Hei!
Runo on nimeltään Elin sittenkin. Sen on kirjoittanut Juha Mannerkorpi ja löytyy mm. teoksesta: Juha Mannerkorpi Runot 1945-1954. Helsinki, Otava.
Koska olet osoittanut kysymyksesi Helsinkiin, tarkoitat ilmeisesti HelMet-kirjastoja?
Etusivulta www.helmet.fi kohdasta "Ohjeita" löytyy otsikko "HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Kun napsautat tekstin auki, löydät ohjeet, joiden avulla saat tekstiviestipalvelun käyttöösi.
Tieteellisiä teorioita tiiviisti löytyy ainakin englanninkielisestä teoksesta "30-second theories : the 50 most thought-provoking theories in science, each explained in half a minute". Kirjaa voi lainata HelMet-kirjastoista, Espoossa sitä on Sellon kirjastossa.
Voit etsiä Helmet-verkkokirjastostamme (www.helmet.fi) tällaisia kirjoja hakusanoilla tiede and teoriat ja luonnontieteet and teoriat. Kirjojen tiiviys voi sitten olla toinen juttu.
Hakusanoilla tiede and teoriat löytyi mm. seuraavia kirjoja:
Kari Enqvist: Näkymätön todellisuus
John L. Cast: Yllätysten tiede
Edward O. Wilson: Konsilienssi
Raimo Lehti: Leijonan häntä : luoko tietoa luonto vai ihminen?
Hakusanoilla luonnontieteet ja teoriat löytyy mm.:
Kendall Have: 100 greatest...
It is not easy to say who is the first pop music musician. But Bing Crosby and Frank Sinatra are maybe the first. According to some sources the first could be also Elvis Presley. Here below you have information about the history of pop music:
http://www.shinemusic.com.au/musicresources/History-of-Pop-Music.aspx
http://www.buzzle.com/articles/pop-music-history.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Bing_Crosby_discography
http://www.sinatra.com/
http://www.elvis.com/
Via Helmet Web Library (the web library of Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen: http://www.helmet.fi/search~S9/) you can find many books about fashion of the past decades, for example these:
- Style me vintage : clothes : easy techniques for creating classic looks / Naomi...
Tästä linkistä löytyy kustantajan kuvaus kirjasta: http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/2011/fi_FI/reckless_kiveen…
Kuvauksen perusteella menettämisen pelko voisi hyvinkin sopia kirjan teemaksi. Myös katoaminen toiseen maailmaan vaikuttaa keskeiseltä teemalta.
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kustantajaan. Suurimman osan kirjoista on kustantanut: Otava. Alkutuotantoa on julkaistu Tammen Keltainen kirjasto -sarjassa.
Tammen asiakaspalvelutiedot löytyvät tästä osoitteesta: http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi
Otavan Yleisen kirjallisuuden kustantavan osaston yhteystiedot löytyvät tästä osoitteesta: http://www.otava.fi/otayhteytta/yhteystiedot/fi_FI/yleisen_kirjallisuud…
Turun kaupunginkirjastoon tai muihin Vaski-kirjastoihin voi jättää hankintaehdotuksen sähköisesti oheisella sivulla https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/hankintaehdotus
Sellaista kuvausta vastaavaa kirjaa en valitettavasti onnistunut löytämään, jonka nimessä olisi ollut sekä kuolemaa, surua että kärsimystä. Sisältönsä puolesta sopivimpana ehdokkaana tarjoaisin Anja Silvennoisen kokoamaa kirjaa Ajatuksia onnesta ja kärsimyksestä (Kirjayhtymä, 1986).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä: "Tämä teos sisältää elämänviisauden helmiä, ajatuksia onnesta ja kärsimyksestä, ilosta ja surusta. Ne on koottu sekä kotimaisen että käännöskirjallisuuden lehdiltä; niin filosofien, kirjailijoitten, lääkäreitten, poliitikkojen, psykiatrian, sosiologien kuin säveltäjien, taiteilijoitten, teologien, valtiomiesten ja kirjallisuudentutkijoittenkin ajatuksia - antiikista nykyaikaan, lännestä itään."
Kysymäsi aihepiiri kuuluu kategoriaan Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus, ja se on Turussa luokassa 86.21 ja sen alaluokissa, kirjallisuudentutkimuksen hakuteokset ovat luokassa 86.2103.
Turussa on oma ajanjaksoihin sidottu luokitus seuraavasti: 86.215 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1800-luku, 86.217 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1900-luku, 86.2171 kirjallisuudentutkimus (suomi)1900–1945 ja 86.2174 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1945 jälkeen. Luokassa 86.22 on suomenruotsalaisen kirjallisuuden tutkimus.
Monissa muissa Vaski-kirjastoissa on Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus luokassa 86.2 ja sen alaluokissa..
Lyhyitä luonnehdintoja Suomen kirjailijoista, myös mainitsemaltasi ajanjaksolta, on mm. kirjoissa:
86.2103 Koskela...
Erilaisia tietoja kiinteistöistä ja niiden omistajista löytyy Väestörekisterikeskuksesta. Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx?id=170&docid=212 omilla sivuilla kerrotaan seuraavasti:
Väestötietojärjestelmässä olevia kiinteistötietoja ylläpidetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän avulla. Tiedot päivitetään väestötietojärjestelmään kerran viikossa. Kiinteistötietojen ylläpidosta on säädetty väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009).
Väestötietojärjestelmään rekisteröidään kiinteistöistä muun muassa seuraavat tiedot:
Kiinteistötunnus
Tilan nimi
Omistajan nimi ja osoite
Saanto- ja lainhuudatus
Kiinteistöllä sijaitsevat...
Kyseessä on kaiketikin hollantilaisen Herman Kochin vuonna 2013 suomeksi julkaistu romaani Lääkäri (Zomerhuis met zwembad, 2011). Teoksesta voi lukea lisää alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
http://www.siltalapublishing.fi/fi/kirjailijat/herman-koch
http://www.siltalapublishing.fi/fi/kirja/kaannetty-kaunokirjallisuus/11…
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1382078747375
http://en.wikipedia.org/wiki/Herman_Koch
Suopellon väki -nimistä kirjaa Aili Konttisella ei ole. Karjalaisista Suopellon lapsista ja heidän vaiheistaan kertovat kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä Me alakoululaiset (1936), Marketta toisluokkalainen (1938), Intiaanipäällikkö Punainen sulka (1940), Suopellon väki sodan jälkeen (1941), Rasavillejä (1944) ja Marketan seitsemäs koulu (1948). - Me alakoululaiset on ilmestynyt myös nimellä Marketta tulee kouluun (1948) ja Intiaanipäällikkö Punainen sulka on julkaistu 1964 uudistettuna laitoksena nimellä Tässä tulee intiaani.
Turun Markulantien nimi vahvistettiin vuonna 1946.
Nimi juontaa juurensa paikalliseen talonnimeen.
Markula on tavallinen länsisuomalainen talonnimi, joka on lähtöisin isännän etunimestä.
Turun kaavanimistön hyvin tavallinen nimiaihe on alueen talojen entinen isäntäväki.
Lähteet:
Turun kaupungin nimistöhakupalvelu
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…
Levo, Tuula: Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)
Osoitteesta https://finna.fi löytyvän kansallisbibliografia Fennican mukaan häneltä ei ole ilmestynyt suomeksi muuta kuin "Harmaata valoa", jonka on kustantanut WSOY.
Osoitteesta http://rutasepetys.com/ löytyvien kirjailijan sivujen mukaan hän on julkaissut englanniksi myös teoksen "Out of the Easy". Jos toivot, että myös se suomennettaisiin, voit esittää pyyntösi WSOY:lle, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/.
Helsinki-aiheinen musiikki, lähinnä kevyt, on koottu luetteloon Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulle: http://www.lib.hel.fi , Musiikkisivut, Kaupunginkirjaston musiikkitoimintaa, Aiheenmukaisia luetteloita.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp löytyy hakusanalla puukaasu neljä vastausta häkäpönttöautoja koskeviin kysymyksiin. Niissä mainitaan R. Boijerin kirja Puukaasu autoissa vuodelta 1940, Pasi Ristimäen kirja Puukaasuttimen uudet käyttökohteet (1997) ja Simo-Pekka Parmalan kirja Puukaasu moottoriajoneuvojen polttoaineena (1980), joita löytyy myös maakuntakirjastoista. Yliopistojen LINDA -tietokannassa on lisäksi useita eri merkkisten puukaasuttimien ohjekirjoja lähinnä 1940 -luvulta, mutta niiden kaukolainaus saattaa olla vaikeampaa. Teknillisen korkeakoulun kokoelmatietokannasta löytyi kirja Kurki-Suonio, Ilmari: Puukaasun käyttö dieselmoottoreissa : Teknillisen korkeakoulun...
Tarkoitat ilmeisesti Martti Haavion (1899-1973) runoa "Käärme ja sammakko", jonka viimeisessä säkeessä käärme harmittelee: "Oi, mikä vahinko. Nälkä on mulla. Lampehen upposi maittava pulla." Runo alkaa: "Ruohossa sähähti." Runossa sammakko ei hyppää lampeen pullan perässä, vaan käärme luulee sammakkoa pullaksi. Sammakko puolestaan pelästyy "kauheaa makkaraa".
Runo sisältyy esimerkiksi Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan "Iloiseen aapiseen" (15. painos, joka on näköispainos ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1933, WSOY, 2004, s. 123) ja "Rudolf Koivun runokirjaan" (WSOY, 1991, s. 56).
Runo on myös sävelletty. Laulu (nuotinnos kosketinsoittimelle ja sanat) sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: "Iloisia lauluja lapsille" (2....
Energiajuomista löytyy 6 artikkeliviittettä Arto-artikkelitietokannasta. Seuraavat 3 vaikuttavat sopivilta:
Fogelholm, Mikael: Urheilu- ja energiajuomat : auttaako huikka perille. Hyvä terveys 1998 : 5, s. 64 - 66
Ongelmalliset energiajuomat. Elintarvike ja terveys : elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenhuollon ammattilehti. 12 (1998) : 2-3, s. 46-47
Suikkanen, Päivi: Energiajuomat - lisää puhtia ja virkistystä? Bodaus : fitness magazine. 1998 : 8, s. 23-24
Vainio: Energiajuomat : lisäpuhtia vai terveysriski. Kauneus ja terveys 1997 : 11, s. 70-71.
Lisäksi tietoa voi etsiä netistä esim. yleisten kirjastojen verkkopalveluiden kautta (www.kirjastot.fi) ("energy drink") tai suomalaisista hakupalveluista.
Tietoja hevosten fysioterapiasta voisit etsiä yleisesti hevosten hoitoon liittyvistä teoksista, esimerkiksi:
-Sirkkola, Heikki: Hevosen omistajan opas (1990)
-May, Chris: Hevonen: kasvatus ja hoito (1987)
Näissä teoksissa on kuitenkin vain hyvin yleisiä huomioita liittyen hevosten fysiologiseen hoitoon.
Aiheeseen liittyvä artikkeli:
-Lundelin, Tuija: Eläintäkin voi hieroa (Luomulehti; 2000; 6; 26-27)
Luomulehti löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston 3.kerroksen lehtienlukusalin varastosta.
Muiden kirjastojen kokoelmista löysimme Turun terveydenhuolto-oppilaitoksessa tehdyn opinnäytetyön:
-Kuivala, Mari: Fysikaalisten hoitomenetelmien käyttö hevosilla (1997)
Lisäksi Internetistä löytyi tietoa hevosten- ja yleinsä eläinfysioterapiaan liittyen...
