisun. Teos on tilattavissa Ruotsista.
Hertzka, Gottfried – Vatheur, Ingeborg: Så botar Gud: den heliga Hildegards medicin som ny naturläkemetod. Visby 1993.
(ISBN 91-7400-212-0).
Kaukopalvelulomake ja tarkemmat tiedot kaukolainauksesta ja kaukopalvelumaksuista löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta. Alla...
Sarjan kirjoja ei löytynyt HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, mutta laitoin niistä hankintatoiveen. En voi luvata varmasti, että sarjaa hankittaisiin, mutta ainakin asiaa nyt harkitaan.
Helppolukuisia rakkausromaaneja parikymppiselle voisivat olla esimerkiksi Tuija Lehtisen romaanit. Esimerkiksi Nappikaupan naiset (Otava, 2009), Suklaapolkuja (Otava, 2008), Franseska (Otava, 2007)
Sopiva voisi olla myös Kira Poutasen sarja: Rakkautta au lait (WSOY, 2009), Rakkautta al dente (WSOY, 2010), Rakkautta on the rocks (WSOY, 2011).
Myös Enni Mustosen Morsiuskesä voisi olla tarkoitukseen sopiva teos. Jos lisäksi on kiinnostunut Suomen historiasta, niin Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinat -sarja on kiinnostava.
Lapinyhdistysnetti- ja lapinvapaaehtoisverkosto-sivustojen kautta pääsee ainakin hyvin alkuun:
http://lapinyhdistysnetti.wh.iqit.fi/
http://www.lapinvapaaehtoisverkosto.fi/
Lapin yhdistysnetin sivuilla on myös tapahtumakalenteri, jonka voi rajata koskemaan vain Kemi-Tornion aluetta:
http://lapinyhdistysnetti.wh.iqit.fi/tapahtumakalenteri
Kattojärjestönä alueen kolmannen sektorin toimijoilla on Meri-Lapin Majakka ry:
http://www.majakkatalo.fi/
Tornion kulttuuritoimistosta arveltiin, että kattavaa listaa toimijoista ja tapahtumista voi olla vaikea saada, mutta myös heihin kannattaa ottaa yhteyttä:
http://www.tornio.fi/index.php?p=Kulltturitoimisto
Turun kaupunginkirjastosta löytyy esimerkiksi Helge Heikkisen kirja 'Hopeaparvien perässä islannin vesillä – Suomen valtamerikalastuksen värikkäät vaiheet' (1981)
Korkeakoulujen valintaoppaita ei enää julkaista painettuna. Oheisesta linkistä löydät tietoa vuoden 2013 korkeakoulujen yhteishausta:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoon
http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat
Opetushallitus julkaisee valintaoppaita pdf-muodossa. Lisäksi korkeakoulut julkaisevat omia valintaoppaitaan kotisivuillaan.
Aivoriihessämme ehdotettiin tutustumista seuraavien kirjailijoiden tuotantoon:
- Maritta Lintula
- Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia
- Petri Tamminen
- Sari Malkamäki
- Rosa Liksom
- Anna Maria Mäki
- Laura Honkasalo: Lumen peittämä kahvila
- Ilkka Koivisto: Ovela lintubongari ja muita tarinoita
- Veikko Huovinen (Talvituristi)
- Mooses Mentula: Musta timantti
- Ilkka Ilmola: Moskun mailla (erätarinoita)
- Ralf Henriksson (hankinnassa, e-kirjana löytyy, samoin erähenkistä)
Lisätietoa kirjoista ja tekijöistä voi etsiä nettisivuilta Kirjasampo.fi ja Novelli.fi.
Jos näiden kirjailijoiden kirjoja ei lähikirjastostasi löydy, voit varata ne Helmet.fi -palvelussa. Espoossa varaukset ovat maksuttomia.
Kustantamojen kautta saat yhteyden...
