Darren Shanin tarinaa julkaisee suomeksi kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa siitä, milloin sarjan viides osa ilmestyy (englanniksi The Trials of Death). Kannattaisi ehkä tiedustella asiaa suoraan sarjan julkaisijalta. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=609&VID=default&SID=86301264669206… .
Aiheestasi löytyy runsaasti aineistoa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Käytä HelMet-aineistohaussa (http://www.helmet.fi/) sanahaku-kentässä hakusanoina esim. markkinointiviestintä, markkinointi tai mainonta yhdistettynä sanoihin Internet, verkkokauppa, tietoverkot, tietotekniikka, tietoliikenneverkot tai www-sivut. Viitelistaksi saat erityisesti alan oppikirjoja, mutta runsaasti myös tutkimuskirjallisuutta.
Levyä ei näyttänyt olevan Suomen kirjastoissa, pikainen verkkokauppojen selailu ei myöskään tuottanut tulosta.
Islannin kirjastojen yhteisluettelosta Gegniristä löytyivät nämä cd-levyt:
Bubbi Morthens 1956: Kona [hljóðrit] : 20 ára afmælisútgáfa / [flytjandi] Bubbi Morthens ; [flest] lög og [allir] textar Bubbi. Reykjavík : Sena, 2005.
Bubbi Morthens 1956: Kona [hljóðrit] / [flest] lög og [allir] textar Bubbi Morthens. Gramm, 1988.
Lähikirjastostasi saat tietoa kaukolainauksesta. Jos haluat levyn omaksi, pyydä levykauppaa tilaamaan se. Tuota uudempaa cd-levyä luulisi vielä olevan saatavilla.
Varpu Vilkuna on syntynyt 18.10.1951. Hän on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja ja tiedottaja. Hän on maatalon emäntä Nivalassa ja toimii myös paikallislehden toimittajana.
Varpu Vilkuna on julkaissut nuortenkirjat Rulla 1991, Tuhkasiivet 1993,Tumma nauha 1996, Kaislatien kaveri 1997 ja Marmoritaivas 1998 sekä runokokoelman Nimetyt kivet 1994.
Lisää Varpu Vilkunan kirjailijantyöstä voit lukea esimerkiksi kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3. Kirjojen saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastossa löydät Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Jonkin verran tietoa löytyy myös täältä:
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ka_vilkuna.shtml
Jälkimmäinen runo on Matti Rossin "Laulu linnusta joka saapui kaukaa ja lentää kauas". Se löytyy Rossin runokokoelmasta "Soi, kivinen lanka" sivulta 26 (Tammi, v. 1974). Mainitsemasi säe on runon toinen säe. Mikäli toinen runo löytyy, ilmoitamme siitä sinulle.
Tarkistaisitko, että sähköpostiosoitteesi on tallennettu oikein ja Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi on valittu sähköposti. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja ettei roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia.
Ilmoitukset tulevat osoitteista circadm@kirjtuo1.helmet.fi tai exporter@kirjtuo1.helmet.fi. Salli postin vastaanottaminen näistä osoitteista.
Kaapo on, niin kuin arvelit, muovautunut nimestä Gabriel. Kaapo on yksi yleisimmistä Gabriel-nimen kansanomaisista suomennoksista. Heprean Gabriel merkitsee ”Jumala on väkevä mies” tai ”Jumalan väkevä mies”. Gabriel on otettu jo vuonna 1705 suomalaiseen ja ruotsalaiseen almanakkaan. Gabriel-nimestä voi lukea lisää alla mainituista lähteistä
Masi on toinen Matti- ja Matias-nimien kansanomaisista muunnoksista. Toinen nimimuunnos on Masa. Masi tarkoittaa palvelusaikansa melkein loppuun suorittanutta varusmiestä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voit tutkia nimien yleisyyttä Suomessa: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Kielitoimiston sanakirja : 2.osa : L-R, 2006
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999
Uusi suomalainen nimikirja, 1988...
Näillä tiedoilla kysymykseen on hieman vaikeaa vastata. Voisitko vähän tarkentaa, esim. millaisissa tilanteissa varauspainike on jäänyt puuttumaan?
Varauspainike on kyllä aina näkyvillä teoksen täysissä tiedoissa (näytön vasemassa yläkulmassa) ja myös vapaan sanahaun hakutuloslistoissa kunkin nimekkeen kohdalla. Selaushauissa (teoksen nimi, tekijä, asiasana, ISBN, luokka) hakutuloslistoissa on varauspainikkeen sijasta näytön vasemmassa reunassa rastittavat ruudut, joiden avulla teokset voi siirtää koriin varaamista varten.
Teoksen voi aina varata, jos siitä on olemassa vähintään yksi varattava kappale. Silloinkin, kun varattavia kappaleita ei ole olemassa, varauspainike kyllä näkyy edellä mainituissa näytöissä, mutta kun varausta yrittää...
Haku HelMet-tietokannasta osoitti ettei Pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy montakaan Miamiin sijoittuvaa kirjaa. Reilusta 20:stä osumasta suurin osa on dekkareita. Ana Menendezin kirja "Rakas Che" kuitenkin sijoittuu kaupunkiin. Kirjan päähenkilö on nuori kuubalaisnainen, joka on muuttanut isoisänsä kanssa Miamiin. Hän yrittää selvittää omaa taustaansa, saada edes jotain kuvaa vanhemmistaan. Samalla kirja on löytöretki naisen omaan minään.
Ana Menendezin novellikokoelman "Kerran Kuubassa" ensimmäinen novelli "Kuubassa olin susikoira" sijoituu myös Miamiin. Yleensä kirja kertoo aivan tavallisista kuubalaisista maahanmuuttajista Floridassa eikä mässäile poliittisen vainon aiheuttamilla tragedioilla.
Helen Fieldingin "Olivia Joles ja...
Kyselin asiaa hankintaosastoltamme, ja sieltä luvattiin vauhdittaa ”Hopeanuoli”-sarjan osien tuloa kirjastoon. Kyseessä on niin suosittu sarja, että sen osat varmasti hankitaan kirjastoon. Mitään aikataulua en kuitenkaan pysty sanomaan, koska asia riippuu paljon myös tukkutoimittajasta.
Kannattaa seurailla tilannetta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi. Heti kun yksikin kappale kirjaa ilmestyy järjestelmään, pääset jo varaamaan sen.
Keijukirjallisuutta löytyy runsaasti asiasanoilla keijut ja/tai satuolennot ja/tai taruolennot mm.
-Varsinais-Suomen kirjastojen Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
-Lastenkirjaintituutin Onnet-tietokannasta
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
-Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi/
Meillä Helsingin kaupunginkirjastossa Aku Ankan taskukirjat on päällystetty ammattikäyttöön tarkoitetulla kovamuovilla, joka on suunniteltu nimenomaan pehmeäkantisten kirjojen muovittamiseen. Kovakantiset kirjat muovitetaan pehmeällä kirjamuovilla. Muilla kirjastoilla lienee samantapainen käytäntö, päätellen sivustoista, joilla tarjotaan kirjastoille muovituspalveluja. Esim. http://www.kirjavalitys.fi/File/KirjastokirjojenMuovituspalvelunPalvelu…
Joseph Persico, joka on myös kirjoittanut 1. maailmansodan viimeisestä päivästä teoksen "Eleventh Month, Eleventh Day, Eleventh Hour: Armistice Day, 1918 World War I and Its Violent Climax" (2005) on listannut erillisessä artikkelissaan viimeisen päivän tappioita. Tässä listauksessa ei ole eritelty kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita erikseen, vaan ne on kaikki laskettu tappioiden kokonaislukuun:
Yhdysvallat n. 3500 miestä
Iso-Britannia n. 2400 miestä
Ranska n. 1170 miestä
Saksa n. 4120 miestä
Kaikkiaan viimeisen sotapäivän tappioiksi voidaan laskea siis yli 11 000 miestä, joista kuitenkin suuri osa on ollut haavoittuneita. Toki näistäkin luvuista saa ainakin suuntaviivoja myös pelkästään kaatuneiden lukumäärien suhteeseen eri maiden...
Voyager on lisensoitu maksullinen ohjelma, joka on käytössä tieteellisissä ja ammattikorkeakoulujen kirjastoissa, sitä ei voi asentaa yksittäiselle koneelle ilman lisenssiä. Ohjelman käyttöä opetetaan siinä kirjastossa, missä ohjelman sovellus on käytössä, samalla tavalla kuin yleisissäkin kirjastoissa käytössä olevia ohjelmia. Mitään oppikirjaa asiaan ei ole.
Jotta voisit kunnolla oppia käyttämään Voyageria, pitää ohjelmassa olla asiakasrekisteri. Ainoa tapa oppia asiaa on hakeutua harjoittelijaksi sellaiseen kirjastoon, missä Voyager on käytössä. Opit kuitenkin parhaiten käyttämään ohjelmaa aidoissa tilanteissa.
Helsingissä VHS-tallenteen digitointi on mahdollista Pasilan kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Kaupunkiverstaalla (entinen Kohtaamispaikka Lasipalatsi).
Digitointia varten pitää varata tietokone. Voitte varata koneen puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta kohdasta "Löydä kirjastosi".
Palvelu on maksutonta ja kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa laitteen käytössä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Kyseessä taitaa olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin kirjoittama ja Maija Rannan kuvittama Ensiaapinen. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1991 ja toinen painos otettiin seuraavana vuonna.
Kuvaus kirjasta ja lista sen sisältämistä aakkosloruista löytyy Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. Netistä löytyy kuvahaulla helposti kuvia Ensiaapisesta. Kirja näyttää löytyvän myös oman alueesi kirjastoverkosta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
http://vaarakirjastot.fi/
Keräsin pienen listan omia ja kollegani suosituksia. Mukana on niin nuorten- kuin aikuistenosastolle sijoitettuja kirjoja, joiden voisi arvella sopivan tuollaiselle ikäryhmälle. Tässä siis lista:
– Katri Alatalo: Käärmeiden kaupunki (Gummerus, 2017), aavikkofantasiaa ja nuoret päähenkilöt
– Maria Carole: Tulen tyttäriä (Osuuskumma, 2014), kahden naisen välinen rakkaustarina fantasiamaailmassa
– Samuel Davidkin: Esikoisten lunastus (Johnny Kniga, 2016), dekkari
– Magdalena Hai: Haiseva käsi (Karisto, 2016), nuorille suunnattua kauhua.
– Kati Hiekkapelto: Kolibri (Otava, 2013), maahanmuuttajatemaattinen dekkari
– Juha Jyrkäs: Oivas Repänen : Kainoan musta linna (Kuoriaiskirjat, 2017), suomalaista barbaarifantasiaa
– Jari Järvelä: Metro-...
Jean H. Meeusin kirjaa Astronomical algorithms ei löydy Suomen tieteellisistä eikä yleisistä kirjastoista. Sen sijaan se löytyy useammasta ruotsalaisesta yliopistokirjastosta (Tukholma, Lund, Linköping), joten voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kirjasta Turun kaupunginkirjaston neuvontaan. Kaukolainamaksu on vähintään 15,- (+ mahdolliset lainanantajakirjaston vaatimat maksut).
Kirjaa on myös saatavana kirjakaupasta sekä vuodelta 1991 (1. p. ISBN 0-943396-35-2) että vuodelta 1998 (2. p. ISBN 0-943396-63-8).
