Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun augustinolaismunkki Miroon, joka kuoli 1161 ja jonka muistopäivää vietetään 12.syyskuuta.
Pentti Lempiäisen uudempi teos Suuri etunimikirja (1997) antaa nimestä Miro seuraavat tiedot: "Katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli (k....
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi voit etsiä liikuntaa ja ravitsemusta käsitteleviä kirjoja näin:
Klikkaa kohtaa sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi:
s:liikunta and (s:ruoka or s:ravitsemus). Valitse hiirellä klikkaamalla aineistoksi kirjat. Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi 45 viitettä. Kunkin kirjan sijaintipaikat saat selville klikkaamalla ao. kirjan nimeä.
Aiheeseen liittyen hyviltä esimerkeiltä vaikuttavat esim.
Borg, Fogelholm, Hiilloskorpi: Liikkujan ravitsemus : teoriasta käytäntöön (2004)
ja
Hiltunen: Liikunnan iloa! : terveellisen liikunnan opas kaikenikäisille (2001).
Kirjoista Suomen taiteen historia Keskiajalta nykyaikaan ja Ars: Suomen taide 1-6 löytyy 1990-luvulle saakka tietoja. Vuoteen 2003 asti ulottuvaa ei ole vielä kirjoitettu. - Opetuskäyttöön valmistetuilta sivuilta löytyy myös kysymiäsi tietoja: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ ja http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/suomentaide.
Suomen kirjastoseura järjestää kursseja ja koulutusta, joista osa on englanninkielisiä. Tietoa kursseista löydät seuran Internet-sivuilta:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/koulutus
Myös Helsingin yliopiston kirjaston järjestämissä kursseissa on englanninkielisiä:
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/koulutus/index.htm
Kuvia Suomen lasten elämästä valmistui vuonna 1882. Sen kuvitti taiteilija R.W. Åkerblom ja suomenkieliset runot kirjoitti Juhani H. eli P.J. Hannikainen. Tämä teos on tiettävästi maamme ensimmäinen alkuperäinen lasten värikuvakirja. Siitä otettiin vuonna 1982 näköispainos, joka löytyy Uudenkaupungin kaupunginkirjastosta.
Veikko Huovisesta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista osoitteista:
Kirjasampo -tietokanta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123176059917137 sekä Kajaanin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/.
Kovin tuoretta tilastoa kirjastojen asiakaspäätteiden määrästä ei ole. Opetusministeriössä tehtiin vuonna 2005 selvitys julkisista asiakaspäätteistä.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tyoeryhmaet_ja_…)
Selvityksen mukaan vuoden 2004 lopulla kirjastoissa oli 8930 tietokonetta, joista asiakaspäätteitä oli 3630. Helsingin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä eli lokakuussa 2007 338 asiakastietokonetta eli Asko-konetta.
Claude Valentini-kellot ovat englantilaisia, katso
http://www.claude-valentini.co.uk/contact.htm
Claude Valentini on mielenkiintoinen brandi, joka vaikuttaa todella arvokkaalta, mutta todellisuudessa tämän merkin kellot ovat arvoltaan noin 40-50 €. Kyseessä on vale-brandi. Kelloja myydään bensaasemilla ja paikoitusalueilla ja myyntiä tukee huomattavat kotisivut.
Katsi BBC:n tekemä raportti aiheesta
http://www.bbc.co.uk/insideout/east/series6/car_park_peddlers.shtml
Kaukolainan hoitaa asiakkaan puolesta kotipaikkakunnan kirjasto. Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainaohjeet löytyvät kaupunginkirjaston kotisivuilta ositteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Ohjeen mukaan Helsingin kaupunginkirjasto tilaa asiakkaan pyynnöstä kaukolainoja tai kopioita vain sellaisesta aineistosta, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen omissa kokoelmissa.
Sibelius-akatemian kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston kotisivu löytyy osoitteesta http://lib.siba.fi/fin/ .
Kyse lienee Mammanpojan laulusta, jonka on sanoittanut Vilkku Joukahainen ja säveltänyt J.N. Vainio. Nuotit ja sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 16 sekä laulukokoelmasta Matin ja Maijan laulukirja, kust. Kokonuotti Oy 1990. Kysyjän muistama säe on ensimmäisestä säkeistöstä, kylläkin muodossa "Maijan marakatti".
Hei! Arvelen, että olet opiskellut Turun kauppaopistossa, josta tuli myöhemmin Turun kauppaoppilaitos, joka yhdistyi Turun ammatti-instituuttiin -90 luvun lopulla. Neuvoisin ottamaan yhteyttä Turun ammatti-instituuttiin, yhteystiedot löytyvät netistä sivulta www.turkuai.fi.
Olemme lähettäneet kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme, mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan kukaan lukijoistamme kyseistä runoa?
Jos tarkoitat Vapaakirkon jäsenlehteä Suomen viikkolehti, jonka liitteenä ilmestyi Todistus -niminen nuorten lehti, lehti löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Lehti on luettavissa lukusalissa ja siitä on mahdollista saada kopioita. Kansalliskirjaston osoite Helsingissä on Unioninkatu 36, puh. 09 19123196.
Paavo Cajanderin suomennos:
Percy: “Ja minä, lanko, sulle näyttää voin, Mitenkä pirun häädät totuudella:
Totuutta puhu vaan, niin piru häätyy. –”
Matti Rossin suomennos:
Tulikannus: ”Ja minä, miten piru häädetään;
se loikkii tiehensä, kun sille puhuu totta.
Kun vain puhuu totta, niin se jättää rauhaan.”
Lähteet:
Shakespeare, William 1994 Repr.: Complete works / William Shakespeare ; edited with a glossary by W. J. Craig.
Shakespeare, William 1958: William Shakespearen kootut draamat. 6,
suomentanut Paavo Cajander. 2. p.
Shakespeare, William 2004: Henrik IV. Ensimmäinen osa / William Shakespeare ; suomentanut Matti Rossi. Helsinki : WSOY, 2004.
Kouluhistoriikki Kärpäsen koulu 50 vuotta: 1950-2000 / Pirjo Sandelius (ISBN: 951-849-504-1) löytyy Lahden kaupunginkirjastosta. Kirja on sekä Lahden pääkirjaston että Kärpäsen kirjaston kokoelmissa. Jos et käy itse Lahdessa, voit tilata kirjan kaukolainaksi Lahden kaupunginkirjastosta oman lähikirjastosi kautta.
Lahden pääkirjaston ja Kärpäsen kirjaston yhteystiedot:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/yhteydet.htm
Hyvinkään kirjaston kaukopalvelu:
http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Kirjasto/Asiakkaana-kirj…
Sävellys on Pavel Esenin: Obratnaya storona luny. Youtubesta löytyy:
https://www.youtube.com/watch?v=RCCv1nCDsac
pieni artikkeli imdb: http://www.imdb.com/name/nm4436439/
Youtube-videon viestiketjussa keskustellaan esittäjästä, ja nimimerkki "vlad ink" kyselee, että kuka on kappaleen esittäjä ja Maksim Leroi vastee sen olevan Pavel Esenin (suomeksi translitteroituna siis Jesenin). Tälle jälkimmäiselle tiedolle ei parempaa evidenssiä kyllä oikein löytynyt.
Internetistä aiheesta ei valitettavasti näytä löytyvän juuri mitään.
Kirjallisuutta aiheesta on kyllä olemassa. Hyviä lähdeteoksia ovat esimerkiksi
Wacklin, Sara: Sata muistelmaa Pohjanmaalta ja
Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia III (1809-1856).
Näitä pitäisi löytyä ainakin suuremmista kirjastoista.
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta löytyy vielä esim.
Ginman, Eila Brita: Oulun palo ja jälleenrakennus 1820-luvulla,
johon voi tutustua paikan päällä.
Lisäksi Oulun kaupunginkirjastossa on aiheesta muutama lehtileike.
Verkko-osoitteessa http://finlex.om.fi on Valtion säädöstietopankki. Linkin Lainsäädäntö takaa löytyvä tietokanta perustuu Suomen säädöskokoelmassa julkaistuun aineistoon. Se kattaa ajallisesti kaiken lainsäädännön vuodesta 1987 alkaen ja erillisen listan mukaisesti voimassaolevan lainsäädännön, joka on julkaistu ennen vuotta 1987. Tietokanta sisältää kronologisesti lainsäädännön kokotekstinä (lait, asetukset, päätökset sekä muut säädöskokoelmassa julkaistut aktit kuten säännöt ja ilmoitukset). Säädösten ei-voimassaolevia ja epärelevantteja osuuksia on osittain jätetty pois. Säädösaineiston hakemistona toimiva säädösmuutosrekisteri koostuu säädösten viitetietokorteista, joissa on tiedot säädöstä muuttaneista säädöksistä, säädöksen nojalla...
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila
