Hippula -sanan merkitys vaihtelee murrealueittain ja voi saada erilaisia muotoja kuten hipula tai hipuli. Varmaa alkuperää sanalle ei ole tiedossa, mutta esimerkiksi satakuntalaismurteissa sillä on tarkoitettu puolisukkaa, tallukkaan varsiosaa, ajelurattaita (hippularattaat) tai rattaisiin kiinnitettyjä pieniä koristeita kuten tupsuja tai kulkusia. Hippuloilla voidaan tarkoittaa myös reen jalasten metallisia koukkuja.
Näyttelyamanuenssi Iina Wahlströmin tarkempi vastaus on luettavissa Kysy museolta - palvelusta.
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen on puolestaan arvioinut kovalla vauhdilla liikkumista kuvaavan sanonnan tulleen suomen kirjakieleen kansankielestä 1900 -luvun alussa. Esimerkkinä hippularattaat tai ajelurattaat...
Laulaja, jonka polvet rakkaus sai 1970-luvun alkupuolella notkumaan, ei ollut kukaan sen aikaisista naislaulajistamme, vaan Johnny (Liebkind). Ihanaa elämää julkaistiin vuonna 1973 hänen Ai-jai-jai-singlensä B-puolena ja se oli mukana myös samana vuonna ilmestyneellä Jonglööri-albumilla.
Ihanaa elämää - Coconuts from Congoville - YouTube
Mahdatko tarkoittaa "Kolmen sisaren" Irinaa? Aiheesta on Suomessa v.1991 ilmestynyt Marja Jäniksen väitöskirja "Kirjallisuutta ja teatteriteksti : tutkimus näytelmien kääntämisestä esimerkkiaineistona Anton Tsehovin Kolmen sisaren suomennokset", (Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja, n:o 12). Tsehovin näytelmiä käsittelee myös Annikki Hyvösen väitöskirja "Eino Kalima Tsehov-ohjaajana, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 448)" vuodelta 1986.
Paras paikka selvittää, miten kuvia lötyy, on lienee Suomen Kansallismuseo http://www.nba.fi/natmus/infofin.htm, PL 913, 00101 Helsinki , Puh. (09) 40 501, Faksi (09) 4050 9400 ja kansallismuseo@nba.fi sekä Museovirasto, Nervanderinkatu 13, PL 913, FIN-00101 Helsinki Puh. (09) 40 501, Faksi (09) 4050 9300, htt://www.nba.fi
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä seuraaviin paikkoihin:
Kaupunginarkisto, http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html, Eläintarhantie 3 F, 00530 Helsinki, jossa on erillinen tutkijapalvelu. Avoinna ma-pe klo 9.00-16.00, asiakirjoja tuodaan tutkijasaliin klo 15.00 saakka. Toimitusaika on noin 15 minuuttia, puh 1691
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, http://www.hel.fi/kaumuseo/palvelut.html Sofiankatu...
Voit etsiä tietoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1012560647 esim. asiasanoilla tiedonhallinta, tietohallinto, informaatio. Asiasanoja voi myös yhdistellä. Kokoelmista löytyy eniten suomenkielistä kirjallisuutta, esim. Mikko Ruohosen Yrityksen tietohallinto (1999).
Englanniksi löytyy mm. Kenneth C. Laudonin Essentials of management information systems: organization and technology in the networked enterprises (2001) ja Mariam Ginmanin Information culture and business performance (1993). Yleisissä kirjastoissa asiasanoitus tehdään suomeksi ja ruotsiksi, englanniksi asiasanoja ei ole.
Internetistä voit etsiä myös englanninkielisillä asiasanoilla....
Kysymykseenne löytyy runsaasti materiaalia sekä verkosta että kirjastosta. Vaikeutena onkin materiaalimäärän rajaaminen, siksipä suosittelenkin että pyydätte esim. pääkirjastomme tietopalvelusta henkilökohtaista apua tiedonkäsittelyssä. Kerron tässä ensin, mitä mahdollisuuksia kirjastomme kokoelmista ja tietokannoista löytyy ja lopuksi millaisia linkkejä verkossa voisi hyödyntää.
Tampereen kaupunginkirjastosta (kaikissa toimipisteissä) on asiakkaiden käytettävissä seuraavanlaisia tietokantoja :
Artikkeleiden hakemiseen:
1. Aleksi - sisältää viitetietoja 236 aikakauslehden ja 15 sanomalehden artikkeleista ja arvosteluista. Aikakauslehtiartikkelien viitteitä löytyy vuodesta 1982 ja sanomalehtien vuodesta 1996 lähtien.
Pääkirjastostamme (...
Hei!
Hyvä kirja lähdeteokseksi on :
Lister, Maurice:Men's hairdressing - traditional and modern barbering (2000). Kirja on saatavana ainakin Turun kaupunginkirjastossa, josta sen voit pyytää esim. kaukolainaksi oman kuntasi kirjastosta.
Kampaamoalan lehdet ovat myös hyviä tiedonlähteitä tähän tarkoitukseen (esim. Hair).
Internetistä löytyi mielenkiintoinen, parranajotekniikkaa/-tekniikoita esittelevä sivu:
http://www.mcipress.fi/energiav_kansio_2003/ev_200304/parta.html
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittaman Bert-sarjan teokset löytyvät ilmestymysjärjestyksessä Otavan sivuilta; Bertin pähkäilyjen jälkeen on ilmestynyt Bert, villi ja vapaa, joka ilmestyi vuonna 1998 suomeksi ja vuonna 1996 ruotsiksi.
http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/jacobsson___olsson/fi_FI/suo…
Kysymystänne eseestä löysin viitteen ruotsinkielisessä osoitteessa http://hd.se/kultur/boken/2007/05/20/mumin-och-mumins-mamma/ Esseetä ei valitettavasti ole suomennettu.
Myöskään Agneta Rehal-Johanssonin teosta "Den lömska barnboksförfattaeren : Tove Jansson och muminverkets metamorfoser" ei ole suomennettu. Tarkistin asian Suomen kansallisbibliografiasta FENNICA:sta.
Helmet-kirjastoista elokuvaa Ripa ruostuu
ei enää löydy. Viimeisetkin videotallenteet ovat loppuun katsoittuna poistettu. Kirjastot.fi:n Frank-monihaun mukaan video löytyy kuitenkin vielä monesta maakuntakirjastosta:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Kaukopalvelypyynnön voit tehdä sivulla http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Haku HelMet-tietokannasta osoitti ettei Pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy montakaan Miamiin sijoittuvaa kirjaa. Reilusta 20:stä osumasta suurin osa on dekkareita. Ana Menendezin kirja "Rakas Che" kuitenkin sijoittuu kaupunkiin. Kirjan päähenkilö on nuori kuubalaisnainen, joka on muuttanut isoisänsä kanssa Miamiin. Hän yrittää selvittää omaa taustaansa, saada edes jotain kuvaa vanhemmistaan. Samalla kirja on löytöretki naisen omaan minään.
Ana Menendezin novellikokoelman "Kerran Kuubassa" ensimmäinen novelli "Kuubassa olin susikoira" sijoituu myös Miamiin. Yleensä kirja kertoo aivan tavallisista kuubalaisista maahanmuuttajista Floridassa eikä mässäile poliittisen vainon aiheuttamilla tragedioilla.
Helen Fieldingin "Olivia Joles ja...
Mainitsemanne lisensaatintyö lienee Merja Reijosen Tilan kolmet kasvot (Helsingin yliopisto, 1995). Samalta tekijältä on julkaistu myös kirja Tilan kolmet kasvot : tutkimus kirjastotilasta (BTJ Kirjastopalvelu, 1995). Muita samaa aihetta käsitteleviä teoksia voitte hakea yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta osoitteessa http://finna.fi laittamalla hakusanoiksi "tila" ja "sosiologia". Esimerkiksi nämä voisivat olla hyödyllisiä: Zieleniec, Andrzej: Space and social theory (SAGE Publications, 2007) ja Paikka : eletty, kuviteltu, kerrottu (toim. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen ja Ulla Piela, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Lindasta näette myös teosten saatavuuden yliopistokirjastoissa. Toki näitä kirjoja voi löytyä myös...
Vinyylilevyjen tallentaminen CD:lle on mahdollista Kirjasto 10:n Vinyylibaarissa. Lisää tietoa digitointimahdollisuudesta voit lukea alla olevasta linkistä. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kirjasto 10:een, jonka yhteystiedot löydät toisesta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
Voutilaisen levy ”Ihmeitä” on ainakin nyt varattavissa. Saattaa olla, että viimeksi katsoessasi levystä ei ollut vielä yhtään lainattavaa kappaletta. Voit tehdä varauksen nyt osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2020286~S9*fin.
Kauniaisten kävelysauvojen tarkat saatavuustiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b2010395~S9*fin. Niiden laina-aika on yksi viikko, ja niitä voi uusia tavalliset kolme kertaa. Varaaminen muualle ei sen sijaan onnistu.
Jo 1800-luvun puolivälistä lähtien Euroopassa lapsia alettiin sijoittaa kasvatuslaitosten sijaan maaseudulle perhemäisiin olosuhteisiin. Suomessa perhekoteihin siirryttiin 1970-luvulla.
Maaseudulla sijainneita sijoituskoteja valvoivat kuntien sosiaalilautakunnat. Maaseutukoteihin suorittivat tarkastuksia kyseisen tarkastusalueen lastensuojeluviraston tarkastajat.
Helsingin kaupungin kunnalliskertomuksesta, kylläkin vuodelta 1964, on nähtävissä, että hoitomaksut perhehoitoon sijoitetuista lapsista tuolloin vaihtelivat 50 mk:sta 150 mk:aan kuukaudessa.
Keskimääräinen hoitomaksu oli 90-120 mk/kk.
Edellä mainitut tiedot löytyivät seuraavista sähköisistä dokumenteista:
http://www.hel2.fi/Helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1964_02/1964_02_2… (s...
Alla on muutama kirja tietokirjan, myös oppikirjan, tekemisestä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Tietokirjailijan eväät: tekijänoikeus, sopimukset, apurahat / Heikki Jokinen (2010)
- Tietokirjoittajan käsikirja / Virve Mertanen (2007)
- Tieto kirjaksi / Raimo Jussila, Eero Ojanen ja Taija Tuominen (toim.) (2006)
Suomen tietokirjailijat ry on tehnyt myös nettiin laajan tietopaketin aloittelevalle oppikirjantekijälle:
http://www.suomentietokirjailijat.fi/@Bin/38553/Oppikirjojen_kirjoittam…
Kyseessä on ilmeisesti M Mapes Dodgen nuortenkirja "Hopealuistimet". Teos julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1922 ja sittemmin uudelleen vuosina 1956, 1959, 1967 ja 1982.
Kirjasammosta voi lukea kirjan juoniselostuksen. Sivu aukeaa alla olevasta linkistä. Netistä löytyy myös kuvia kirjan kannesta.
Kirja näyttää kuuluvan varsin monien Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue4aafb1b-b485-40ca-baf0-f8…
http://www.sadunkirjat.fi/lasten-kirjat/183-mmapes-dodge-hopealuistimet…
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Ensimmäisinä ehdokkaina mieleen tulevat Sininen laguuni (The blue lagoon, 1980) ja sen jatko-osa Paluu siniselle laguunille (Return to the blue lagoon, 1991). Molemmat on esitetty televisiossa useaan otteeseen; vuosituhannen vaihteen tienoilla kumpainenkin on nähty joulukuussa 2002 (7. ja 14.12.) ja touko-kesäkuussa 2003 (29.5. ja 1.6.)
Nuottien lukemista voi opiskella omatoimisestakin, mutta hyvän opettajan kanssa se sujuu varmasti helpommin.
Yksi nuotinlukemisen itseopiskeluunkin sopiva kirjasarja on Anne Vallin Perusaste 1-3: musiikin teorian ja säveltapailun oppijakso. Kirjat saa lainaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=perusas…
Tampereen kaupunginkirjasto on koonnut yhteen myös muita itseopiskelun lähteitä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/musiikinteoria1
