Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoo Tiede-lehden palstalla, että lukutoukka-sana on tullut ruotsin kielen sanasta bokmal.
Ruotsin mal tarkoittaa koita, jonka toukat ovat tuholaisia. Tuholaisia on käytetty vertauskuvallisesti myös kirjoja ahmivien lukijoiden nimityksinä.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevasta linkistä Tiede-lehden artikkeliin.
https://www.tiede.fi/artikkeli/mista_tulee_lukutoukka
Tarkempaa etymologiaa adverbille hällä väliä ei löydy.Väli-sanaa käytetään sen konkreettisemman merkityksen lisäksi myös suhtautumista, asennoitumista, varsinkin yhdentekevänä pitämistä tarkoittavissa yhteyksissä.Hällä tulee hän-pronominin adessiivimuodosta hänellä. Yleiskielisen vokaalivartalon häne- sijasta puhutussa kielessä voi esiintyä ulkopaikallissijoissa myös ne-ainekseton vartalo: Eikä hällä ollu mitään papereit siinä itsellään.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4li?source=suggestion#s6https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=100
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kotuksen sivuilla kerrotaan, että Raili on todennäköisesti omakielinen nimi, jonka esikuvia ovat olleet muun muassa Aili ja Soili. Näistä nimistä tulee tulee mieleen raikkaus ja railakkuus.
Virossa nimi on myös yhdistetty Raamatun Raakel-nimeen ja nimi on esiintynyt ensin muodossa Rael. Venäjälläkin on käytössä muoto Rahel, joten on myös mahdollista, että nimen alkuperä on sama.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ra…
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
Liikenneturvan vuonna 2022 tekemän seurannan mukaan suomalaisista jalankulkijoista 61% käyttää heijastinta valaistussa ympäristössä pimeän aikaan. Näin ollen voisi todeta, että muissa maissa autoilijat näkevät jalankulkijat samalla tavalla kuin autoilijat Suomessa näkevät 39% jalankulkijoista.
Heijastinten historia on pitkä, ja ensimmäisen patentoidun heijastimen keksi saksalainen Rudolf Straubel vuonna 1906. Sen jälkeen erityyppisiä heijastimia on patentoitu moneen kertaan mm. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Niitä käytettiin liikennemerkeissä, moottoriajoneuvoissa ja polkupyörissä. Jalankulkuheijastinta pidetään suomalaisena keksintönä, jonka loi 1940-50-lukujen taitteessa Arvi Lehti ja jonka käytön puolesta kampanjoitiin...
Lauri Viidan kuolemasta (1965) on kulunut alle 70 vuotta, joten hänen teoksiaan suojelee tekijänoikeus. Tarvitset siis luvan Viidan runojen julkaisemiseen. Kuolinilmoitukset ovat tekijänoikeusnäkökulmasta myös julkaisemista. Luvista voi tiedustella Sanastosta.
Kofeiinia on luontaisesti yli 60:ssä kasvilajissa, esimerkiksi kahvipavuissa, kaakaopavuissa, kolapähkinöissä ja teelehdissä. Wikipedia luettelee useita lajeja. Kofeiinipitoiset kasvit näyttäisivät olevan lämpimämpien vyöhykkeiden lajeja. Näin pohjoisessa ei ilmeisestikään ole vastaavia. Myöskään sikuri ei kofeiinia sisällä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kofeiini
Pohjoisin kofeiinipitoinen kasvi lienee Ilex vomitoria (yaupon holly), jota meillä nimitetään floridanorjalaakeriksi. Se pärjää vielä Yhdysvalloissa Floridan, Virginian, Oklahoman seuduilla. Myös Ilex cassine -laji sisältää kofeiinia ja kasvaa lähes samoilla seuduilla kuin Ilex vomitoria.
https://www.tyrantfarms.com/how-to-grow-your-own-caffeine-or-discover-i…
https://en...
Josephine Tey, oikealta nimeltään Elizabeth Mackintosh, 1897-1952,
kirjoitti myös nimellä Gordon Daviot. Hän kirjoitti useita salapoliisi-
romaaneja, näytelmiä ja muuta. Tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Twentieth-century crime and mystery writers. 2nd ed. s. 838-839 ;
The New encyclopaedia Britannica 11, s. 665 ; Ekholm, 100 parasta
dekkaria, s. 128 ; mm. Kirjallisuusarvosteluja 4/85, s. 522.
Verkosta löytyy tietoa,
http://www.josephinetey.net/
https://www.fantasticfiction.com/t/josephine-tey/
https://en.wikipedia.org/wiki/Josephine_Tey
Giuseppe Verdistä löytyy artikkeli Sibelius-Akatemian Musiikin historiaa -kokonaisuudessa, https://muhi.uniarts.fi/rom_oop_ita6/
Kannattaa pistäytyä lähimmässä kirjastossa. Sieltä saat käsiisi elämäkertoja Verdistä
https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Verdi%2C+Giusepp…
ja suomenkielistä kirjallisuutta: Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä; Bacon, Henry: Oopperan historia; Werfel, Franz: Verdi--Oopperan romaani.
Oletan, että olet tutustunut Yleisten kirjastojen verkkopalveluihin osoitteessa http://www.kirjastot.fi. Näiltä sivuilta pääset aivan varmasti parhaiten alkuun. Kirjastolehti ja kirjastojen Mainio-tietokanta ovat erityisen hyviä tiedonlähteitä. Kirjojakin löytyy todella paljon, ehkä parhaimpia Sinulle olisivat seuraavat:
Yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta. BTJ 1999
Kirjastot verkossa. BTJ 1999
Uusinta tietoa kirjastotilastoista. Etelä-Suomen lääninhallitus 1998
Kirjastokalenteri 1998
Suomen tieteellisten kirjastojen opas. Suomen tieteellinen kirjastoseura 1998.
Eri kirjastojen toiminnasta, tuloksista ja palveluista saat tietoa ao. kirjastojen omilta kotisivuilta verkossa. Nämäkin sivut löydät helposti Kirjastot.fi -sivujen...
Karjalaisesta kansanmusiikista ja kansanlauluista löytyy yleistä tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Karjala : historia, kansa, kulttuuri / toimittaneet Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo, Helsinki SKS 1998
Härkönen, Simo: Me Karjalan lapsia laulavia...,[Joensuu] Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1993
VÄISÄNEN, A.O., Hiljainen haltioituminen : A.O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista, Helsinki SKS 1990
Kolme on kovaa sanaa : kirjoituksia kansanperinteestä, Helsinki SKS 1991(Kalevalaseuran vuosikirja 71)
Runojen ranta : Mekrijärven Sissola / toimittaneet Jorma Aho, Laura Jetsu,
Helsinki SKS 1995
Näitä voit kysyä kirjastosta. Myös lehtiartikkeleita löytyy aiheesta artikkeliviitetietokannoista Aleksista ja Artosta. Niitäkin voit kysyä...
Parhaat neuvot asiassa saatte varmaankin TE-keskuksesta. Keski-Suomen alueen TE-keskuksen yhteystiedot löydätte osoitteesta http://www.te-keskus.fi/web/tekes.nsf/TE-mainFIN?OpenFrameset
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy teos:Kauhanen, Tuula: Kiinan markkinat - haasteita ja mahdollisuuksia (Edita 1999), jossa on lyhyesti selitetty verotuksen pääpiirteet.
Seuraavia nettiosoitteita voisitte myös kokeilla:
http://www.moftec.gov.cn/moftec_en/index.html
http://www.isinolaw.com/jsp/taxation/TAXATION_Main.jsp?LangID=0
http://www.chinalegalchange.com/a-tax.html
Useista tietokannoista ja kirjallisista lähteistä etsittyäni tulin siihen tulokseen, että Maurituksen kirjailijoiden teoksia ei ole käännetty suomeksi. Lähteistä käy ilmi, että useimmat maan kirjailijat kirjoittavat ranskaksi tai kreoliksi, jotka ovat heidän äidinkielensä, vaikka maan virallinen kieli on englanti. Mauritiukselta kotoisin olevasta nykyrunoilijasta Edouard J. Maunickista on laaja artikkeli:
Unseco Kuriiri 1994:4, s.4-7.
Maahanmuuttajista löytyy Tilastokeskuksesta tietoa syntymämaan, kansalaisuuden tai kielen mukaan. Kuitenkin, kun kyseessä oli pieni määrä henkilöitä vuosina 1960, -70 ja -80, niin ne kirjattiin väestötilastoihin ryhmään 'muut maat'.
Siirtolaisuusinstituutin nettisivuille, http://www.migrationinstitute.fi/ , on koottu Tilastokeskuksen väestötietoa osoitteessa http://www.migrationinstitute.fi/db/stat/fin/ .
Tällaista Lappia koskevaa ruotsi-suomi-sanakirjaa ei ole. Linnuista löytyy ruotsinkielisiä nimiä teoksesta Aikio, Samuli: Samegiel loddenamahusat (1993)
Joitain lintujen nimiä löytyy myös Hämäläisen monikielisestä Vaellussanastosta (1988).
Muiden alojen sanastoja voit katsoa Lapponica-tietopankista http://www.lapponica.net , siinä yhteydessä on myös pääsy Lapponica-tietopalveluun.
Kirja on ilmestynyt vuonna 2004 ja näyttää siltä, ettei siitä vielä ole arvosteluja. Suomalaisen kirjakaupan internetsivuilla kirja on kyllä esitelty:
http://www.suomalainen.com/sk/
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivusto esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Sieltä löytyy tietoa Tuula T. Matintuvastakin ja hänen kirjoistaan, mutta kysymääsi uusinta kirjaa ei vielä sieltäkään.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=1472&lang=FI
Löysin muutaman nuortenkirjan aiheesta:
Olsson, Sören: "Zeina, Nalle ja rakkaus"
Khemiri, Jonas: "Ajatussulttaani"
Backlen, Marianne: "Donovan"
Toivottavasti näistä olisi apua.
Keskisuomalainen kirjallisuus -hakemistossa olevat kirjailijat voivat täydentää tietojaan kirjailijahakemiston etusivulla olevasta Anna palautetta/täydennä tietoja -linkistä. Kirjailijahakemiston suora osoite on http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjailijat/hakemisto
Lomakkeesta valitaan kohta Kirjailijahakemisto. Päivitettävät tiedot kirjoitetaan lomakkeen avoimeen kenttään ja yhteystiedot niile varattuihin kenttiin. Jos päivitettävää on paljon tai vaikkapa kuva halutaan vaihtaa, kannattaa jättää palautelomakkeen kautta yhteydenottopyyntö kirjastolle.
Tiedot päivitetään sivuille viikon sisällä palautteen saapumisesta. Päivitysten tekemisestä sivuille ilmoitetaan kirjailijan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Tässä vaiheessa kannattaa...
Vanhoja lastenkirjoja on todella vaikea jäljittää pelkästään kirjastojen luetteloita selaamalla, koska niiden sisältöä ei juurikaan ole kuvailtu. HelMet-kirjastojen luettelosta löytyy julkaisuvuoden ja kirjan nimen perusteella kaksi mahdollista teosta.
Shaw, Elizabeth: Karhulan talossa (1975)
Ruck-Pauquet, Gina: Murrikarhu (1979).
Caterina Valentelta löytyy monia kokoomalevyjä. Sellainen, jossa on sekä Malaguena että Rote Rosen werden blüh'n, on ainakin "Dankeschön - die Schönsten Hits" (2 CD), mutta monessa muussakin yhdistelmässä niistä on ainakin toinen. Malaguenaa on olemassa sekä espanjaksi että englanniksi. Lisäksi hänellä on laulu nimeltä Rosen sind rot, mutta se ei kai ollut kyseessä?
lähde: Grooves-inc
http://grooves-inc.de/product_info.php/products_id/886998
Piki -kirjastosta löytyy seuraavia teoksia, joissa käsitellään kysymääsi teosta:
Barthes: Rakastuneen kielellä; Mäkinen; Ajattelen kynälläni; Papinniemi: Sata kirjaa; Lisänä pari vanhempaakin teosta Pohjanpää: Elämän kuvastimessa, Silovuori: Ihmisyyden filosofiaa, Friedlander: Från Cervantes till James Joyce.
Näistä mikään ei käsittele pelkästään ao teosta. Sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta. Lisäksi mm. Goethea käsittelevissä teoksissa löytyy tietoa. Näitä voit kokeilla hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla: Goethe. Suurin osa on saksankielistä materiaalia.
Seuraavissa artikkeleissa on myös käsitelty tätä teosta:
Ekman, Kuukauden klassikko
Nuori voima : kulttuuriharrastajain lehti. - (1997) : 4. - Helsinki :...
