Tällaisista käytännön käännösongelmista voi kysyä neuvoa esim. tällaiselta internetsivustolta:
Via - kääntäjien yhteydenpitokanava ja keskustelulista
http://www.lexitec.fi/via.html
Myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liitolla on omat kotisivunsa, joilta löytyy ohjeistusta kääntämiseen:
http://www.sktl.fi/fi_infopiste.html
Tätä asiaa kannattaisi tiedustella valtakunnallisesta osoitepalvelusta, yhteystiedot löytyvät Helsingin seudun puhelinluettelon yrityshakemistosta hakusanalla Osoitetiedustelut, puhelinnumero 0600 0 1000 (1,67 € /min + pvm). He mahdollisesti pystyvät vastaamaan kysymykseenne.
Ikävä kyllä Peter F. Hamiltonilta ei ole suomennettu mitään teoksia. En myöskään löytänyt tietoa että häneltä olisi suomennettu edes yksittäisiä novelleja.
Etelä-Haagan kirjastossa on asiakkaiden käytössä ompelukone. Käyttöajan voit varata numerosta 09 310 85032.
Katso lisää kirjaston kotisivulta:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
Mitään yleistä, yhteisesti sovittua lehtien myyntipäivää kaikilla pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei ole, mutta aika monilla kirjastoilla on ollut tapana myydä vanhoja lehtiä Lainan-päivänä 8.2. Niin tehdään tänäkin vuonna ainakin täällä Pasilan kirjastossa, mutta asia kannattaa varmistaa erikseen niistä kirjastoista, joista erityisesti olet kiinnostunut.
Kyseistä kirjaa ei valitettavasti löydy HelMet-kirjastoista, mutta sitä olisi saatavilla Opiskelijakirjastosta. Opiskelijakirjaston käyttämiseen tarvitaan erillinen Helka-kortti, jonka saa ilmaiseksi esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Opiskelijakirjasto sijaitsee Helsingin keskustassa, ja tarkemmat yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/opiskelijakirjasto.html.
Nuotteja kappaleeseen löytyy Helmet-kirjastoista, mutta ei Ahvenanmaalta. Alla olevan linkin kautta löytyvät tiedot Helmet-kirjastojen nuoteista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sleivolle%20haydn__Ff%3Aface…
Voit saada nuotin kaukolainaksi Ahvenanmaalta. Ota yhteyttä lähikirjastoon:
http://www.bibliotek.ax/web/arena/welcome
Maankäyttö ja rakennuslaki (säädöskokoelma 132/1999) löytyy netistä osoitteesta http://finlex.edita.fi, kohdasta Lainsäädäntö. Hakusanana voi käyttää sanaa rakennuslaki, hakuehtona nimikehaku viitetietokantaan. Näin tehdyllä haulla saa 4 osumaa.
Ensimmäinen viite :nro 132/1999 Laki Maankäyttö ja rakennuslaki on voimassa oleva laki. Lakitekstin saa näkyviin klikkaamalla sinistä kirjaa tekstin SDK alapuolelta. SMUR-kohdasta saa näkyville lakiin tehdyt muutokset (säädöskokoelma 99/2000, muutos tulee voimaan 1.3.2000).
Kansantajuisempaa tekstiä uudesta maankäyttö- ja rakennuslaista sisältää esim. teos : Uusi maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö. Suomen kuntaliitto. 1999. ISBN 951-755-349-8
Vastaan sen perusteella, mitä löytyi teoksista Iso Raamatun tietosanakirja, Raamattu ja sen kulttuurihistoria ja Encyclopaedia Britannica (www.britannica.com). Varmaa vastausta kysymykseen ei löydy.
Kuningas Salomo hallitsi Israelia n. 970-931 eKr. Raamatun kirjoista Salomoon yhdistetään Saarnaajan kirja, Sananlaskut ja Korkea Veisu. Sananlaskuista osa voidaan jäljittää Salomon aikaan, mutta ei ole varmaa, että ne todella olisivat hänen itsensä sepittämiä, saati kirjoittamia. Sananlaskut on koottu yhteen 200-luvulla eKr. Mm. kieliasun ja kulttuurihistoriallisten seikkojen perusteella muutkin mainitut kirjat ajoitetaan Salomon aikaa myöhemmälle ajalle. Tämä ei tietenkään todista, etteikö Salomo olisi osannut kirjoittaa. Kirjoitustaito ei...
Arvaa mikä ammatti -arvausleikkiä esitettiin Pikku Kakkosessa vuonna 1994. Arvattavan ammatin kuvitus paljastui jonkin sen ajan tekniikan avulla. Sarjan osat ovat katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/07/10/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-ammatti
Toinen arvuuttelusarja oli Arvaa mikä eläin. Myös sen voi katsoa Elävässä arkistossa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/24/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-elain
Barbapapan kuvaa näistä ei löytynyt. Muita saman ajan lastenvisailuja olivat Sanaleikki (1984) ja Erkki (!988), joita pääsee katsomaan myös ylläolevan linkin kautta.
Iskelmäteksteissä käytetään usein "itsestäänselvyyksiä". Musiikkiin yhdistettynä ne luovat vahvan tunnekokemuksen, johon suuri joukko ihmisiä voi samaistua. Olen suomalainen -tekstin kirjoittaja Raul Reiman (1950-1987) oli taitava sanankäyttäjä. Reiman ei kääntänyt suoraan Toto Cutugnon alkuperäisen L'italiano -kappaleen tekstiä, vaan muokkasi sen tunnelmasta oman, suomalaisen version.
Raul Reimanista on julkaistu elämäkerta v. 2006.
Khalil Gibranin Profeetasta on kolme suomennosta.
Annikki Setälän suomennoksessa vuodelta 1968 sitaatti kuuluu näin:
"Teidän majanne on avarampi ruumiinne.
Se kasvaa auringon paisteessa ja nukkuu yön hiljaisuudessa."
Khalil Gibran: Profeetta (vuoden 1970 painos, s. 30)
Risto Ahti suomensi kyseisen kohdan seuraavasti:
"Teidän talonne on laajempi
kuin teidän ruumiinne.
Teidän ruumiinne kasvaa aurin-
gossa, nukkuun yön hiljaisuudessa;
(se näkee unia)".
Khalil Gibran: Profeetta (1970, s. 44)
Jussi Korhosen suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu näin:
"Asumuksenne on ruumiinne laajennettuna.
Se kasvaa auringossa ja nukkuu yön...
Verlan nimi mainitaan tuomiokirjoissa ensimmäisen kerran 1681 muodossa Wärla, joka tarkoittaa niemen maata.Jaalan puoleista myllytonttia on kutsutta myös Wärälä kvarnplan. Perimätiedon mukaan Verlankosken molemmin puolin on sijainnut jauhomylly ikimuistoisista ajoista lähtien. Ensimmäiset myllyt rakennettiin Suomeen jo 1300-luvulla asiakirjalähteiden mukaan. Asutusta alueella ei tuolloin ollut, mutta kosken kalastusoikeudesta käytiin oikeutta 1600-luvun lopulla. Koskessa oli ankeriaskalastamo. 1700-luvulla Valkealan puolelle rakennettiin venäläisten toimesta rajavartioston vahtitupa, joka on säilynyt ja joka nykyään tunnetaan Lipun torppana. (jaalan historia s. 174-175. )
"Ikkunaan voi hengittää ja siihen piirtää pikkuikkunan / ja sille joka ruutuun vielä ikkunan / ja piirtää kunnes tulee sormenpäiden pisteet, niin kuin silmät, / minä katselen vuoroon kaikista niistä ikkunoista -- " alkaa Maila Pylkkösen runo Lapsen ikkunat.
Kaivattu valimoruno on mitä todennäköisimmin Olavi Siippaisen Kevät valimossa: "Alastomin hartioin, hien kiiltäessä iholla, / silmissä näännyttävä väsymys / työskentelemme tehtaassa. -- "
Molemmat runot voi löytää antologiasta Runon polkuja : vuosisatamme suomalaista lyriikkaa.
Tavarajunien aikatauluista ei ole laadittu VR-tyyppistä matkahakujen asiakasliittymää, ja tähän pääsyy lienee se, etteivät ne palvele matkustaja-asiakkaita.
Junien aikatauluja ja muita liikennetietoja voi seurata suodatetusti mm. Väyläviraston, Juliadatan ja Digitrafficin sivuilla. Esimerkiksi Juliadatan livesivulla on nähtävissä kattavasti erilaisia juna-aikatauluja, samaan tapaan kuin Junat.net-sivulla matkustajajunien. Yksittäisten junavuorojen jäljittäminen vaatii palveluissa usein esimerkiksi junan numeron tai reitin tietoja.
Juliadataa ylläpitää junaharrastajien verkosto ja sivustolle voi rekiströityä. Tällöin esimerkiksi omien seurantojen tekeminen on mahdollista.
Kyseessä on Pablo Nerudan runo Kuolema kokoelmasta Canto general (1950, s. 155), sarjasta Minä olen. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
Voit lukea runon teoksista Pablo Neruda: Valitut runot (suomentanut Pentti Saaritsa, 1983) ja Andien mainingit (suom. Pentti Saaritsa, 1972).
https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=andien+mainingit&type=AllF…
https://piki.finna.fi/Record/piki.204397?sid=2993926980
Kotimaisista kertojista Enni Mustoselta löytyy kartanoelämästä kertovia historiallisia romaanisarjoja useampiakin. Hänen sarjoissaan on ollut tyypillistä sekä palvelusväen että isäntäväen näkökulman esiintuominen. Hänen uusin sarjansa on Rouvankartanon tarinoita, johon on ilmestymässä toinen osa keväällä 2024. Mustoselta on aiemmin ilmestynyt Järjen ja tunteen tarinoita -sarja, jossa on myös kaksi näkökulmaa, mutta isäntäväki ei edusta kartanolaisia. Suosittelen kuitenkin sitäkin. Enni Mustonen eli Kirsti Manninen on ollut tekemässä myös televisiosarjaa Hovimäki, josta on tehty myös kuusiosainen kirjasarja, joka kertoo televisiosarjaa laajemmin Lindhofin aatelissuvusta ja Sepän torpparissuvusta, joiden vaiheet kietoutuvat tiiviisti...
Makupalat.fi:stä löysin Signaturer.se:n, jossa on myös Arabian leimoja, signeerauksia ja taiteilijoita, https://www.signaturer.se/Europa/arabia.htm. En löytänyt tuota kirjainyhdistelmää, mutta kolme taiteilijaa, joiden nimikirjaimet sopisivat, Kauko Rajala, Kristiina Riska ja Kristiina Roos. Viime mainitun signeeraus on erinäköinen.
Signeerauksia on myös antiikkiliikkeiden sivuilla, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
Seuraavassa pdf:ssä kerrotaan taiteilijoista Arabian taiteilijat, https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2020/04/Arabian-taiteilijat.pdf
Designmuseon tietokannassa on myös leimoja, mutta tämä ei ollut siellä, http://arabia.kokoelma.fi/leima_valinta.aspx...
