Aiheeseen on useasti vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi:
http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm
http://www...
Hei!
Haluamaanne kirjaa Saarisalo Aapeli: Pietari Kurvinen kaukokatseinen karjalainen, Wsoy, 1978. On saatavilla antikvariaattien verkkokaupoista sekä www.antikvaari.fi että www.antikka.net. Kirjoja oli tarjolla useampi kappale.
Kirjastolla myymme ainoastaan yksittäisiä, kokoelmasta poistettuja kirjoja. Niistä emme tee luetteloa. Lainaksi kirjan saa kyllä.
Helmet-kirjastosta löytyy teos Aarne, Uuno V., Kultasepän tietokirja[Hämeenlinna] : [Kultakeskus], 1986, joka on näköispainos vuonna 1942 painetusta alkuperäisteoksesta. Sitä on vain yksi kappale Tikkurilan kirjastossa käsikirjastokappaleena, joten en pääse tarkastamaan sen sisältöä.
Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta saimme seuraavan vastauksen tiedusteluun:
Ikävä kyllä Geologian tutkimuskeskuksessa ei tehdä metallurgista tutkimusta. Itse olen tutkinut Lapin kultahippuja ja siinä yhteydessä olen jonkin verran tutustunut myös metallurgiseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Alan kirjallisuus on ikävä kyllä enimmäkseen julkaistu tieteellisissä sarjoissa ja niiden luettavuus on aika heikkoa fyysisen saatavuuden ja vaikeaselkoisuuden...
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Johan Fabriciuksen romaani ”Venetsian seikkailija” (WSOY, 1937; toinen painos 1960). Kirja on tosiaan suomennettu hollannista (”hollanninkielisestä 4. painoksesta suomentanut Toini Jännes”). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Kirjan sisällöstä on vaikea kertoa lukematta sitä kokonaan, mihin tämän palvelun puitteissa ei valitettavasti ole mahdollisuutta. Selailun perusteella kyseessä näyttäisi kuitenkin olevan tunteita ja seikkailuja täynnä oleva opus, joka päättyy aika synkkään sävyyn. Kirja on kirjoitettu preesensmuodossa, joten jos sellainen tyyli ärsyttää, en voi suositella sitä. Kuten nimikin vihjaa, tapahtumat sijoittuvat...
DVD-levyjen, videokasettien ja BD-levyjen laina-aika on HelMet-kirjastoissa tosiaankin normaalisti yksi viikko. "Kahdeksas veljes" -elokuvan DVD-tallenne kuuluu Oulunkylän kirjaston kokoelmiin ja se on valitettavasti HelMet-kirjastojen ainoa DVD-levy ko. elokuvasta. Koska Oulunkylän kirjasto on nyt remontissa, kaikella sen aineistolla on poikkeuksellisen pitkä laina-aika: eräpäivä on 14.1.2011.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Kohtaamispaikalla on Vhs-Dvd-laite, millä voi digitoida vanhat Vhs-kasetit Dvd-lavylle. Laitetta ei lainata kotiin. Lisätietoja saa Kohtaamispaikan neuvonnasta, yhteystiedot http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Espoon Sellon kirjastossa on myös vastaava laite käytettävissä, lisätietoa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Vanhojen kirjojen osalta linja on tiukempi, sillä vanhoilla kirjoilla on huonommin kysyntää. Harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla kiinnostunut Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan pääkirjasto,...
Pasilan pääkirjaston näyttelytiloista voit tiedustella kirjaston johtajalta Tiina Tarvonen, tiina.tarvonen@hel.fi, puh. 09 3108 5301.
Kirjasto 10:n näyttelytiloista voi kysyä osoitteesta kirjasto10@hel.fi tai puhelimitse numerosta 09 3108 5005 tai 040 334 6998.
Töölön kirjaston näyttelytiloja voi kysellä tietopalvelun numerosta 09 3108 5025 tai sähköpostiosoitteesta toolon_kirjasto@hel.fi.
Rikhardinkadun kirjaston näyttelytilaa hallinnoi Jyri-Petteri Volkoff, jonka tavoittaa numerosta 09 3108 5013.
Kirjastojen näyttelytiloista saattaa löytyä tietoja kirjaston omalta sivulta. Löydät kunkin kirjaston sivun HelMet-verkkosivustolta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI etsimällä haluamasi kirjaston oikealla olevasta pudotusvalikosta....
Räätälin häät löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-kustannus, 2012)
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
Tule leikkimään (Westerlund, 1964)
Jukka Norvanto on tulkinnut Hesekielin kirjaa Raamattu elämään -sarjansa teoksessa Murrosaikojen profeetta : Hesekielin kirja (Perussanoma, 2006).
Hesekielin kirjaa käsitellään myös A. F. Puukon Raamatun selitysteoksen 4. osassa VT:n profeettakirjat (Jesaja, Jeremia, Valitusvirret, Hesekiel, Daniel, Hoosea, Jooel, Aamos, Obadja, Joona, Miika, Naahum, Habakuk, Sefanja, Haggai, Sakarja, Malakia) (WSOY, 1956).
Tarkoitatko nykyrunoutta vai muinaista, ja suomeksi käännettyä vai arabiankielistä, tai mahdollisesti muinaisella egyptin kielellä kirjoitettua?
Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän Linkki maailman runouteen -runotietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) kautta löytyy tietoa joistakin suomeksi käännetyistä egyptiläisistä runoilijoista ja lähteitä heidän runoilleen. Joukossa on niin muinaisia kuin nykyrunoilijoitakin.
Tämän tietokannan kautta löytyvät egyptiläiset runoilijat Hafiz Ibrahim, Umar Ibn al-Farid, Ahmed Fouad Negm, Mahmud Sami al-Barudi, Abdarrahman al-Abnudi ja Dhul-Nun al-Misri. Runoja löytyy Kulttuurivihkot-julkaisusta (1980, nro 8, s. 23, 24 ja 26) sekä näistä kirjoista:
- Todellisuuden maailmat :...
Voisikohan kyseessä olla Elina Aron Hattulan perheestä kertova kirjasarja? Sen osat ovat Kiemurakatu 3 (WSOY 1985), Taikatempuntie 5 (WSOY 1987), Kiinanlyhdynkuja 7 (WSOY 1988), Kummituskäytävä 9 (WSOY 1989), Pinjaportti 11 (WSOY 1990) ja Ratsurinne 13 (WSOY 1991).
Taikatempuntie 5:n esittelytekstissä kerrotaan näin: Tuskin on Hattulan perhe ennättänyt muuttaa Taikatempuntielle, kun Milli joutuu huimiin seikkailuihin pihan lasten kanssa. Muut lapset eivät oikein usko Millin lupaamaan jäätelöpuuhun, mutta he eivät vielä tunnekaan Hattulan perhettä..."
Elina Aro Kirjasampo-sivustolla: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175938753191#.VWK…
Kirjallisuuden sivusto Kirjasampo sisältää luetteloita sarjakuvista. Tässä linkki Asterix-sarjakuviin.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/asterix#.VnAI8Eal2_k
Tietoa löytyy myös Sarjakuvat-sivustolta
http://sarjakuvat.eurocomics.info/index.html
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa on kaikki Suomessa ilmestyvä kirjallisuus.
https://finna.fi
Tunnissa tai kahdessa luettavia näytelmiä ovat Pasi Lampelan "Kuolemaani saakka" ja Seija Holman näyttämösovitus kirjasta "Manner". Klassikoista Minna Canthin "Papin perhe", Arto Mellerin "Siriuksen vieraat" ja William Shakespearen "Kesäyön unelma" täyttävät ehkä antamasi toiveen eli ovat nopasti luettavia.
Aiheesta löytyy sekä tietokirjoja että kuvakirjoja. Voit tehdä haun internetissä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/ Hakusanalla koulutulokkaat löytyvät esim. seuraavat kirjat:
Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas menee kouluun
Jacobsson, Anders: Lasse, ekaluokkalainen
Nöstlinger, Christine: Eppu ja ekaluokka
Tampereen kaupunginkirjaston www-sivuilla on luettelo aiheeseen liittyvistä kirjoista osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/ekaluok.htm
Tieteelliset kirjastot ovat hallinnollisesti oman kehysorganisaationsa osa. Suomen tieteelliset kirjastot ovat pääosin yliopistojen ylläpitämiä. Niiden rinnalla on joukko tutkimuslaitosten, virastojen ja muiden oppilaitosten kirjastoja. Erillinen laki on olemassa Eduskunnan kirjastosta, Varastokirjastosta ja Näkövammaisten kirjastosta. Kansalliskirjastona toimii Helsingin yliopiston kirjasto. Sitä koskevat säädökset löytyvät yleisestä yliopistolaista ja asetuksesta. Yliopistolaki 27.6.1997/645.
Kysy kirjastonhoitajalta-etätietopalvelun arkistosta (http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=1663&arkisto=…) löytää hakusanalla tieteelliset kirjastot 25.1. 2000 päivätyn vastauksen, jossa selviteään Suomen...
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin voi saada mistä kirjastosta tahansa, myös autokirjastosta, ja korttia voi myös käyttää missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä. Viisivuotiaat lapset voivat jo
saada oman kortin, mutta huoltajan allekirjoitus tarvitaan korttihakemukseen. Viisitoista vuotta täyttäneet nuoret voivat saada oman kortin ilman huoltajan allekirjoitusta todistettuaan henkilöllisyytensä. Ensimmäinen kortti on aina ilmainen, toinen kortti maksaa lapsille 10 markkaa ja viisitoista vuotta täyttäneille 20 markkaa.
"Suomen virallinen tilasto" on nimeke, jonka alla Tilastokeskus julkaisee lukemattomia sarjoja - osa niistä liittyy väestöön. "Suomen tilastollinen vuosikirja", jota löytyy Helsingin pääkirjastosta useilta vuosikymmeniltä, on tavallaan monien sarjojen tiivistelmä, josta löytyy varsin paljon väestötietoa.
Tilastokeskus julkaisee myös erillisiä yksinomaan väestöä käsitteleviä sarjoja, joiden nimet ovat eri aikoina vaihdelleet suuresti, tällä hetkellä ilmestyvät
esim. sarjat "Väestönmuutokset kunnittain" sekä "Väkiluku kunnittain". Erilliset väestötilastot löytyvät parhaiten Tilastokeskuksen omasta kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.stat.fi/.
