UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration) eli YK:n hätäapu- ja jälleenrakennusjärjestö avusti maita, jotka hyökkäyssodan uhreina olivat kokeneet huomattavia aineellisia menetyksiä ja tuhoja. UNRRA:lta saatiin myös ruoka-avustuksia. Suomessa järjestö aloitti aktiivisen avustus- ja jälleenrakennustyön heti sodan jälkeen.
Suomessa UNRRA oli mukana Lapin jälleenrakennustoiminnassa vuodesta 1945 alkaen. Avustusmääräraha 500 miljoonaa markkaa kattoi myös Lapin lasten terveydellisen aseman tukemisen. Lähdeaineisto viittaa siihen, että UNRRA valitsi Suomen avustettavaksi ensisijaisesti Lapin jälleenrakennustoiminnan eikä lasten aseman vuoksi. Lastenapu kytkeytyi avustustoiminnan osaksi vasta myöhemmin, kun olot tunnettiin...
Perusteellinen teos Kolumbuksen ensimmäisestä matkasta on ; Kolumbus, Kristoffer, Päiväkirja ensimmäiseltä matkalta Uuteen maailmaan, 1992. Hyödyksi voi olla myös Björn Landströmin kirja Kolumbus, 1966.
Kannattaa myös katsoa tietosanakirjoista, niistä löytyy tiivistä tietoa löytöretkistä.
Internetissä kannattaa tutustua Kolumbuksesta kertovaan sivustoon http://www1.minn.net/~keithp/ , sivu on englanninkielinen, mutta siinä on esim. havainnollinen kartta Kolumbuksen ensimmäisestä matkasta.
Robert Brantbergin kirjassa Sotakenraalit (1998) esiintyy myös Aarne Blick (1894-1964).
Puolustusvoimien tietokanta Sota-arkisto
http://www.sota-arkisto.fi/
on tässä yhteydessä varteenotettava lähde.
Puolustusvoimilla on muitakin tietokantoja, mm.
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto
http://tietokannat.mil.fi/
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastossa voit selata,
osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1066900233
Asiasanalla jatkosota pääset hyvään alkuun.
Zachris Topelius on kirjoittanut tarinan Raahen poika, joka kertoo August Maksimilian Myhrbergistä. Tässä tarinassa on m.m. kohta, missä poika haluaa lentää ja tarttuu tuulimyllyn siipeen ja nousi korkealle, mistä hän sitten putosi alas ja käsivarret menivät poikki.
Tarinan voi lukea esimerkiksi kirjasta Topelius: Lukemisia lapsille – ensimmäinen osa. WSOY, 1982.
Kysymänne teos on varmaankin Salomaa, Arvo: Lähetyssaarnaaja Yrjö Roiha: elämänvaiheet ja kirjeitä, Helsinki 1956. Teos on omakustanne ja löytyy Helsingistä Eduskunnan kirjastosta (mutta tarkkaa tilatietoa ei ole saatavana) sekä varmemmin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, os. Hallituskatu 1, HKI, puh. (09)13123272. Kirja on tällä hetkellä siellä paikalla ja sen laina-aika on 28 vrk. Sijainti ilmoitetaan näin: S Kd.B1 ROIHA,YRJÖ Salomaa.
Tarkkaa lukumäärää suomalaisten taidemuseoiden ja julkisten kokoelmien Schjerfbeckeistä ei valitettavasti löytynyt. Luettelo taiteilijan teoksista pitäisi löytyä ainakin teoksista AHTELA, H. : Helena Schjerfbeck : kamppailu kauneudesta. 1951 ja HELENE Schjerfbeck (toim. Leena Ahtola- Moorhouse). Näyttelyluettelo, Ateneum. 1992.
Helene Schjerfbeckin teoksia on useissa taidemuseoissa, Ateneumin lisäksi esim. Diedrichsenin taidemuseossa, Turun ja Tampereen taidemuseoissa, Sara Hildenin taidemuseossa, Hämeenlinnan ja Joensuun taidemuseoissa, Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Cygnaeuksen galleriassa. Tarkempi luettelo löytyy internetistä Kansallisbiografian Schjerfbeckiä käsittelevän artikkelin lopusta osoittesta http://www....
Tietoa kansallispuvuista ja niihin kuuluvista koruista voi hakea esimerkiksi Suomen kansallispukukeskuksen verkkosivuilta.
http://www.kansallispuvut.fi/
Kansallispukutietokanta sisältää pukukohtaisia tietoja noin 400 eri kansallispuvusta ja niiden eriaikaisista versioista koruineen.
Makupalat.fi-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin,
https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kansallispuvut%20AND%2049.24
Kuvia kansallispukuihin kuuluvista koruista, tietoa korujen merkityksestä kansanomaisessa pukeutumisessa ja Suomen korualueista löytyy myös kirjallisista lähteistä.
Esimerkiksi:
Lehtinen, Ildikó ja Sihvo, Pirkko: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin = Folk costume...
Mary-Kate ja Ashley Fuller Olsen ovat identtiset kaksoset jotka ovat syntyneet 13.6.1986 Sherman Oaksissa. Näistä näyttelevistä amerikkalaisista kaksosista löytyy hyvä katsaus mm. Wikipediasta osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mary-Kate_ja_Ashley_Olsen, sekä Internet Movie Databasesta osoitteesta: http://finnish.imbd.com/name/nm001580 sekä http://finnish.imbd.com/name/nm001581.
Argentiinalaisesta tangosta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista kirjoista:
Puhetta tangosta (Suomen etnomusikologinen seura, 1995) sisältää Telle Virtasen artikkelin "El tango - ilotaloista maailman estradeille".
Kansainvälinen tangokeskus r.y, : vuosikirja (Kansainvälinen tangokeskus, 1990) sisältää Pertti Mustosen artikkelin "Siitä Argentiinasta, jossa tango syntyi".
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
National Geographic 13/2003: "Tulisten tunteiden tango" (tangon merkityksestä ja kulttuurihistoriasta Argentiinassa).
Kotiliesi 4/2003: "Tangokuumetta!" (haastatteluja argentiinalaisesta tangosta Buenos Airesissa).
Myös internetistä löytyy tietoa. Osoitteesta http://koti.mbnet.fi/~satyam/tango/tangotop.htm löytyy tietoa myös...
Yleisten kirjastojen hakuteoksista ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Suomen sukututkimusseurasta (http://www.genealogia.fi/) voisi löytyä apua. Seuran sivuilla on mm. Hiski-tietokanta (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi), josta Lempäälän kohdalta löytyi muutama Maise-niminen. Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistösivuilta voisi löytyä apua: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4
Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku hakusanoilla "Thor Annika".
Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Viikin kirjaston kokoelmiin sisältyy lainattavia musiikkiäänitteitä ja äänikirjoja.
Aikuisten kokoelmassa on musiikkia noin 5600 cd:llä. Suomenkielisiä äänikirjoja on pari sataa cd:nä ja viitisenkymmentä c-kasetteina. Kokoelmaan sisältyy myös jonkin verran ruotsin-, englannin- ja venäjänkielisiä äänikirjoja. Viikin kirjastosta voi lainata myös esimerkiksi rentoutusäänitteitä sekä lintujen ääniä sisältäviä äänitteitä.
Kirjaston lasten kokoelmassa on noin 350 cd:tä musiikkia. Suomenkielisiä lasten äänikirjoja on lähes 300. Pieni osa äänikirjoista on lastenkin kokoelmassa c-kasetteina.
HelMet-verkkokirjastosta voit etsiä Viikin kirjaston äänitteet käyttäen erilaisia rajoittimia. Ohjeet hakuun löydät menemällä HelMet-haun etusivulta kohtaan ”...
Kyseessä on todennäköisesti teos Oppimista tukevat ympäristöt - Johdatus oppimisympäristöajatteluun (2007). Opetushallituksen julkaisu ilmestyi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Uusi kirjastokortti on maksullinen. Lasten kortti maksaa kaksi euroa ja aikuisten kortti kolme euroa. Voit pyytää uuden kortin mistä tahansa HelMet-kirjastosta ja sinulla pitää olla tuolloin mukanasi henkilöllisyystodistus. Jos olet alle 15-vuotias, saat uuden kortin tuomalla kirjastoon takaajan täyttämän ilmoittautumislomakkeen, joka löytyy allaolevasta linkistä.
Joka tapauksessa sinun on syytä välittömästi ilmoittaa korttisi kadonneeksi, jottei kukaan muu voi käyttää sitä väärin.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Kokeile Helmet-hakua http://www.helmet.fi/search~S9*fin/ hakusanoilla tunteet ja kuvakirjat (ilman ja -sanaa). Saat 311 viitettä, joista suurin osa on suomenkielisiä. Voit vielä käyttää sivun vasemmalla puolella olevia rajoittimia. Pikaisesti katsottuna useat kirjat olivat juuri parivuotiaalle sopivia.
Youtubesta löytyy videoleike Pulse-ohjelmasta vuodelta 1999.
http://www.youtube.com/watch?v=YLvY0R-ZRns
Leikkeen kohdasta 2'12 alkaa klarinetin soittama jazzkuvio.
Jos tämä on etsimäsi, kyseessä on tuottaja Cajmeren miksaus house-artisti Dajaen kappaleesta "U got me up". Cajmere samplasi kappaleessen pätkän Hoagy Carmichaelin versiosta sävelmästä "Barnacle Bill the sailor" (1930). Dajaen/Cajmeren kappale on ilmeisesti julkaistu vain vinyyli-maksisinglenä, mutta Youtubesta sen löytää esim. hakusanoilla dajae u got me up cajmere remix.
Kaivattu runoilija on Kari Levola ja etsitty runo löytyy hänen vuonna 1980 ilmestyneestä esikoiskokoelmastaan Avovedet.
"Hämärässä huhtikuussa
ohittaa juna verkkaan aseman -- "
Runo on mukana myös Hannu Mäkelän toimittamassa Runon vuodenajat -antologiassa.
Suomalaisen merenkulun historiasta on ilmestynyt esim. seuraavat kirjat: Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimittama kirja vuodelta 2008 Ulos maailmaan, kirjoittanut Yrjö Kaukiainen sekä Täkillä, koneessa ja byssassa: merenkulkijan elämää ennen ja nyt, toimittanut Sari Mäenpää ( Suomen merimuseo, 2008).
Vanhoja meriromaaneja ovat mm. C.S. Foresterin merisankari Horatio Hornblowerista kertova kirjasarja. Historiallisia meriseikkailuja on kirjoittanut Patrick O´Brian, klassikkoja ovat myös Kapina laivalla, kirjoittanut John Boyne sekä Pimeyden sydän, kirjoittanut Joseph Conrad. Nykypäivän merimiehen elämästä on kirjoittanut Kyösti Pietiläinen muistelmissaan Kotkanpoika ja albatrossi ( Tammi, 2006). Eino Koivistoiselta löytyy...
Hei!
Uusi suomalainen nimikirja kertoo nimistä seuraavaa:
Karoliina tulee latinan Carolinasta, joka merkitsee Carolukselle (Karlille) kuuluvaa.
Piia taas on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, joka puolestaan merkitsee hurskasta.
Tuomaala on asutusnimi, jossa on lähtökohtana ristimänimi Tuomas.
Ikävä kyllä, aivan samanlaista industrial arkkupöytää ei näy löytyvän netistä eikä Vintage kirjoista. Esim. Googlen kuvahaulla voi etsiä englannin sanoilla metal chest tai coffee trunk tables. Myös huutokaupoista, kuten huuto.net, nettihuuto.com, myyjaosta.com tai bukowskismarket.com voi yrittää etsiä. On myös mahdollista, että kyseinen malli tulee myöhemmin uudelleen HobbyHallin tuotevalikoimaan tai se voisi löytyä maahantuojan valikoimasta.