Kajaanin kaupunginkirjastossa on olemassa kaikki tällä hetkellä suomennetut teokset. Kunhan osia suomennetaan lisää, niin ne varmasti hankintaan kirjastoon. Englanniksi ei ole mahdollista hankkia kaikkia osia ainakaan tällä hetkellä määrärahojen rajallisuuden vuoksi, mutta mahdollisuuksien mukaan yritetään hankkia englanninkielisiä teoksia lisää.
Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään kaksi muistutusta. Ensimmäinen lähtee 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä ja toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Molemmissa muistutuksissa ilmoitetaan, että asiakas ei voi lainata aineistoa ennen kuin myöhässä olevat teokset on palautettu tai korvattu. Sama teksti on kaikkien helmet-kirjastojen myöhästymismuistutuksissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Kysymäsi L. David Mechin kirja on Mechin kotisivujen mukaan julkaistu vuonna 1970 ja sen uusintapainos on vuodelta 1981. Tästä kirjasta ei lähteidemme mukaan ole otettu muita uusintapainoksia.
Mech on kirjoittanut useita muitakin susiaiheisia kirjoja, ainakin nämä: The Wolves of Isle Royale (1966, uusintapainos 2002), The Arctic Wolf: Living With the Pack (1988), The Way of the Wolf (1991), Wolves of the High Arctic (1992), The Arctic Wolf: Ten Years With the Pack (1997), The Wolves of Denali (1998), The Wolves of Minnesota: Howl in the Heartland (2000) ja Wolves: Behavior, Ecology, and Conservation (2003).
Sivuston mukaan molemmissa The Arctic Wolf -nimisissä kirjoissa on sama teksti, mutta eri kuvia.
http://www.davemech.org/books.html...
Helmetistä ei valitettavasti pysty hakemaan erikseen suomalaisten kirjailijoiden teoksia, siihen ei ole omaa hakusanaansa.
Suomenkieliset aikuisten fantasiateokset saa kirjoittamalla hakukenttään fantasiakirjallisuus ja rajaamalla kokoelma-otsikon alta aikuisten kokoelma (löytyy lisää-nuolen alta) ja kieleksi suomi.
Kotimaisia aikuisten fantasiateoksia ovat kirjoittaneet mm. Anne Leinonen, Helena Waris, Leena Krohn, Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen, Maarit Verronen, Jyrki Vainonen, Mike Pohjola, Viivi Hyvönen ja Tiina Raevaara. Osuuskumma- ja URS-kustantamoilta on tullut novellikokoelmia, kuten Kumman rakas ja URS : uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion antologia.
Aikuisille suomeksi kirjoitettu fantasiakirjallisuus on...
Mauri Kunnas on kyllä hyvä valinta, sillä hänen kuvakirjojaan on saatavilla paljon erilaisia. Suomalaisia eturivin kuvittajia on myös Kristiina Louhi, ja esimerkiksi hänen Riitta Jalosen teksteihin kuvittamiaan kuvakirjoja on varmaan saatavissa. Katariina Kaila on kuvittajiemme parhaimmistoa, jonka kauniit akvarellimaiset kuvitukset ovat myös taattua suomalaista laatua. Matti Kota käytää samantapaista tekniikkaa. Hannu Taina on paljon kuvittanut lastenkirjoja, mm. Uppo-Nalle-kirjojen ensimmäisestä kirjasta on tehty uusi painos vuonna 2011, jossa on Hannu Tainan nelivärikuvitus. Aino Havukaisen ja Sami Toivasen Tatu ja Patu -kuvakirjat ovat myös perisuomalaisia, suosittuja kirjoja.
Kysymykseen on vastattu aikaisemminkin palvelussa: Sophie Jordanin Liekki-trilogian ensimmäisen osan kustantajalta Nemolta kerrottiin, että trilogian jatkosta ei ole tietoa. Todennäköisesti sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=bf8a5730-012…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=558703a1-303…
Voit kysyä myös kustantajalta suoraan.
Kustannusosakeyhtiö Nemo: http://www.nemokustannus.fi/
Espoon Puustellinmäessä sijainnut Villa Milavidasta ei valitettavasti tiedetä rakennuttajaa tai rakennusvuotta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa huvilan omisti Hoffmeyer-niminen tupakkatehtailija ja viimeistään 1918 alkaen koristemaalari Åke Haggren.
Nämä tiedot ja kaksi kuvaa huvilasta löytyvät Erkki Härön kirjasta Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Espoon kaupunginmuseo, 1991), sivu 127.
Lisätietoja voisi ehkä vielä löytyä Leppävaara-seuran kautta (www.lepuski.fi) tai Espoon kaupunginmuseosta (www.espoonkaupunginmuseo.fi).
Pariisin katakombit ovat Suomea maantieteellisesti lähimmät. Katakombeja on Euroopassa myös muun muassa Roomassa, Palermossa, Napolissa, Odessassa ja Maltalla.
Tietoa Pariisin katakombeista ja katakombeista yleensä:
Savolainen: Pariisi (Mondon matkaopas, Image, 2007 ja 2012)
Markiewicz: Matkailijan Pariisi (Otava, 2007)
Castrén & Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja (Otava, 2000)
http://www.catacombes.paris.fr/en/catacombs
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katakombi
Teoksissa: Niiranen Timo / Miten ennen asuttiin, Pälsi Sakari / Eräelämän perinteitä, Kolehmainen Alfred / Suomalaiset uunit, Kolehmainen Alfred / Uunit, Kolmonen Jaakko / Ruokaa luonnonhelmassa ja ulkouunin lämmössä sekä Kolmonen Jaakko / Leivinuunit ja uuniherkut on tietoa maa- ja ulkouuneista.
Siionin kanteleen laulu nro 223 "Kallio, jok´ aukenit..." on oletettavasti tämän kappaleen suomenkielinen versio. Laulua esitetään myös nimellä Suojakallioni, mutta samoin sanoin.
Wasan ja Vaasanin nimien ja tuotteiden samankaltaisuus on sattumaa. Wasabröd on saanut alkunsa 1900-luvun alussa Pohjois-Ruotsin Skellefteåssa sijainneesta leipomosta, joka myi Vasaknäcke-nimistä näkkileipää. Tämän näkkileivän pakkauksessa oli Kustaa Vaasan kuva. Yhtiön nimeksi Wasabröd tuli vuonna 1964. Nykyään tämän maailman suurimman näkkileipävalmistajan omistaa italialainen Barilla Group.
Niin ikään 1900-luvun alkupuolella perustetun Vaasanin nimi puolestaan tulee yrityksen kotipaikkakunnasta Vaasasta, joka on nimetty Vaasan hallitsijasuvun mukaan. Vaasan valmisti aluksi monenlaisia leipätuotteita, mutta keskittyi 1920-luvulta eteenpäin näkkileipään.
Lähteet:
http://www.wasa.com/
https://www.vaasan.fi/
Jääkiekon ja jalkapallon sääntökirjoissa ei nähtävästi ole mainintaa omasta maalista.
Ehkä tässä on ajateltu, että vastustajan lähin pelaaja on ollut edesauttamassa ja häiritsemässä tilannetta niin että oma maali on syntynyt. Hän saa myös pistepörssin pisteet.
Jääkiekon sääntökirja: https://www.finhockey.fi/index.php/tuomarille/saannot/saantokirja
Jalkapallon sääntökirja: https://www.palloliitto.fi/palvelut/jalkapallon-saannot-maaraykset-ja-o…
Espanjalainen diplomaatti García de Silva Figueroa löysi 1618 muinaisen Persian pääkaupungin Persepoliksen rauniot. Kaupungista löytyi lukuisia tauluja, joissa oli nuolenpääkirjoitusta. Aluksi näitä merkkejä ei osattu pitää lainkaan kirjoituksena ja kesti pitkään ennen kuin nuolenpääkirjoitusta opittiin tulkitsemaan.
1700-luvulla vaikuttanut tutkimusmatkailija Carsten Niebuhr teki ensimmäisenä kopiot nuolenpääkirjoitusta sisältävistä tauluista. Hän myös selvitti, että tekstien kirjoitussuunta oli vasemmalta oikealle. 1800-luvun alussa Georg Grotefend onnistui tulkitsemaan teksteistä muutaman persialaisen kuninkaan nimen (Kserkses, Dareios).
Merkittävä löytö oli Behistunin kaupungista löytynyt piirtokirjoitus, jossa on sama...
Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Jukka Parkkisen teoksesta Aasinsilta ajan hermolla (2005) ei löytynyt kyseisen sanonnan alkuperää. Vastausta voisi etsiä myös näistä kirjoista:
Sakari Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Päivä pulkassa, pyy pivossa (2014)
Leea Virtanen: Ellun kana ja Turusen pyssy (1999)
Sanonta muistuttaa vähän Nuuskamuikkusen suuhun laitettua sanontaa Ensin on lähdettävä, jotta voi palata. Lähdekirjaa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-menee-sanatarkasti-nuuskamuikkusen-…
Moomin.fi -sivulla löytyy sitaatteja kirjoista, siellä samantyylinen lainaus kirjasta Muumilaakson marraskuu: "On niitä jotka jäävät, ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi."
https://www.moomin.com/fi/quotes/page/3/
Vähän samantyylinen lausahdus (Joskus on lähdettävä ja oltava valmis) on myös Paavo Haavikon runossa kokoelmasta Tie etäisyyksiin (1951).
https://www.kirjastot....
Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Kyseessä on kuuluisa suomalainen maantieteilijä J.G.Granö. Hänen tunnetuin teoksensa on "Puhdas maantiede: tutkimusesimerkeillä Suomesta ja Virosta valaistu metodologinen selvitys", joka ilmestyi saksaksi vuonna 1929 ja suomeksi 1930. Suomenkielinen kirja on ainakin Helsingin yliopiston Maantieteen laitoksen kirjastossa http://www.helsinki.fi/ml/maant/kirjasto.html ja Opiskelijakirjastossa http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi
Teoksesta ilmestyi pari vuotta sitten uusi, englanninkielinen painos joka on myös Maantieteen laitoksen sekä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa.
Lisätietoja saa mm. Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 1998/4. Sama teksti on Internetissa osoitteessa http://www.tsv.fi/ttapaht/984/grano.htm
Tiedot...
hei,
Voit kysellä tai etsiä itse esimerkiksi seuraavia teoksia Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=form2&ulang=fin TAI Tampereen yliopiston kirjastosta.
tietämyksenhallintaa (knowledge management) käsittelevät:
Honeycutt Jerry; Tietämyksenhallinta, Edita, IT Press, [Helsinki], 2001
Rastas, Taru; Arvoa aineettomasta pääomasta. Taru Rastas, Virpi Einola-Pekkinen. Tammi, Helsinki, 2001.
Sydänmaanlakka, Pentti; Älykäs organisaatio--tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen. Kauppakaari, Helsinki, 2000.
hiljaista tietoa käsittelevät:
Tieto ja tietoyhteiskunta. Matti Vuorensyrjä ja Reijo Savolainen (toim.) Gaudeamus, Helsinki, 2000.
Nurminen, Raija; Hiljainen tieto hoitotyössä. Tammi, Helsinki,...
Tulosten analysoinnissa voi käyttää apuna kyselytutkimusoppaita, esim. kirjoittamalla Plussa-aineistohakuun, http://www.libplussa.fi/ , asiasanaksi kyselytutkimus tai kirjaston asiakaspäätteellä valitsemalla aihehaun, kirjoittamalla sitten kyselytutkimus ja valitsemalla tämän jälkeen aihetta rajaavista asiasanayhdistelmistä kysymykseen tulevat. Esim. Lottin kirjassa Tehokas markkina-analyysi kerrotaan hyvin kyselytutkimuksen mittausprosessista, mm. taulukoinnista ja tulosten raportoinnista. Myös Excel-oppaista saattaa olla apua.
