Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla sekä henk.kohtaisella pin-koodillasi HelMet etusivun oikeasta yläkulmasta.
Omien tietojesi kautta voit uusia joko kaikki lainasi kerralla sivun alalaidassa olevalla painikkeella 'uusi kaikki lainat' tai vain valitsemasi lainat laittamalla ruksin niiden eteen ja sen jälkeen painamalla painiketta 'uusi merkityt lainat'. Voit uusia kutakin lainaa korkeintaan kolme kertaa.
Varattua aineistoa ei pysty uusimaan. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 10 euroa tai enemmän, et voi myöskään uusia lainojasi.
Suoralta kädeltä mieleen tulee Werner von Heidenstamin romaani Karoliinit, joka on suomeksi ilmestynyt jo 1897, uusi painos 1961.
Muita teoksia on ainakin Karl Gustaf Ossiannilssonin Nuori leijona (1930), ja J.O. Åbergin Kaarle XII vanginvartijana (1912). Nämä taitavat mennä nuortenkirjojen puolelle, varmaksi en osaa sanoa.
Hieman rajatummin isoonvihaan ja Suomen tapahtumiin liittyvät ainakin Fredrika Runebergin romaani Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä, ja Sakari Topeliuksen satu Koivu ja tähti. Kyösti Wilkunan Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikana (1955) on poikakirja, Martti Santavuoren Napue (1933) lienee tarkoitettu aikuisille. Veli Ranta-Ojalan Vihan päivät (2009) on uutta tuotantoa.
Ruotsiksi löytyy jokseenkin uusi...
Lause löytyy Tolstoin teoksesta Lapsuus, poikaikä, nuoruus; ja sieltä Lapsuus-novellin luvusta 28 "Viimeiset surulliset muistot". Lause kuuluu Arvid Järnefeltin suomentamana (1904)näin: "Ainoastaan ihmiset, jotka kykenevät voimakkaasti rakastamaan, voivat kokea myös voimakasta murhetta." A. Heinosen suomentamana (1946): "Vain ne ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea nyös suurta murhetta." V. K. Trastin suomentamana (1959): "Vain sellaiset ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea myös voimakasta murhetta." Esa Adrianin suomentamana (1983): "Vain väkevästi rakastamaan kykenevät ihmiset pystyvät tuntemaan myös voimakasta mielipahaa."
Valkeat ristit -kappale, jonka sanoittajana on Arvo Karppinen, sisältyy äänitteeseen. Tieto löytyi VIOLA-tietokannasta:
Karu, Olavi, säv.
Valkeat ristit
Esittäjät:Korpi, Kalevi (laulu). Karppinen, Arvo, san.
Julkaisussa:Matkalla valoon.
Arvo Karppiselta ei löydy kirjastojen luetteloista runoja eikä tästä kappaleesta ole myöskään nuottia. Äänitteestä voi kirjoittaa ylös sanat, elleivät ne ole äänitteessä mukana.
Matkalla valoon -äänite löytyy LP-levynä ja kasettina kirjastoista. Voit saada sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Kyseisen Salovaaran teoksen sivulla 42 kirjoittaja toteaa, että
"[Loppiaisaaton] uhreista oli...viisi ilmeisesti ulkovallan palveluksessa ollutta miestä".
Teoksen lähteissä viitataan Mikkelin kaupunginarkistossa olevaan asiakirjaan "Tappio- ja vaurioluettelot Mikkelin ilmapommituksissa 1940".
Kyseinen asiakirja on edelleen saatavissa, ja siinä todetaan 5.1.1940 pommituksessa kuolleen selkeästi nimettyjen henkilöiden lisäksi myös "5 valvontaosaston pidättämää henkilöä, joiden henkilötietoja ei ole vielä saatu valvontaosastosta".
Salovaara viitannee teoksessaan juuri näihin valvontaosaston pidättämiin henkilöihin. Mahdollisten vakoilijoiden lisäksihän talvisodan aikana Valtiollinen Poliisi sekä Päämajan Valvontaosasto ottivat turvasäilöön...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Bal-sukunimi on tai on ollut alle 40 henkilöllä. Nimien lukumäärät löytyvät henkilöistä, jotka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomalaisissa sukunimihakemistoissa nimeä ei ole. Bal on sukunimenä varsin monissa maissa: ilmeisesti ainakin Afganistanissa, Turkissa, Intiassa, Ranskassa ja Hollannissa:
http://www.houseofnames.com/Bal-history?A=54323-292
http://en.wikipedia.org/wiki/Bal
Nimen perusteella ei siis voi suoraan päätellä, mistä jonkun nimen haltijan nimi on peräisin. Sukututkimuksen avulla voi toivon mukaan selvittää, mistä maasta nimi on Suomeen tullut.
Välitän hankintaehdotuksenne eteenpäin. Kyseessä näyttää olevan aivan hiljattain ilmestynyt teos.
HelMet-kirjastoille voi tehdä hankintatoiveen HelMet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla on linkki lomakkeeseen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Ilta-Sanomien irtonumero maksoi v 1986 maanantaista perjantaihin 3 markkaa ja
lauantaisin 4 markkaa.
Lehtien hintojen muutoksia koskevaa tietoa en löytänyt. Tilastokeskuksen Kuluttajahintaindeksiä varten kerätään tosin sanomalehtien tilaus- ja irtonumerohintoja mutta lehtikohtaisia hintatietoja ei julkaista vaan tiedot julkaistaan ainoastaan indeksimuodossa tietokantaulukoissa. Alla olevasta linkistä pääsee Tilastokeskuksen sanomalehtiä koskevaan hintatietoindeksiin,
jossa voi vertailla hintatietoindeksiä vuodesta 2005 eteenpäin.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi/?tableli…
Ilta-Sanomien historiasta kertovasta kirjasta "Uutisia, historiaa ja puheenaiheita,
Ilta-Sanomat 75 v." (2007) löytyi lisäksi sivuilta 13-...
Etsitty kirja voisi olla Jean-Yves Domalainin Panjamon : alkuasukaselämää kokeilemassa (Otava, 1972). Siinä nuori ranskalainen eläintieteilijä viettää vuoden pääkalloja metsästävän alkuasukasheimon parissa. Itse matkan kuvaus tosin alkaa vasta Pakistanista. Sana "panjamon" tarkoittaa pääkallonmetsästystä.
Tunnissa tai kahdessa luettavia näytelmiä ovat Pasi Lampelan "Kuolemaani saakka" ja Seija Holman näyttämösovitus kirjasta "Manner". Klassikoista Minna Canthin "Papin perhe", Arto Mellerin "Siriuksen vieraat" ja William Shakespearen "Kesäyön unelma" täyttävät ehkä antamasi toiveen eli ovat nopasti luettavia.
Sweet Valley High -sarjassa on kustantajan, Otavan, mukaan ainakin noin sata osaa. Tarkkaa tietoa heilläkään ei ole siitä, paljonko näitä vielä suomennetaan,
mutta joka tapauksessa vielä useita vuosia on näitä kirjoja tulossa. Tammikuussa 2000 on suomennettu 26 osaa ja lokakuuhun mennessä osia tulee olemaan yhteensä 38.
Paul Austerin The Music of Chance on Tammen kustantamana ja Erkki Jukaraisen suomentamana ilmestynyt 1992 nimellä Sattuman soittoa.
Kirjan saatavuuden Suomen yleisistä kirjastoista voi tarkistaa
sivulta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp , missä on listattu kirjastojen Internetissä toimivat kokoelmatietokannat.
Helmetin varatuin kirja kautta aikojen on kyllä Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen, josta tällä hetkellä on 3651 varausta. Tähän kysymykseen on palvelussamme vastattu vähän aikaa sitten ja vastaus löytyy täältä : Kysy kirjastonhoitajalta https://www.kirjastot.fi/kysy/tanaan-maanantaina-27-8-2018
Ylen arkistotietojen mukaan Iskelmäradion ensimmäiset lähetykset olivat vuonna 1986 radion 2-verkossa (nykyinen Yle Radio Suomi). Jake Nymanin kavipöydässä heittämästä ideasta syntyi aluksi pari kertaa kuussa toimitettu ohjelma, joka myöhemmin muuttui joka sunnuntai lähetettäväksi yleisösuosikiksi. Pitkäaikaisia ohjelman toimittajia ovat olleet mm. Maarit Niiniluoto ja Ilpo Hakasalo.
Käytännöt vaihtelevat eri paikoissa niiden lupaehtojen mukaan. Vuoden 2018 elokuussa voimaan tullut Alkoholilaki karsi anniskeluun liittyneitä rajoituksia. Sen mukaan alkoholia tulee yhä olla saatavissa perusannoksina (väkevillä juomilla 4 cl). Kerrallaan anniskeltavien alkoholiannosten kokonaismäärää ei kuitenkaan enää ole rajattu laissa.
Sen sijaan anniskelulupaan sisältyvässä omavalvontasuunnitelmassa on oltava määriteltynä kyseisessä anniskelupaikassa yhdelle asiakkaalle kerrallaan anniskeltavaksi sallitut enimmäismäärät. Lupaviranomaisella on valta tarvittaessa asettaa rajoituksia järjestyshäiriöiden tai muiden haittojen ehkäisemiseksi.
Valviran ohje
Alkoholilaki, 28.12.2017/1102
Oletan, että olet tutustunut Yleisten kirjastojen verkkopalveluihin osoitteessa http://www.kirjastot.fi. Näiltä sivuilta pääset aivan varmasti parhaiten alkuun. Kirjastolehti ja kirjastojen Mainio-tietokanta ovat erityisen hyviä tiedonlähteitä. Kirjojakin löytyy todella paljon, ehkä parhaimpia Sinulle olisivat seuraavat:
Yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta. BTJ 1999
Kirjastot verkossa. BTJ 1999
Uusinta tietoa kirjastotilastoista. Etelä-Suomen lääninhallitus 1998
Kirjastokalenteri 1998
Suomen tieteellisten kirjastojen opas. Suomen tieteellinen kirjastoseura 1998.
Eri kirjastojen toiminnasta, tuloksista ja palveluista saat tietoa ao. kirjastojen omilta kotisivuilta verkossa. Nämäkin sivut löydät helposti Kirjastot.fi -sivujen...
Hei, eipä löytynyt kokoelmistamme kaksikielisiä kuvakirjoja eikä sarjakuvia. Näistä kuvasanakirjoista voisi olla jotain iloa: Valle, Guiglielmo: Il mio primo vocabulario illustrato; ELI vocabolario illustrato italiano.Sitten on olemassa sarjakuvia, joita on käännetty sekä italiaksi että suomeksi, esim Asterixit. Samoin pikkulasten kuvakirjoja, esim. Puppe-kirjat, Richard Scarryn Hupsista herra Köpelö, Mauri Kunnaksen Hui kauhistus ja Suuri urheilukirja. Niitähän voisi lukea rinnakkain. Italiankielen suggestopedisissä oppikirjoissa on myös italiankielinen ja suomenkielinen teksti rinnakkain, esim. Mäkelä, Giuseppina: Incontri. Espoossa ja Vantaalla on lisäksi cdrom Opi italiaa - lapsille. Saatavuuden saat selville Plussa aineistohausta...
Lahden kaupunginkirjastossa on kerätty lehtileikkeitä eri kirjailijoiden teoksia koskevista arvosteluista. Jan Krossin teoksen arvostelu "Tekeekö totuus hulluksi?" sisältyy hänestä kerättyyn kansioon.
Kirja-arvosteluita voi löytää myös lehdestä Kirjallisuusarvosteluja. Siihen on koottu eri sanomalehdissä ilmestyneitä arviointeja kirjoista.
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/ kohdasta Verkkokirjasto pääsee näkemään, mitä palveluja henkilökohtainen palvelu pitää sisällään:
Henkilökohtainen palvelu
Kirjastoista saatavan erillisen käyttöoikeuden, kirjastokortin tunnuksen ja salasanan avulla voi
* saada eräpäivämuistutuksen omaan sähköpostiin
* saada noutoilmoituksen varatusta aineistosta omaan sähköpostiin tai GSM-viestinä matkapuhelimeen
* saada ilmoituksen kirjastoon hankituista uutuuksista itse määriteltyjen hakuehtojen mukaan
* tallentaa uutuusviitteet omiin virtuaalisiin hyllyihin
* tehdä sähköpostiosoitteen ja matkapuhelinnumeron
muutokset
* varata hyllyssä olevaa aineistoa
Asiakas, jolla ei ole omaa...
