Hei,
eduskunnassa työskentelevien virkahenkilöiden kelpoisuusehtoja ja tehtäviä säätelevät seuraavat erityissäädökset: eduskunnan työjärjestys 1999/40, laki eduskunnan virkamiehistä 2003/1197 sekä kanslian ohjesääntö 1480/2015.
Yksityiskohtaisimmat tehtäväkuvaukset löytyvät kanslian ohjesäännöstä. Sen 4 §. mukaan ”keskuskanslian tehtävänä on valmistella täysistunnot ja puhemiesneuvoston kokoukset, hoitaa täysistunnon tukipalvelut ja edustajan valtiopäivätoimiin liittyvät palvelut sekä huolehtia valtiopäiväasiakirjojen tuotannosta ja julkaisemisesta.”
Ohjesäännön 10 §: ssä tehtävää on vielä täsmennetty ja todettu, että ”keskuskansliassa on istuntoyksikkö, pöytäkirjatoimisto, ruotsin kielen toimisto ja asiakirjatoimisto....
avec tarkoittaa kanssa, eli käsittääkseni seuralaisen voi valita vapaasti. Kutsussa voidaan käyttää aviopareista muotoa, jossa mainitaan molempien nimet. Tässä tapauksessa se olisi ehkä monimutkaisempaa. Internetiä tutkimalla toteaisin, että pelkkä avec antaa mahdollisuuden tuoda seuralaisensa vapaasti.
Tässä myös linkki juhlanjärjestäjän kutsumis ja pukeutumisetikettiin, missä käsitellään myös aihetta.
https://blogs.helsinki.fi/juhlakurssi/kutsuminen-ja-pukeutumisetiketti/
Voit hakea mm. seuraavilla asiasanoilla Lapin maakuntakirjaston kokoelmatietokannasta: sotakirjallisuus, jatkosota, talvisota, jääkärit, kaukopartiot jne.. Voit hakea myös kirjastolluokilla: 92.73- (jatkosotaa tai
talvisotaa käsitteleviä). Myös taistelujen paikkakuntia voit käyttää asiasanoina
esim. Syväri jne. Jos haet vain romaaneja, voit yhdistää luokkaan 84.2- eri asiasanoja.
Tiedustelemasi elämäkerta: Virtanen, N. P.: Teuvo Pakkala, 1933.
Teoksessa (Kodin suuret klassikot:)Pakkala, Teuvo: Teuvo Pakkala 1./toim. Mervi Kantokorpi, 1987 on 83-sivuinen pienoiselämäkerta kirjailijasta, hänen elämästään ja teoksistaan. Artikkeli on hyvin havainnollinen mielenkiintoisten valokuvien ansiosta. Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulta voit tarkistaa nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi
Oletan että kysymyksesi koskee Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin kuuluvia teoksia. Näitä voit pyytää lähettämään lähikirjastoosi, maksutta. Poikkeuksen tekevät "pikalaina"- tai kurssikirja"-merkinnällä varustetut teokset sekä videot ja cd-romput, joita ei lähetetä kuntarajojen yli.Tarkista aineiston saatavuus osoitteesta http://www.libplussa.fi ja mikäli teos on hyllyssä, soita ko. kirjastoon ja pyydä lähettämään se lähikirjastoosi. Toimitusaika on yleensä 2 - 3 päivää. Mikäli haluamasi aineisto on lainassa, joudut menemään kirjastoon ja tekemään siellä varauksen. Varaus voi kohdistua myös naapurikuntien kirjastojen aineistoon. Jos kyse on Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kirjastojen aineistosta = "kaukolainoista", neuvon sinua...
Parhaiten virkkausohjeita löytyy kirjastosta, tänne tulee useita käsityölehtiä, joita voi lainata eivätkä ne ole edes kovin painavia kantaa kotiin.
Internetissä on ainakin pari osoitetta, joista löytyy virkkausmalleja, toinen on http://www.tkukoulu.fi/handmade/virkkaus/index.html ja toinen http://www.freepatterns.com/. Jälkimmäinen sivusto on englanninkielinen ja siellä voi liittyä jäseneksi jonkinlaiseen "käsityökerhoon".
Jari Ojalan kirja Tuhannen purjelaivan kaupunki löytyy Kokkolan kaupunginkirjastossa luokasta 92.881. Tällä hetkellä (ma 2.12.03) on yksi lainattava kpl paikalla. Mikäli haluat että kirja laitetaan sivuun soita kirjaston neuvontaan numeroon 06-8289 561 klo 11.00 jälkeen.
Näet aineiston paikallaolotiedot myös netin kautta kirjaston Anders aineistotietokannassa http://webkirjasto.kpnet.fi .
Ohje Andersin käytöstä: http://lib.kokkola.fi/webkirjasto/index.htm .
Martti Pöyhösen teoksen Keräilylehtien hintaopas 2001-2003 (v. 2001) mukaan Tähtiklassikkosarjaa on julkaistu vuosina 1970-1971, yhteensä 17 osaa. Sarjan kustantajana toimi Kuvajulkaisut Oy.
Kyseistä teosta löytyy mm. Helsingin Yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta, jossa se on ainoastaan lukusalikäytössä eli sitä ei voi lainata kotiin.
Samalta tekijältä on ilmestynyt pari vuotta myöhemmin laajempi tutkimus samasta aiheesta (Vasara, Erkki, Suomen ratsastusurheilun historia, Suomen ratsastajainliitto, 1987)ja se löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot sekä tästä että jäljempänä olevista teoksista löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/.
Lisää kirjallisuutta aiheesta:
Jalkanen, Lauri, Vuosisata ratsain, 1986
Peltomäki, Martti, Ratsastuksen ilot ja itkut, 1995
Helsinki International Horse Show : muistoja vuosien varrelta = minnen & höjdpunkter = memories & highlights, 2004
Leppänen, Mirja,...
Ehdotan seuraavia:
nimi paikka aika kieli tyyppi
Colette; Vilja oraalla; 1973.Tapahtuu1920-lukulla Bretagnesssa.
Salminen, Sally; Kalastajakylän prinssi; 1953. Bretagne 1900-lukulla.
Rouaud, Jean; Kuuluisia miehiä; 1995 .Tapahtuu 1930-luvulla ja 1940-luvulla
Mäkelä, Hannu; Pieni paikka Kerbihan; 1991 Tulevaisuusromaani, lähinna 1990-luvulla tapahtuva.
Kurt Cobainin "Päiväkirjat" on suomeksi julkaissut WSOY
vuonna 2003. Kirjatunnusnumero on 951-0-28338-X. Se ei siis ole harvinaisuus ja on saatavissa Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Suomen kansallisbibliografiassa (tietokanta Fennica) mainitaan kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siinä ei mainita Daniel Wallacen mukaan mitään, ei myöskään teoksen nimen mukaan, vaikka alkuteosten nimet Fennicassa mainitaan. Kysymäsi teos ei siis ole ilmestynyt suomeksi.
Kyseessä voisi olla Henrik Tikkasen sodanvastaiset satiirit. Hän on kirjoittanut poteroon unohdetun sotamies Vihtori Käppärän seikkailuista kirjoissa 30-åriga kriget (1977), Men Karthago borde inte förstöras (Efter hjältedöden) (1979). Ne on julkaistu suomeksi Elvi Sinervon suomentamana ja tekijän kuvittamana yhteisniteenä Viimeinen sankari (WSOY 1979). Vihtori Käppärästä kertoo myös Tikkasen aiemmin ilmestynyt romaani Unohdettu sotilas (Tammi 1974).
Eri tietosanakirjasarjojen artikkeleista löytyy yksityiskohtaistakin tietoa suolan valmistuksesta. Näistä kannattaa hakea artikkeleita kohdista: 'natriumkloridi', 'ruokasuola', 'keittosuola' ja 'suola'.
Useista maustekirjoista löytyy myös artikkeleita suolasta ja myös sen valmistuksesta. Näitä ovat mm. Jan-Öjvind Swahnin "Mausteiden maailma" (Otava, 1992), Mysi Lahtisen "Makujen synty" (Otava, 2001), Loukie Werlen "Ruoka-aineet" (Könemann, 2005) ja Sallie Morrisin "Gummeruksen suuri maustekirja" (Gummerus, 1999).
Pelkästään suolan valmistukseen keskittyviä kirjoja en löytänyt, mutta toivottavasti mainituista teoksista on apua.
Internetistä tietoa tietenkin löytyy vaikka kuinka paljon. Kannattaa aloittaa esimerkiksi wikipedian artikkelista...
Tässä on muutamia aihetta käsitteleviä kirjoja:
Luoma, Taina: Hiukset : leikkaaminen, kampaaminen ja kosmeettinen hoitaminen, 2005
SKOLNIKOV, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut, 1984
SONNTAG, Linda: Kampauksia, hiusten- ja kauneudenhoitoa, 1992
SYROMJATNIKOVA, Irina: Kampausten historia, 1989
TAHDON / [Porin seudun hiusyrittäjät ry:n muotitoimikunta], 2005 (juhlakampauksia morsiammille)
Alan lehdestä Pinnistä löytyy myös varmasti tarvitsemaasi tietoa.
Pentti Haanpään romaanissa Taivalvaaran näyttelijä (ilmestyi vuonna 1938) "luonnonoikkuna", oudon pitkäpäisenä syntynyt Arvo Lehikoinen vaihtaa elämänsä aikana useaan kertaan nimeä ja roolia. Hän esiintyy mm. Kankaan Ossina, sodassa kadonneena nuorena miehenä. Hän kuulee junassa Ossin tarinan ja "muuttuu" Ossiksi hämäten Ossin vanhempiakin, jotka kovasti haluaisivat, että palannut olisi heidän poikansa.
Tarina ei aivan vastaa kuvaustasi, mutta voisiko se olla etsimäsi?
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että julkaisu löytyy heiltä, vaikka ei Fennica-tietokannan kautta löydykään. Osaa vanhimmasta aineistosta ei ole luetteloitu, eikä se siis näy Fennican kautta. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot eivät ole vapaakappalekirjastoja. Meidän kokoelmissamme sitä ei ole.
Julkaisua ei saa lainaksi. Sen voi tilata Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. Ota Helka-kortti ja henkilötodistus mukaan.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Reitit.htm
Myös Valtion taidemuseon kirjaston aineistoa voi tutkia heidän lukusalissaan:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/archive/organiza/kirjasto.htm
Tarkoittamasi teos on todennäköisesti Becker, Lemmikki: Ratko Ariadnen lankoja, ilmestynyt vuonna 1991. Teosta on kuvattu sanoilla seuraleikit, arvoitukset.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa ei valitettavasti ole Helsingin poliisilaitoksen matrikkelia tai muuta vastaavanlaista teosta. Kokoelmissa on Kimmo Keskisen ja Oula Silvennoisen teos: Helsingin poliisilaitoksen historia 1826 - 2001, Helsinki 2004. Kirjan sivulla 62. on tietoja Helsingin poliisilaitoksen henkilöstöstä vuonna 1892. Järjestyspoliisissa on tuolloin ollut 2 komisariota, 10, ylikonstaapelia, 42 vanhempaa konstaapelia ja 44 nuorempaa konstaapelia. Etsivä(n) osastolla on ollut komisario, ylikonstaapeli ja 6 konstaapelia.
