Laulajan laulu on Eino Leinon runojen kokoelmasta Sata ja yksi laulua, joka julkaistiin vuonna 1898.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.p…
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
Pallomaisesti haarovat kasvit, jotka tuulen kuljettamina kierivät pitkin aavikoita ja preerioita ovat suomalaisille tuttuja ainakin lännenelokuvista. Tällaisia kasveja kutsutaan aro- tai aavikkokierijöiksi. Kypsytettyään siemenensä ne katkeavat juurenniskasta ja lähtevät tuulen puskemina matkaan, karistaen siemeniään taipaleellaan. Eräät monivuotiset kierijät pystyvät jopa juurtumaan uudelleen maahan ja jatkamaan kasvuaan.
Suomen kasvilajeista kierijöihin kuuluu esimerkiksi unkarinpernaruoho. Meillä kierijät saavat kovimmat kyydit talvisin jäällä tai avomaalla kovalla hankiaisella.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/unkarinpernaruoho
ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) oireyhtymää on kustuttu tuolla nimellä vuodesta 1987 asti. Vuosina 1968 - 1986 käytettiin ADD (attention deficit disorder) termiä. Oireyhtymä oli kuitenkin havaittu jo vuonna 1798, jolloin skotlantilainen lääkäri Sir Alexander Crichton kuvasi oireyhtymää ja totesi sen alkavan yleensä nuorella iällä. Vuonna 1902 Sir George Frederic Still kuvasi oireyhtymää luentosarjassaan ja 1932 saksalaiset lääkärit Franz Kramer ja Hans Pollnow puhuivat "hyperkineettisestä sairaudesta" muuten normaaleissa lapsissa.
https://www.webmd.com/add-adhd/adhd-history
lainan voi uusia viisi kertaa ja sen jälkeen se pitää tuoda näytille kirjastoon. Näin siis jos ei ole varauksia. Kun kirjaa sitten käyttää kirjastossa palautuksen kautta, niin voi lainata sen taas uudelleen, jos ei varauksia. Eli viisi kertaa neljä viikkoa parhaassa tapauksessa Keskikirjastoissa.
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) voit lukea paljon mielenkiintoista tietoa pääkaupunkimme kadunnimistä ja niiden historiasta.
Julkaisun eri painokset ovat luettavissa myös verkossa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Helsingin kadunnimet -teoksessa kerrottaan, että Lauttasaaren Tallbergin puistotie on nimetty kauppaneuvos Julius Tallbergin mukaan. Julius Tallberg omisti Lauttasaaren vuosina 1911 -1921 ja oli Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan perustaja.
Helsingin kadunnimet 3 Helmetissä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla lukee koronaviruksen tarttumisesta mm. seuraavasti:
"Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu.
"Herkillä laboratoriomenetelmillä on havaittu, että virus voi säilyä erilaisilla pinnoilla muutamista tunneista jopa kolmeen päivään. Teoreettisista tutkimuksista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä." Tästä pääset THL:n sivulle.
Koronavirus ei säily tartuttamiskykyisenä kovin pitkään elimistön ulkopuolella, joten se tuskin selviää viikkojen tai kuukausien pakastimessa oleskelusta. Virukset eivät varsinaisesti ole...
Kyseistä kappaletta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannan mukaan saatavilla nuottina. En löytänyt myöskään hakuteoksista viitteitä nuotin (tai edes äänitteen) olemassaolosta. Tunnetaanko kappale mahdollisesti jollain toisella nimellä? (Mm. Yleisradion äänitetietokanta on tarkistettu). Voisit kysellä asiaa esim. Kansanmusiikki-instituutin kirjastosta (folkmusic@institute.ine.fi tai puh. 06-860 4309). En ole varma, onko heillä kokoelmissaan mustalaismusiikkia, mutta kannattaa kysyä!
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista kyseisillä kielillä löytyvää aineistoa voi etsiä aineistohaku HelMetistä www.helmet.fi seuraavalla tavalla: valitaan hakutavaksi sanahaku, hakusanalaatikkoon kirjoitetaan kaksi tähteä (**)ja hakusanalaatikon alta kohdasta aineisto valitaan aineistolajiksi kirjat ja kohdasta kieli haluttu kieli. Kaikilla mainitsemillasi kielillä löytyy kirjallisuutta HelMetistä. Löytyneet viitteet voi tallentaa merkitsemällä ruksin kunkin viitteen edessä olevaan ruutuun ja klikkaamalla kuvaketta Tallenna merkityt viitteet (koko sivun viitteet voi tallentaa valitsemalla vaihtoehdon Tallenna tämän sivun viitteet). Tämän jälkeen klikataan näytön yläosassa olevaa kuvaketta Lähetä tallennetut viitteet. Kuvakkeen...
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston varastossa on Valokuva-lehden vuosikertoja, vaikka lehti ei vielä Helmet-haun kautta löydykään. Sieltä löytyy myös kysymäsi vuosi ja artikkeli. Lehteä ei lainata, mutta saat sen Pasilan kirjastossa luettavaksesi tai kopioitavaksi.
Kirjaston osoite on Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti osoitteesta Kellosilta 9, puhelinnumero tietopalveluun
310 85001. Aukioloajat (kesällä 6.6.-21.8.2005)
ma-to 10-20 ja pe 10-18.
Nimelle Minilla ei löytynyt selitystä tai alkuperää. Tutkimme nimikirjat:
Lempiäinen, Pentti; Suuri etunimikirja.
Uusi suomalainen nimikirja
Vilkuna, Kustaa; Etunimet
Lempiäinen, Pentti; Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Juri Nummelin; Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Seuraavista palveluista nimeä ei löytynyt:
http://www.behindthename.com
http://www.babynames.com
http://names.yuly.ru
Väestorekisterikeskuksen nimipalvelu ei tunne nimeä Minilla, Minella sieltä löytyy. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella on maksullinen nimipalvelu osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/nimipalvelut.shtml
Maa- ja metsätalousministeriön ohjeet koiran- ja kissanpentujen tuonti Suomeen 15.3.2006 alkaen löytyvät osoitteesta http://www.mmm.fi/el/raj/tuo_pennut.html .
Monesti palkitun ja hyvin tuotteliaan brittikirjailija Helen Dunmoren kirjoista on suomennettu kaksi osaa fantasiatrilogiasta Ingo, meren kansa (2006) ja Ingo, vuorovetten prinssi (2006) sekä jännitysromaani Keskustelua kuolleiden kanssa (2004). Lisäksi runoantologiassa Kuuna päivänä: englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta ( toimittanut Piritta Maavuori, 2003) on hänen runojaan.
Tietoja kirjailijasta ja luettelon hänen tuotannostaan löydät täältä:
http://www.contemporarywriters.com/authors/?p=auth103
Vuoden 1921 painosta ei valitettavasti ole saatavilla pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiin se kyllä kuuluu, tarkemmin sanottuna SKS:n kirjaston varastoon. Lisätietoja osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjastot/
Helsingin kaupungin pääkirjastossa on Helsingin Sanomat mikrofilmillä vuodesta 1904 alkaen. Mikrofilmejä voi pyytää kaukolainaksi oman kunnan kirjastossa luettavaksi. Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä: käy lähikirjastossasi tekemässä kaukolainapyyntö.
Reijo Mäen novelli Ei heilaa helluntaina sisältyy novellikokoelmaan Ehtookellot (Otava 2007). Tästä syystä saat HelMet-hakusi tulokseksi kyseisen teoksen.
Aiheesta löytyy kaksi suositeltavaa kirjaa HelMet-kirjastojen kokoelmista:
David Sparrow: Mercedes-Benz legends ja
Brian Laban: Classic Mercedes Benz
Molemmat kirjat ovat englanninkielisiä. Suomen kielellä aiheesta löytyy ainoastaan auton korjausoppaita. Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi/
