Töölön kirjastossa on saatavilla kahta eri e-lukulaittetta. Vanhempi malli on Sony PRS-650, jolla voi lukea vain muutamia tekijänoikeudesta ”vapautettuja” teoksia. Tämä malli tai samantyyppinen Sony PRS-650 löytyvät useasta kirjastosta mm. Rikhardinkadun kirjastosta. Laitteiden laina-aika on 7 vrk.
Uudempi laite on Samsungin ja Elisan yhteistyössä hankitut Samsung Galaxy Gio -tabletit, joilla voi tehdä paljon muutakin kuin vain lukea e-kirjoja, esim. surfata netissä langattoman verkon kautta. Näihin laitteisiin on valmiiksi ladattu viisi Elisa kirja -palvelusta ostettavia suomenkielisiä dekkareita. Näissä laitteissa voi myös käyttää kirjaston Ellibs- ja Overdrive -palveluja. Samsungeja löytyy Töölön kirjastosta ja Myllypuron...
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainausoikeuden menettää, jos ei ole palauttanut lainaamaansi aineistoa ja 28 vuorokautta on kulunut laina-ajan päättymisestä.
Kaikenlainen kirjastokortin käyttö siis estyy, kun tuo 28 myöhästymisvuorokautta tulee täyteen. Käyttösäännöt kokonaisuudessaan voit lukea Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Vammaisten kuntoutusta ja vammaistyön historiaa:
- Avun kohteesta itsensä auttajaksi : katsaus Suomen vammaishistoriaan, toim. Toivo Nygård ja Kari Tuunainen, 1996. Seuraavissa historiikeissa on myös jotain:
- Mähönen, Hannu: Omin voimin yhteistoimin : Invalidiliitto ry 60 vuotta, 1998
- Vuolle-Selki, Tuula: Kohti itsenäistä elämää : vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 120 vuotta, 2010.
Sotainvalidien kuntoutuksesta julkaistuja teoksia:
- Ranta-Knuuttila, Jaakko J: Amputoitu sotavammainen : tutkimus Suomen sotien 1939-1945 amputoitujen ammatillisesta kuntoutuksesta. WSOY,1962.
- Ranta-Knuuttila, Jaakko J: Sotavammaisten huolto Suomessa. WSOY, 1967.
- Honkasalo, Markku: Suomalainen sotainvalidi. Otava, 2000
Myös historiikki...
Kyseistä filmiä ei ole kirjastojen kokoelmissa. Viimeksi TV2 on esittänyt sitä keväällä 2005. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n kirjaston kokoelmista filmi löytyy ja siellä on myös mahdollista käydä katsomassa se. KAVIn kirjaston osoite on Sörnäisten rantatie 25 A, puh. 09 615400.
Melinda-tietokannan kautta voit hakea mm. tietoa opinnäytetöistä ja muusta tutkimustiedosta. Melinda on vapaasti käytettävissä, ja se löytyy täältä:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Sitä kautta löytyvät tiedot mm. alla mainituista teoksista, joista osa on tietokirjoja ja osa opinnäytetöitä eri oppilaitoksista. Ne löytyivät hakemalla asasanoilla luonto mielentervey? (hakusana mielenterveys katkaistu ja käytetty katkaisumerkkiä ?, jotta löytyvät myös esim. sanan taivutusmuodot). Kahdella hakusanalla haettaessa hakusanojen väliin laitetaan operaattori and.
Kannattaa miettiä myös muiden mahdollisten asiasanojen käyttöä.
- Voimavaroja luonnosta : luonto osana Keltasirkun asukkaiden arkea / Satu...
Valitettavasti tämän tekstin lähdettä ei ole löytynyt, kieleltään ja sisällöltäänkin se toki sopii hyvin vanhempien hengellisten laulukokoelmiemme maailmaan. Ainakaan vuoden 1701 virsikirjasta ("Vanha virsikirja") en säkeistöä onnistunut löytämään. Yhtä vähän vuonna 1790 suomennetusta "Siionin virsistä" tai samalta ajalta olevasta "Halullisten sielujen hengellisistä lauluista". Lounais-Suomessa vaikuttava herätysliike rukoilevaisuus on ottanut näistä vanhoista kirjoista uusiakin painoksia ja käyttää niitä edelleen omissa seuroissaan.
Viimeksi mainittuun kirjaan sisältyy hyvin samanhenkinen virsi (tai laulu) numero 95, joka on otsikoitu "Helvetin esimausta". Teksti on myös päätynyt Vilhelmi Malmivaaran vuonna 1893 perusteellisesti...
Kaivattu kirja saattaisi olla Pirjo Mannisen Antonia ja irlantilainen kevät (Kirjayhtymä, 1981).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45616#.WLPH-E00OUk
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy seuraava teos, joka käsittelee palveluiden tuotteistamista: Sipilä, Jorma Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, WSOY, 1996, Ekonomia.
Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) tai oman kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokannasta. Lisäksi kannattaa - jos mahdollista - käyttää hyväkseen oman oppilaitoksen kirjastoa tai Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjastoa http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Valitettavasti Helsingin Sanomien Klassikkoautomaatti ei ole enää käytössä. Voisit kokeilla klassikkojen etsimiseen Kirjasampoa. Kirjasammosta löytyy kirjahyllyjä, joihin on koottu aineistoa erilaisista aiheista ja genreistä. Kirjahyllyt-sivun oikeassa laidassa on hakulaatikko otsikolla Hae kirjahyllyjä ja toimitettua sisältöä. Kirjoita laatikkoon klassikot, niin saa useita klassikkolistoja käyttöösi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636
Voit myös hakea teoksia kirjoittamalla Kirjasammon hakuun hakusanan klassikot ja vaikkapa jonkin maan nimen tai vuosisadan. Kirjasammosta voit lukea myös kuvaukset teoksista.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Vappulaulu.
Runo on luettavissa esimerkiksi kokoelmista Larin-Kyösti: Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946 (toim. Helena Anhava, Otava, 1985) ja Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro, 1980, Karisto).
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoo Tiede-lehden palstalla, että lukutoukka-sana on tullut ruotsin kielen sanasta bokmal.
Ruotsin mal tarkoittaa koita, jonka toukat ovat tuholaisia. Tuholaisia on käytetty vertauskuvallisesti myös kirjoja ahmivien lukijoiden nimityksinä.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevasta linkistä Tiede-lehden artikkeliin.
https://www.tiede.fi/artikkeli/mista_tulee_lukutoukka
Valaista on kerrottu mm. kirjoissa Papastavrou, Vassili: Valaat, 1998 sekä Cajander; Veli-Risto: Suurvalaat ja delfiinit, 1987. Valaista löytyy tietoa myös suurista eläinkirjasarjoista kuten Zoo tai Maailman eläimet. Kannattaa lisäksi selailla Eläinmaailma-lehteä.
Internetistä voi myös etsiä tietoa valaista esim. osoitteesta www.wwf.fi tai http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm.
Nukketeatteriin liittyvää kirjallisuutta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista n. 50 teosta, valitettavasti Plussa-aineistohaku näyttää antavan hieman suppeamman tuloksen (30) kuin virkailijapääte, koska osaa aineistosta ei ole asiasanoitettu. Hakusanana kannattaa käyttää monikkoa nukketeatterit.Tässä tapauksessa olisi ehkä viisainta käydä jossain kirjastossa paikanpäällä tekemässä haku.
Nukketeatterista löytyy seuraavia videoita; Tohelon ja Torvelon nukketeatteri--Maija Baricin hauskat nukkehahmot opastavat nukketeatterin tekemiseen. Arjunasta Ainoon--suomalaista nukketeatteria 1992 - Dokumenttielokuva suomalaisesta nukketeatterista, taltioitu valtakunnallisilla nukketeatteripäivillä Helsingissä 1992. Lasten päivä nukketeatterissa /...
Sitaatin suomennos löytyy Rilken teoksesta Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Tai-teos 1993), jonka saksankielinen alkuteos Briefe an einen jungen Dichter ilmestyi Leipzigissä 1929. Liisa Enwald on suomentanut 23.4.1903 päivätyn kirjeen ko. kohdan seuraavasti:
"Suokaa arvostelmillekin oma kasvunsa, hiljainen ja häiriötön, sillä sen on, kuten jokaisen edistysaskeleen, saatava ponnistaa esiin syvältä minkään estämättä tai kiirehtimättä. Kaikesta ollaan raskaana ja sitten se synnytetään."
Voit varata Turun kaupunginkirjastosta, kunhan olet hankkinut kirjastokortin. Tarvitset sitä varten kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sinun täytyy antaa pysyvä osoitteesi. Varaus on maksullinen, tällä hetkellä varausmaksu on 1 euro/teos ja se maksetaan teosta noudettaessa.
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun augustinolaismunkki Miroon, joka kuoli 1161 ja jonka muistopäivää vietetään 12.syyskuuta.
Pentti Lempiäisen uudempi teos Suuri etunimikirja (1997) antaa nimestä Miro seuraavat tiedot: "Katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli (k....
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi voit etsiä liikuntaa ja ravitsemusta käsitteleviä kirjoja näin:
Klikkaa kohtaa sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi:
s:liikunta and (s:ruoka or s:ravitsemus). Valitse hiirellä klikkaamalla aineistoksi kirjat. Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi 45 viitettä. Kunkin kirjan sijaintipaikat saat selville klikkaamalla ao. kirjan nimeä.
Aiheeseen liittyen hyviltä esimerkeiltä vaikuttavat esim.
Borg, Fogelholm, Hiilloskorpi: Liikkujan ravitsemus : teoriasta käytäntöön (2004)
ja
Hiltunen: Liikunnan iloa! : terveellisen liikunnan opas kaikenikäisille (2001).
Kirjoista Suomen taiteen historia Keskiajalta nykyaikaan ja Ars: Suomen taide 1-6 löytyy 1990-luvulle saakka tietoja. Vuoteen 2003 asti ulottuvaa ei ole vielä kirjoitettu. - Opetuskäyttöön valmistetuilta sivuilta löytyy myös kysymiäsi tietoja: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ ja http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/suomentaide.
Suomen kirjastoseura järjestää kursseja ja koulutusta, joista osa on englanninkielisiä. Tietoa kursseista löydät seuran Internet-sivuilta:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/koulutus
Myös Helsingin yliopiston kirjaston järjestämissä kursseissa on englanninkielisiä:
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/koulutus/index.htm
