Nämä kaksi löytyivät kirjastojen kokoelmista:
Innes, Hammond: Valkoinen vesi. Otava, 1966
Heyerdahl, Thor: Malediivien mysteeri. Tammi, 1987
Kirjakaupoissa näitä ei enää ole, mutta antikvariaateista kannattaa kysellä: http://www.tie.to/antikvariaatit/
Verkkohuutokaupastakin löytyy: http://www.huuto.net
Suomalainen paikannimikirja vuodelta 2007 kertoo Ylläs-nimestä seuraavaa. Nimi on ilmeisesti saamelaisperäinen ja liittyy korkeaa tarkoittavaan adjektiiviin. Tämä on sijainnin kannalta loogista, koska kyseessä on seudun korkein tunturinhuippu. Lopun -lläs äänneasuun on saattanut vaikuttaa pohjoisempana olevan Pallas-tunturin nimi.
Lahden kaupunginkirjastossa on myyty parin vuoden ajan kangaskasseja ja niihin on painettu teksti: "Oikorata tietoon ja elämyksiin". Kangaskassien uudemmassa painoserässä lukee "Elämäniloa ja sivistystä".
Suomen yleisistä kirjastoista kirjaa näyttää olevan vain Helsingissä, josta se on tällä hetkellä lainassa. Kirjasta voi tehdä kaukolainatilauksen, jolloin se tilataan Helsingistä kirjan palauduttua edelliseltä lainaajalta.
Aalto-kirjastojen kaukolainatilaus: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=j_kauko
Jyväskylän kaukopalvelun yhteystiedot: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
Patrick O´Brianin meriseikkailusarjasta on julkaistu yhteensä 20 osaa, numero 21 jäi keskeneräiseksi.
Lawrence Durrellin "The greek island " löytyy useista kirjastoista
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston aineistoa voi uusia HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi. Uusimiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen pin-koodi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa kohtaa ”Omat tietoni”. Sen jälkeen aukeaa kirjautumissivu, johon syötetään kortin numero ja pin-koodi. Sitten voit joko valita kaikki haluamasi lainat ruksaamalla ne kohdasta ”Uusi” ja klikkaamalla ”Uusi merkitys lainat”. Vaihtoehtoisesti voit klikata suoraan ”Uusi kaikki lainat”, jos haluat kaikki lainasi uusittaviksi.
Toinen vaihtoehto on uusia lainat puhelimitse. Voit tehdä sen soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon, esimerkiksi Pasilan kirjaston lainaustoimistoon...
Valitettavasti en pysty sanomaan asiasta mitään tarkkaa. Yhden levyn kappaleen eräpäivä on ollut jo 1.3.2012, mutta asiakas ei ole palauttanut sitä ajoissa. Noutoa odottamassa olevan kappaleen viimeinen noutopäivä on 8.3.2012, joten jos varaaja ei ole noutanut levyä siihen mennessä, se lähtee sinulle, jollet ole saanut varausta siihen mennessä.
Kirjasto 10:n pitkään käsittelyssä olevasta kappaleesta en tiedä mitään mutta voin laittaa asiasta tiedustelun kyseiseen kirjastoon.
Et ole varmaankaan tehnyt väärin. Luultavasti selaimessasi on sellainen asetus, että salasanat tallennetaan automaattisesti. Kun salasana on tallennettu selaimen muistiin, sitä ei tarvitse enää näppäillä kirjautumissivulla. Salasanojen tallentaminen on käytön kannalta näppärää, mutta siihen liittyy riski, sillä jos kannettava joutuu vääriin käsiin, pääsee konetta väärin käyttävä henkilö suoraan sivustoille, joiden salasanat on tallennettu muistiin.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistonhankintapolitiikasta löytyy yleistä tietoa kotisivuiltamme osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/index.php/tietoa-meista/hankintapolitiikka/.
Kirjasarjojen puuttuvat osat ovat sarjan lukijan kannalta harmillinen juttu. Useimmiten kyse lienee kuitenkin siitä, että kirjastoon on kyllä hankittu sarjan kaikki osat, mutta joku tai jotkut niistä on jouduttu sittemmin poistamaan rekisteristä turmeltuneina tai kadonneina. Tällaisessa tapauksessa puuttuvan osan tilalle pyritään pääsääntöisesti hankkimaan uusi nide, mutta mikäli sarjan ilmestymisestä on aikaa - joskus muutama vuosikin riittää - kirja voi olla loppuunmyyty eikä sitä siis pystytä korvaamaan. Aineistoa hankitaan myös antikvariaateista ja saadaan...
Hei
Helmet-sivuilla kohdassa ohjeita kerrotaan kunka varauksen voi tehdä tiettyyn lehden numeroon. Ohje kuuluu:
"Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista."
Haluamaanne Suuri Käsityölehteä (1/2008) on saatavilla...
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki, 1992) kertoo, että nimeä Perttula esiintyy paljon paitsi sukunimenä myös talon nimenä Pohjanmaalla, Hämeessä ja Satakunnassa, jonkin verran myös Varsinais-Suomessa. Useimmiten nimen taustana on isännän etu- tai sukunimi. Yleensä taustalla on Perttu-niminen isäntä. Perttu on alunperin yleiseurooppalaisen pyhimysnimen Bartolomeuksen suomenkielinen muoto.
Tällä hetkellä Suomessa elää vähän yli 1200 Perttula-nimistä henkilöä.
Ikävä kyllä runoja ei ole tunnistettu. Pekka Peitsihän oli mm. presidentti Urho Kekkosen salanimi. Tiedot Urho Kekkosen, myös nimimerkeillä kirjoitetusta, tuotannosta löytyvät Doriasta, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto. Sieltäkään ei tällaista tekstiä löytynyt:
http://www.doria.fi/handle/10024/7353;jsessionid=70E8A2D916EBEE1B46D113…
Tunnistaisiko joku lukijoista runot?
Valokuvilla on kahdenlaista tekijänoikeuden suojaa. Kaikki kuvat saavat 50 vuoden suoja-ajan kuvaushetkestä laskien. Siten ns. amatöörin ennen vuotta 1964 näppäämät kuvat ovat tekijänoikeudellisesti vapaita. Jos kuva kuitenkin katsotaan itsenäiseksi teokseksi - tämä on aina harkinnanvarainen tulkinta, joka ratkeaa viime kädessä oikeudessa -, sen suoja jatkuu kuvaajan kuolemasta 70 vuotta. Eli jos kuvaaja on kuollut 1943 tai aikaisemmin, kuva on tältä osin vapaa.
Valokuvasta tehdyn vedoksen omistusoikeus on samanlainen kuin millä tahansa teoskappaleella. Laillisesti ostetun teoskappaleen käytöstä saa omistaja päättää. Mutta tämä koskee vain sitä vedosta, ei verkkoon skannattua valokuvateosta. Jos alkuperäisen valokuvan oikeudet ovat...
Kirjassa Tjuderuttan, sa räven, Sång- och danslekar fron förr till nu (2008) ei kerrota tarkemmin laulun tekijää eikä sanoittajaa.
Ainosataan nuotinnus mainitaan Ninni Carrin ja Laif Caar Olsenin tekemäksi.
Luultavasti sekä sävel että sanat ovat "Trad."
Lauluun voisi viitata myös Kirjan nimellä ja sivunumerolla.
Emme onnistuneet löytämään tällaista runoa. Koira esiintyy kyllä useammassakin Elina Vaaran runossa, ainakin kokoelmassa Suru on kaksikin koirarunoa ja kokoelmassa Radanvarren fuuga on Pieni legenda -niminen runo, jossa on koira ja enkeli.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Rosalia de Castron tuotantoa ei ole suomennettu. Yksittäisiäkään runoja ei löytynyt muutamasta tarkistamastani antologiasta.
Teokset Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus (1989) ja Tuulio: Espanjan kirjallisuuden historia (1983) eivät mainitse käännöksiä.
Kyseistä näytelmää ei valitettavasti löytynyt mistään käytettävissä olevista tietokannoista eikä hakuteoksista. Internetistä löytyi tieto, että näytelmää on esitetty ainakin Teatteri Hyökyvuoressa Espoossa. Teatterin kotisivulla http://www.espoo.fi/espoonlahtihanke/teatteri.htm on yhteystiedot, joten kannattaa ehkä kysyä sieltä.
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Laatuluokituksesta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Berglund, Juha & Antti Rinta-Huumo (toim.) 2000. Viinistä viiniin - viininystävän vuosikirja 2000. ISBN 951-1-16324-8.
Berglund, Juha et al. 1998. Makuasioita viinistä ja ruoasta. ISBN 951-1-15643-8.
Matti Larreksen kirja Espanjan viinejä - pieni käsikirja harrastajalle (ISBN 951-0-14649-8) vuodelta 1987 on jo hieman vanha mutta silti kattava kuvaus espanjan viineistä.
Internetistä löydät tietoa viineistä esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta osoitteesta http://www.htk.fi/kirjasto/juomat.htm sekä Espanjan viineistä sivuilta http://www.riojainternet.com/wines.htm ja http://vino.eunet.es/vino/ Aiheesta löytyy tietoa myös suomenkielellä esimerkiksi...
