Helsingin kaupungkinkirjaston aineistoa ei toistaiseksi voi varata netin kautta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisrekisteriä voi selailla netissä http://www.libplussa.fi tai esim. Hgin kaupunginkirjaston etusivulta linkki 'Kirjat ja muu aineisto', mutta varaukset täytyy tehdä entiseen malliin kirjastossa.
Mobiilikortti löytyy Kirkes-kirjastojen verkkokirjastosta kirkes.finna.fi. Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja valitse pudotusvalikosta Kirjastokortit. Näet kirjastokorttisi viivakoodeineen. Voit käyttää mobiilikorttia useimmissa kirjastoissamme näyttämällä sen puhelimesta lainausautomaateilla tai asiakaspalvelutiskillä.
Jos kirjastokortin lukemisessa on ongelmia, näytön kirkkautta täytyy säätää isommalle.
Mukavaa, että olet löytänyt kirjastomme opiskelutilat. Voit toki juoda kahvia opiskelujesi ohessa. Meillä ei ole kahvilaa eikä kahviautomaattia, joten sinun on tuotava kahvi tullessasi. Jos käytät pahvimukeja, muista laittaa tyhjät mukit ja mahdolliset servetit roskiin. Ole varovainen sarjakuvahuoneessa, jossa on kokolattiamatto. Toivon, että et syö ainakaan mitään tahrivaa. Mietimme lähiaikoina eväspaikat, joissa asiakkaamme voivat vapaasti ja muita asiakkaita häiritsemättä syödä eväät.
Kylmässä ilmastossa elävät kalat ovat sopeutuneet talven kylmyyteen. Monet kalat eivät talvella juurikaan liiku tai syö, vaan elävät vararavintonsa turvin. Järvien pohjavesi pysyy talvella yleensä +4-asteisena, joten kalat eivät jäädy. Jos vesi jäähtyy sitä kylmemmäksi, jotkin kalat saattavat mennä horrosta muistuttavaan tilaan, ja osa arktisista kaloista selviytyy jopa silloin, kun niiden ruumiinlämpö on alle nollan. Esimerkiksi ruutana pystyy selviytymään jopa hapettomissa ja pohjaan asti jäätyneissä pikku lammissa, koska se pystyy kaivautumaan pohjamutaan jäätymistä pakoon ja lisäksi tuottamaan happea vararavinnoksi keräämästään glykogeenista.
Ks. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/09/kalojen-talvi-elamaa-jaakannen-...
Kirjastosta löytyy hyviä oppaita kotisivujen tekemiseen, voisit kysellä esim. näitä:
Jesper Ek: Opi helposti kotisivujen suunnittelu. Espoo 1998.
Tero Linjama: WWW-kotisivun tekeminen. Jyväskylä, 1997.
Jos sinulla on käytössäsi jokin sivunteko-ohjelma, esim. Netscape Composer, PageMill, FrontPage, voit kysyä kirjaa kyseisestä ohjelmasta. Lisäksi tarvitset tietysti tietokoneen, Internet-yhteyden ja sopimuksen jonkin Internet-operaattorin kanssa, jonka koneelle saat tehdä kotisivusi.
Kiitos kysymyksestä. Varsin yksityiskohtainen kuvaus päiväntasaajankasteesta löytyy internetistä
esim. hakupalvelusta www.google.com fraasihaulla "päiväntasaajan ylitys".
Kirjastoista löytyy tietoa lukihäiriöistä. Kallion kirjastossa esimerkiksi on oma pieni erillinen kirjakokoelma lukihäiriöistä ja oppimisvaikeuksista. Vuosina (1993-2000) Kallion kirjastossa toimi ns. Lukinurkka, Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n (HERO) tiloihin Vilhonkadulle http://www.lukihero.fi/index2.html.
Heroon voi mennä käymään (Vilhonkatu 4 B 13, avoinna arkipäivisin klo 11.00 - 18.00) tai soittaa puh. 09-68693500. Hero neuvoo ja jakaa tietoa, järjestää koulutusta, vertaistukea ja harrastustoimintaa. Herossa on myös oma käsikirjasto ja sen kirjoja voi lukea Herossa paikan päällä. Voitte kysyä Herosta jotain perustietoa esim...
Varsinaista elämäkerta-kirjaa Marjatta Kurenniemestä ei löytynyt, mutta seuraavissa teoksissa on hänestä tietoa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa, 1995
Lapsuuden rajamaat. Toim. Ismo Loivamaa et al., 1990
Seuraava lehtiartikkeli käsittelee Kurenniemeä:
Tekijä Ikäheimo, Sari
Otsikko Satumatka Marjatta Kurenniemen maailmaan
Lehti Kaks' plus 6-7/97 s.88-91
Lisäksi internetistä Kurenniemestä löytyy tietoa osoitteista:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html
Suosittelemista helpottaisi, jos olisit hieman kertonut minkälaisista runoista pidät. Tässä on joka tapauksessa sinulle joitakin ehdotuksia. Osa nuoremmille, osa vähän vanhemmille tarkoitettuja kokoelmia. Toivottavasti löydät kiinnostavaa luettavaa.
Carpelan Bo: Taivaan Maalari : runoja pienille ja suurille (Otava, 1990)
Dickinson, Emily: Maailma, tässä kirjeeni : Emily Dickinsonin runoja nuorille ja ikinuorille lukijoille (Kopijyvä, 2003)
Itkonen, Jukka: Kuutanssi : runoja kasvaville (Otava, 1999)
Kuusiraajainen purppuratähti : 13-19-vuotiaitten runoja / toim. Tomi Kontio, Satu Koskimies, Jarmo Heikkinen (Gummerus, 2003)
Maailma on minun : runoja nuorille / toimittanut Annamari Saure (Otava, 1991)
Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarasto toimii pääkirjastossa Itä-Pasilassa.
Suurin osa kirjavaraston aineistosta on lainattavissa. Muita, käsikirjastoon kuuluvia julkaisuja voi käyttää pääkirjaston lukusalissa. Kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet välittävät varastosta lainoja asiakkailleen.
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2774
Kyseessä on Aino Pervik. Tarkoittamanne saturomaani on vironkieliseltä nimeltään Kunksmoor. Se on suomennettu nimellä Konkkamuori. Helsingin kaupunginkirjaston saatavuustiedot voitte tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi.
Raija Orasella on kirjallisia teoksia yli 50. Lisäksi hän on kirjoittanut mm. näytelmä-, elokuva-, ooppera- ja tv-käsikirjoituksia.
Gummerus Kustannuksen internetsivulta löytyy Raija Orasen teokset http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;106
Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokannasta Sanojen aika voi etsiä tietoa sekä Raija Oraseseta että hänen tuotannostaan http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=1&pid=1576&lang=FI
Ulkoasiainministeriössä käytetään termiä YK:n ympäristöohjelma (UNEP). Finance Initiative -termiä ei välttämättä suomenneta. Kyseessä on uusi asia, eikä vakiintunutta termiä tunneta. Kehityspoliittisen viestinnän tiedottajan sekä ympäristökysymyksiä hoitavien neuvonantajien mukaan "YK:n ympäristöohjelman kumppanuusrahoitus" olisi luonteva ja informatiivinen käännös. Kyseessä ei kuitenkaan ole virallinen käännös.
Tässä suora lainaus Helsingin kaupunginkirjaston verkkosivulta:
Aineistoa voi uusia puhelimitse korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen aineisto ja kirjastokortti, jolla aineisto on lainattu, on tuotava kirjastoon uusintaa varten.
http://www.lib.hel.fi/Page/a7b43bff-1836-4124-892c-fe7824a84284.aspx
Elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta valvoo Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Lisätietoa Eviran toiminnasta ja viraston melamiiniin liittyviä tiedotteita löytyy osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/.
Stieg Larssonin kolmiosaista dekkarisarjaa ei ole tehty suomenkielisiksi äänikirjoiksi ainakaan vielä. Yhtenä ongelmana varmaan on niiden pituus - suunnilleen samanmittainen Da Vinci -koodi on 17 levyä. Asiasta kannattaa lähettää palautetta kirjojen kustantajalle WSOY:lle, jotta he ottaisivat asian harkintaan.
Hei
tietoa Suomen maksamista sotakorvauksista Neuvostoliitolle löytyy, mutta ei suomalaisille maksetuista. Kehotan kääntymään kansallisarkiston puoleen.http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
Mitä Suomi lukee http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings tilastotieto-osuudesta löytyi seuraava tieto miten myydyt kirjat jakautuvat lajityypeittäin:
Suosituimmat kirjallisuuden lajit
Kotimainen kaunokirjallisuus 32 % vastanneista
Käännetty kaunokirjallisuus 31 % vastanneista
Kotitalous, ruoka, ruoanlaitto25 % vastanneista
Dekkarit 22 % vastanneista
Historia ja muistelmat 22 % vastanneista
Lastenkirjat 20 % vastanneista
19 prosenttia ei ollut lukenut kirjaa tai ei vastannut kysymykseen.
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tieto mitkä teokset ovat kirjastoissa kysytyimpiä
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/helmet_halutuimmat/
