Hei!
Näissä kolmessa keskustan kirjastossa ei valitettavasti ole palautusluukkua. Lähin palautusluukku löytyy Lauttasaaren kirjastosta, Pajalahdentie 10 a.
Helsingin kaupunginarkisto selvitti asiaa. Kaupungin paikkatietopalvelun avulla selvisi, että Rantakortteli on sijainnut Toukolassa, nykyisen Arabian kauppakeskuksen alla. Itäinen viertotie (nykyinen Hämeentie) oli sata vuotta sitten aivan meren äärellä.
Yhtään aiheeseen sopivaa romaania emme ole onnistuneet löytämään, mutta Arto Seppälän näytelmässä Viisi naista kappelissa on kysymäsi kaltainen juoni.
Näytelmässä myyntimies Kalervo Räsänen on ennen kuolemaansa kutsunut tapaamiseen viisi itselleen läheistä naista: äitinsä, entisen ja nykyisen vaimonsa, rakastajattarensa ja sairaanhoitajan. Näytelmä on käännetty useille kielille. Lisää tietoa näytelmästä mm. näytelmät.fi-sivustolta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=3037
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Piirilääkärilaitos sai alkunsa 1700-luvun puolivälissä. Suomen ensimmäinen piirilääkäri Barthold Rudolf Hast nimitettiin Pohjanmaan piirilääkäriksi vuonna 1749 Vaasan kaupunkiin. Vuonna 1775 oli maassamme toimessa kahdeksan piirilääkäriä ja 1800-luvun alussa piirilääkäripiirejä oli perustettu 13. Vuosisadan puolivälin paikkeilla piirilääkäreitä oli jo 50. Tämän jälkeen perustettiin vielä kolme piirilääkäripiiriä - enimmillään piirilääkäreitä oli siis 53.
Piirilääkärien toiminnasta oli säädetty heille vahvistetussa johtosäännössä. Heidän päätehtävänsä oli vuodesta 1832 lähtien terveydenhoidon kehittäminen ja siten huolehtia oman piirinsä alueella asuvan väestön terveyden- ja sairaanhoidosta aina siihen saakka kun maamme kunnanlääkärilaitos...
Turun Markulantien nimi vahvistettiin vuonna 1946.
Nimi juontaa juurensa paikalliseen talonnimeen.
Markula on tavallinen länsisuomalainen talonnimi, joka on lähtöisin isännän etunimestä.
Turun kaavanimistön hyvin tavallinen nimiaihe on alueen talojen entinen isäntäväki.
Lähteet:
Turun kaupungin nimistöhakupalvelu
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…
Levo, Tuula: Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei juuri tuota runoa löytynyt. Kokonaista suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. Sen sijaan katkelma siitä on ilmestynyt suomennettuna Suupohjan Kaiku -lehdessä 16.4.1901. Tuo kohta löytyy digitoituna osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/716531?term=pimeyt…, sivun 3 oikealta puolelta.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin tai digitoitu mihinkään julkiseen...
Kysymyksesi oli niin vaikea, etten löytänyt tietoa kirjaston kirjoista tai tietokannoista. Siksi kysäisin viisaammilta ja sainkin nopeasti vastauksen:
"Hei,
Tämä olikin hauska kysymys! Norsun kärsähän on eräänlainen pidentynyt nenä, josta löytyy kaksi sierainta. Sieraimet ovat sen verran leveät, ettei niihin voi jäädä hernettä jumiin. Norsu ei voi suoraan juoda kärsän kautta vaan se imee ensin kärsän täyteen vettä ja ”puhaltaa” sitten veden suuhunsa. Jos kärsään juuttuisi norsun imiessä vettä jokin suurempi esine, saisi norsu sen töräytettyä pois. Sen töräykset ovat todella voimakkaita, kuten ehkä olette nähneet luontodokumenteissa. Suodatinta kärsässä ei ole.
Törähtelevin terveisin,
Hanna Hyvönen
Asiakasneuvoja
LUOMUS –...
Espoossa tai yleensäkään kaupunginkirjastoissa kirjasto ei saa myöhästymis- eikä muistakaan asiakasmaksuista suoraa tuloa. Asiakasmaksut menevät kaupungin yhteiseen kassaan. Kirjaston määrärahat päätetään kaupungin muun budjetin yhteydessä.
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan Piniltä on suomennettu viisi albumia:
Ryöstöretki 1990, Pako tulen alta 1990, Haaste 1991, Suden laulu 1993 ja Auringon ääni 1993.
Saatavilla näyttäisi olevan ainoastaan Suden laulu ja Auringon ääni .
Itse en ole kuullut tällaista ilmaisua kuin "sivistynyt kieli", mutta usein varsinkin vanhemmassa kirjallisuudessa puhutaan "sivistyskansoista" ja "sivistyskielistä". Näillä ilmaisuilla on tarkoitettu lähinnä eurooppalaisten pitkään harrastamaa näkemystä, jonka mukaan Euroopan suuret maat (Saksa, Englanti, Espanja, Italia ja Ranska) ovat jollain lailla muuta maailmaa "sivistyneempiä" ja vastaavasti näissä maissa puhutut kielet "sivistyskieliä". Näkemys on kuitenkin täysin subjektiivinen, koska ei ole mitään objektiivista tapaa verrata eri kulttuurien "sivistyneisyyttä". Jyrkästi ilmaisten "sivistyskieli" on eurooppakeskeisen ajattelun synnyttämä historiallinen vääristymä, jolla ei ole mitään (kieli)tieteellistä perustaa. Monet ei-...
Kunnonpaikka kertoo Facebook-sivullaa 16.9.2014 :"Pitkän historiamme yksi rajapyykki saavutettiin taas tänään. Urho Kekkonen vihki Kunnonpaikan käyttöön tasan 40 vuotta sitten: 16.9.1974!" Facebook Hotelli on siis 47-vuotias.
Vuoden 1990 Suomen markan arvo vuonna 2023 on ollut euroissa 0,31 euroa, eli 175 000 markkaa on 54 136,73 euroa.
Tarkistin tämän Tilastokeskuksen laskurin avulla: Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus (stat.fi) Sivulta löytyy myös lisätietoja, millä perustein laskuri arvon laskee.
Sivulta selviää myös, että vuoden 2024 eli kuluvan vuoden arvon mukaan laskeminen ei ole vielä mahdollista, koska koko vuoden tiedot tiedetään vasta sen päätyttyä.
YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC (UN Office on Drugs and Crime) arvioi, että maailmassa kuoli vuonna 2021 murhan uhrina 457 945 ihmistä, eli päivässä noin 1 255 ihmistä.
Lähde: YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC, Victims of intentional homicide – Regional Estimate.
Valitettavasti aiheesta ei ole olemassa parempaa teosta kuin 99 kissaa, kollia ja kattia.
Sen innoittamana voi varmaankin keksiä vielä enemmän kissa-sanoja, mutta varsinasta hakukonetta sanoille ei ole.
Warum? on saksalaisen säveltäjä Theo Mackebenin teos, jonka Varsovassa syntynyt virolaistaustainen Miliza Korjus levytti vuonna 1935. Kappaleen on levyttänyt myös Marjo-Riitta Nieminen, eli Marjorie, sekä Inga Sulin suomennettuna nimellä Miksi.https://areena.yle.fi/podcastit/1-1882845https://secondhandsongs.com/work/196797/all
Hei, eipä löytynyt kokoelmistamme kaksikielisiä kuvakirjoja eikä sarjakuvia. Näistä kuvasanakirjoista voisi olla jotain iloa: Valle, Guiglielmo: Il mio primo vocabulario illustrato; ELI vocabolario illustrato italiano.Sitten on olemassa sarjakuvia, joita on käännetty sekä italiaksi että suomeksi, esim Asterixit. Samoin pikkulasten kuvakirjoja, esim. Puppe-kirjat, Richard Scarryn Hupsista herra Köpelö, Mauri Kunnaksen Hui kauhistus ja Suuri urheilukirja. Niitähän voisi lukea rinnakkain. Italiankielen suggestopedisissä oppikirjoissa on myös italiankielinen ja suomenkielinen teksti rinnakkain, esim. Mäkelä, Giuseppina: Incontri. Espoossa ja Vantaalla on lisäksi cdrom Opi italiaa - lapsille. Saatavuuden saat selville Plussa aineistohausta...
Enemmän tietoa tästä nuortenkirjailijasta on teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999). Perustiedot löytyvät Oulun kaupunginkirjaston sivuilta, http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/laine.html .
Kysyt asiaa Helsingin kaupunginkirjastolta, ja oletan, että lainasi ovat Helsingin kaupunginkirjaston lainoja. Vakitettavasti et voi uusia lainojasi tuon maksun takia. Ei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin palauttaa lainat (joku muukin voi ne palauttaa, jos et itse pääse) niin pian kuin mahdollista ja maksaa maksut. Näin saat lainausoikeutesi takaisin.
Tässä on muutamia teoksia kampauksista ja niissä käytetyistä koruista. Kirjat kuuluvat meidän kokoelmaamme.
Hairstyles of the world
Norris, Herbert: Medieval costume and fashion
Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
Skolnikov, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Swinfield, Rosemarie: Period make-up for stage
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia
Turudich, Daniela: 1940s hairstyles
Utrio, Kaari: Venus: naiskauneuden tarina
Muodin historiaa käsittelevissä teoksissa sivutaan joskus myös kampauksia. Nämä teokset on kirjastossa luokassa 90.21. Niitä pääsee itsekin selailemaan netissä osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ valitsemalla joko sanahaun tai tarkennetun haun. Asiasanoina voi...
