Ihmemaan haulla: "Oskar Reponen" ja "Reponen, Oskar" löytyi henkilötietoja osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971229/vapa/971229va02.ht…. Osoitteessa http://www.juy.fi/~jtv/bib/ olevasta bibliografiasta Q-T löytyy luettelo Oskar Reposen dekkarituotannosta. Hänen kirjoistaan on tehty kirja-arvosteluja, mutta ne löytyvät kirjaston kautta. Myös kirjaston bibliografioista (teosluetteloista) löytyy henkilötietoja.
"Kielioppi" on sääntöjen muotoon rakennettu kuvaus kielestä sellaisena kun se tietyllä historiallisella hetkellä elää käyttäjiensä elävässä elämässä. Jos jostain kieleen liittyvästä asiasta on olemassa sääntö, tuon säännön vastainen kielen käyttö voidaan tulkita kielioppivirheeksi. Tutuin tilanne meille kaikille on koulussa järjestettävä koe, jossa tarkastava opettaja merkitsee koevastaukseen punaisella kynällä kohdat, jotka hän on tulkinnut kielioppivirheiksi. Kuten kaikki muistamme, opettajamme ovat asiassa varsin tarkkoja, koska kokeen tehtävänä on mitata juuri kieliopin mukaista kielen hallintaa. Koulun ulkopuolella tällaista esintyy paljon harvemmin.
Kielioppi on dynaaminen ilmiö eli säännöt myös muuttuvat koko ajan. Ilmaisu, jota...
THL:n mukaan koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään. Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu. Laboratoriotutkimuksissa on havaittu, että virus voi säilyä erilaisilla pinnoilla muutamista tunneista jopa kolmeen päivään. Teoreettisista tutkimuksista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.
Kirjat voi siis palauttaa normaalisti, eikä niiden pyyhkiminen ole tarpeen. Ei toki ole haitaksikaan, jos antaa luettujen kirjojen hetken odottaa ennen kirjastoon palauttamista.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-...
Lainakirjat saavat matkustaa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että olet vastuussa siitä, että kirjat eivät rähjäänny reissussa ja palautuvat ajallaan kirjastoon.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kotuksen sivuilla kerrotaan, että Raili on todennäköisesti omakielinen nimi, jonka esikuvia ovat olleet muun muassa Aili ja Soili. Näistä nimistä tulee tulee mieleen raikkaus ja railakkuus.
Virossa nimi on myös yhdistetty Raamatun Raakel-nimeen ja nimi on esiintynyt ensin muodossa Rael. Venäjälläkin on käytössä muoto Rahel, joten on myös mahdollista, että nimen alkuperä on sama.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ra…
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
Kofeiinia on luontaisesti yli 60:ssä kasvilajissa, esimerkiksi kahvipavuissa, kaakaopavuissa, kolapähkinöissä ja teelehdissä. Wikipedia luettelee useita lajeja. Kofeiinipitoiset kasvit näyttäisivät olevan lämpimämpien vyöhykkeiden lajeja. Näin pohjoisessa ei ilmeisestikään ole vastaavia. Myöskään sikuri ei kofeiinia sisällä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kofeiini
Pohjoisin kofeiinipitoinen kasvi lienee Ilex vomitoria (yaupon holly), jota meillä nimitetään floridanorjalaakeriksi. Se pärjää vielä Yhdysvalloissa Floridan, Virginian, Oklahoman seuduilla. Myös Ilex cassine -laji sisältää kofeiinia ja kasvaa lähes samoilla seuduilla kuin Ilex vomitoria.
https://www.tyrantfarms.com/how-to-grow-your-own-caffeine-or-discover-i…
https://en...
Tinka on tarkoittanut 'riitaa, kiistaa'. Se pohjautuu muinaisnorjan sanaan thinga, josta on johdettu muinaisnorjan ja -ruotsin ting, 'kokous, käräjät'. Nykyruotsin ting on 'olio, esine ja käräjät'; englannissa sana on thing ('asia'), saksassa Ding, ('asia').Muinaisgermaaneilla on ollut kansankokousta tarkoittava sanaan thing. Thingaz ja sen rinnakkaismuoto palautuvat indoeurooppalaisen kantakielen aikaa merkitsevään sanaan téngkos. Veijo Meri on tiivistänyt sanan vaiheet 'ajasta' 'asiaan' seuraavasti: "Ajasta tuli määrättynä aikana pidetyt käräjät ja tarkoitettuaan niitä sana alkoi tarkoittaa asiaa, esinettä, koska käräjillä nimenomaan käsiteltiin asiaa."Meren téngkos-tulkinta, joka kytkee tingan aikaan, on varsin mielenkiintoinen siltä...
1. Korkeakoulututkinto tarkoittaa sekä yliopistossa suoritettua
alempaa tutkintoa että ammattikorkeakoulussa suoritettua tutkintoa.
2. Kirjastonhoitajan pätevyyteen vaaditaan 35 ov kirjastoalan opintoja joko
yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu.
20 ov antaa pätevyyden kirjastovirkailijan toimiin/virkoihin.
Kunnat voivat nykyisin itse määritellä pätevyysvaatimuksensa. Yleensä
varmaan tulkitaan, että appro 15 ov + 5 ov cum laudesta täyttää asetuksen
vaatimukset. Näin ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
---------------
Katri Niskanen
Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto
Lapin maakuntakirjaston vastaus:
Meillä on aiheeseesi liityen esim. seuraavaa aineistoa:
Itkonen: Suomen lappalaiset osa 1 s. 360-363 (saamelaisten vöistä)
Tornionlaakson vsk. 1994 s. 271-286
aiheena: Saamelaisten vyöllispyörien taustaa (käsittelee heloja ja vöitä)
Kongressijulkaisu: Suomen varhaishistoria, Tornion kongressi 14-16.6 1991
esitelmät:referaatit
sisältää aiheen: Suomen vyötärön kerralliset saamalaiset (Julku, Kyösti)
Lisäksi löytyy vöiden nauhojen ja paulojen (myös poronnahkavöiden ja -nauhojen)
käsityöperinteestä ja malleista.
Esim. Näkkäläjärvi, Inga: Cuodinduodji ja Saamelaisten perinnekäsitöitä (sisältyy Saamelaispaketti julkaisuun)
Tätä aineistoa voit saada meilta kaukolainaksi.
Ota lisäksi yhteys...
Pirkko Saisiosta ja hänen tuotannostaan löydät tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317602213101
Lisäksi esimerkiksi Yle Areenassa on katsottavissa dokumentti Pirkko Saisiosta, Ammattina kirjailija -dokumenttisarjassa:
https://areena.yle.fi/1-1335091
Nils Ferliniltä on suomennettu kolmiosainen teos Riemunkirjavin lyhdyin - Keisarin papukaija - Oravanpyörästäni. Ensimmäiseen osaan sisältyy runo Hiljaa nukkuvat nyt. Suomen kansallisbibliografian mukaan muita suomennoksia ei ole.
Helsingin yliopiston pääkirjaston varastosta näyttäisi Arena -nimisen lehden vuosikerrat löytyvän aina vuodesta 1961 alkaen. Yhteystiedot http://www.lib.helsinki.fi/
Jos lasketaan yhteen pääkirjastot (431 kpl), sivukirjastot (463 kpl) ja laitoskirjastot (92 kpl) niin vuonna 2002 Suomessa oli 986 kirjastoa. Lisäksi on 197 kirjastoautoa ja yksi kirjastovene. Lisää kirjastoihin liittyvää tilastotietoa saa osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/
Tästä kirjailijasta on kysytty palvelussa ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID...
Kirjailjalla on omat kotisivut osoitteessa http://www.marilynkaye.com/
Suomeksi hänestä löytyy tietoa WSOY:n sivulta osoitteesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320&cat=2
Suomeksi hänestä on tietoja Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Teos löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta lasten- ja nuortenosastolta.
Esimerkiksi Varsinais-Suomen Nelli -tiedonhakuportaalin haulla löytyy aiheesta kolme kirjaa, kun hakee asiasanoilla henkilöstöjohtaminen ja kirjastot:
Niinikangas, Liisa: Näkökulmia tietohallintoyksiköiden johtamiseen
Montgomery, Jack G.: Conflict management for libraries
Pohjalainen, Marjut: Osaamisen johtaminen yleisissä kirjastoissa
Kaikki nämä teokset kuuluvat mm. Turun Ammattikorkeakoulun kokoelmiin.
Aleksi-lehtiviitetietokanta löytää samoilla asiasanoilla kaksi viitettä Kirjastolehden artikkeleihin:
Tikkala, Heikki: Yleiset kirjastot: johtamismuseo? Kirjastolehti 2002, nro 3, s. 10-11
Pohjalainen, Marjut: Suorituksen johtaminen ei riitä - tarvitaan osaamisen johtamista. Kirjastolehti 2007, nro 1, s. 30
Englanninkielinen Ebsco-...
Kyllä kysymästäsi aihesta löytyy paljonkin teoksia. Esimerkiksi Maija Sorvettulan Johdatus suomalaisen hoitotyön historiaan tai Terveydenhuollon historia teoksista voisi olla sinulle apua ja ne löytyvät täältä meidän Kemin kirjastostamme.
Koska kyseessä on opinnäytetyö, neuvoisin sinua olemaan yhteydessä myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveysalan kirjastoon. Heiltä löytyy varmasti myös paljon aiheseen liittyvää materiaalia. Tarkemmat yhteystiedot löydät osoitteesta www.tokem.fi/kirjasto.
Tervetuloa kirjastoomma katsomaan, mitä aineistoa kokoelmastamme voisit käyttää.
