Maanantaisin on Töölön kirjastossa maksuton asianajajaneuvonta klo 17.00-19.30.
Kannattaa varmaan käydä siellä kysymässä asiaa, he neuvovat
miten kannattaa toimia.
Töölön kirjasto, Topeliuksenkatu 6 00250 Helsinki
puhelin 310 85025.
Lakiasiat ovat mutkikkaita, joten on paras turvautua asiantuntijoitten tietämykseen.
Sakari Virkkusen toimittaman Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan linnunmaidolla viitataan leikkimielisesti makeaan viinaan eli johonkin niin hyvään, ettei sitä voi olla olemassakaan. "Se on kuin linnun maetoa, sano ukko, kun tenttuva ryyppäsi", kertoo kajaanilainen sanonta.
Tästä päätellen ilman ollessa kuin linnunmaitoa, sää on epätodellisen, uskomattoman, sanoinkuvaamattoman hieno.
Toini Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa puhutaan linnunpiimästä, joka tulee viron piim-sanasta(=maito). Myös Vuorelan mukaan sen merkitys viittaa äärimmäiseen harvinaisuuteen, olemattomuuteen tai hienoon herkkuun. Hämeenlinnasta tulee sanonta " Kaikkija rahalla saa, paitti Jumalan armoo ja linnun piimää." Toiselta puolen muinaiseen Kreikkaan ja toiselta...
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi mukaan Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa". Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan Jesse-nimen alkaneen yleistyä Suomessa 1970-luvulla todennäköisimmin amerikkalaisesta vaikutuksesta.
Nita-nimestä löytyy tietoa seuraavalta sivustolta:
http://www.etunimet.net/nimipaiva....
Moniosasisessa kirjasarjassa Suomen rintamamiehet 1939-1945 löytyy talvi- ja jatkosodassa olleiden matrikkeleja disioonittain. Lisäksi mm. useiden paikkakuntien veteraanijärjestöt ovat koonneet henkilöhakemistoja alueensa sotilaista. Näitä löytyy Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi esim. tarkennetulla haulla yhdistämällä sanat talvisota ja matrikkelit.
Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, yhteystiedot:
Kansallisarkisto
Käyntiosoite: Rauhankatu 17
Postiosoite: PL 258, 00171 Helsinki
Puhelin: 029 533 7000
Faksi: (09) 176 302
Sähköposti: arkisto[@]narc.fi
Asiakaspalvelumme on keskitetty Rauhankadulle.
Sotiin liittyvää materiaalia löytyy esim. Sotasampo.fi-palvelusta, mutta sielläkin henkilötiedot pohjautuvat enimmäkseen...
Runo on nimeltään Eriskummalinen kantele ja se kuuluu Elias Lönnrotin kokoamaan Kantelettareen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamasta teoksesta Kanteletar, elikkä, Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä (toim. Elias Lönnrot) on ilmestynyt useita painoksia, viimeisin eli 16. painos vuonna 2005.
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 pennin kolikolle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee kunnon perusteella 0,25 eurosta 2,50 euroon.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä....
Kirjassa Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen antaa seuraan selityksen: Tilda on öyhentymä Matilda-nimestä.Mitilda on muunnos germaanisesta nimestä Mechthild, joka tarkoittaa voimakas taistelija. Hilda ja Hilde ovat myös yleisiä lyhentymiä.
Katso myös lisää:
http://www.behindthename.com/name/matilda
Autorekisteri.fi:stä saa tietoja rekisterikilvistä. Se etsii tietoja Traficomista. Palvelu on maksullinen, ajoneuvorekisterikysely, https://www.autorekisteri.fi/.
Tietoa Traficomin viestinnästä, https://www.traficom.fi/fi/digikaista sekä aiheittain järjestetyt palvelut maaliikenteen osalta, https://www.traficom.fi/fi/digikaista/hae-asiointipalveluja?category=pr….
Traficomin palvelut ajoneuvojen rekisteröinnissä, https://www.traficom.fi/fi/asiakaspalvelu?group=ajoneuvojenrekister%C3%…
Emme saaneet selville tarkkaa päivämäärää.
Sen verran saimme selville, että ohjelma on esitetty joulukuussa 1927 (useissa nettilähteissä viitattiin tähän). Kysyimme asiaan tarkennusta Yleisradion kirjastosta, josta kerrottiin että lähetys on ajalta ennen Yleisradion äänentallennusta, joten heidän kortistossaan ei ole siitä tietoja. Yleisradio-lehden v. 1927 ohjelmatietojen mukaan Lastentunti on lähetetty torstaisin klo 18 - eli todennäköisesti kyseessä on ollut jokin joulukuun torstai.
Joulukuussa 1927 torstait olivat 3., 10., 17. ja 24. päivinä. Olisikohan kyseessä ollut siis jouluaatto 24.12.1927.
Kotkan Hovinsaaren Wahlroosin makkaratehtaasta ei löydy historiikkia. Marja Lavin kirjoittamassa kirjassa Rakas vanha Hovinsaari on kahden sivun mittainen Paavo Wahlroosin kirjoitelma Wahlroosin makkaratehtaasta. Kirja löytyy Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmista. Paavo Wahlroos asuu Kotkassa ja mm. Hovinsaari-seura on saanut häneltä suoraan tietoja ja valokuvia makkaratehtaasta.
Hei,
emme ikävä kyllä ole onnistuneet löytämään Taistelija-nimistä runoa, joka kertoisi Aleksis Kivestä. Olisiko mahdollista, että runo olisi ohjaajanne itse kirjoittama? Tutkimme Kivi-aiheisia runoja, niitä ovat kirjoittaneet mm. Eino Leino, Uuno Kailas ja Otto Manninen, mutta mikään ei ole nimeltään Taistelija. Nämä runot löytyvät Aleksis Kivi - kansalliskirjailija -nettisivulta: http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_c…
(Klikkaa runot esille vasemmasta laidasta)
Myöskään vanhoista työväenaiheisista valikoimista ei löytynyt runoa.
Taistelija-nimisiä runoja on ainakin Ilmari Kiannolla (Ks. Valitut teokset IV, s. 563), mutta siinä ei taida olla kyse Aleksis Kivestä.
Olemme välittäneet kysymyksen...
Omien juuriensa etsiminen ja kartoittaminen kannattaa
aloittaa tutustumalla Suomen Sukututkimusseuran erinomaisiin Internetsivuihin, osoitteessa
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löytyy otsikon "Aloita sukututkimus" alta tarkat ohjeet, miten edetä. Samalta sivulta löydät HisKi-tietokannan, josta pääset selaamaan kirkonkirjoja. Sukututkimusseuran sivuilta saat vihjeitä hyvistä tutkimusoppaista, kursseista yms.
Heti alkuun kannattaa myös haastatella vanhoja, vielä elossa olevia sukulaisia, jotta saa tutkimiselle lähtökohtia. On myös olemassa sukututkimukseen erikoistuneita keskustelupalstoja Internetissä.
Kalevalan runossa 48 kuvataan Väinämöisen kalaverkon valmistamista pellavasta ja pellavan taimen syntyä siemenestä (säkeet 19-44). Liina tarkoittaa runossa pellavaa. Siemen kaivetaan maasta "Tuonen toukan kätköksestä, maan maon varustamista" ja kylvetään tuhkaan "rannallen Aluen järven, peltohon saviperähän". Taimi nousee maasta "yhtenä kesäisnä yönä." Siemen korjataan ja viedään likoamaan ennen verkon kutomista.
Runossa (säkeet 131, 133, 134) mainitaan Väinämöisen puhutellessa Vellamoa edelleen "liinapaita", joka on "Kuuttaren kutoma, Päivättären kehreämä".
Kangasta luonnehditaan Kalevalassa usein "Kuuttaren kutomaksi". 4. runossa Ainoa kehotetaan astumaan (säe 127) "aittahan mäelle" ja avaamaan arkku. " -- Siin´ on kuusi kultavyötä,...
8. Divisioona ("Kolmen kannaksen koukkaajat") oli Suomenlahden sotilasläänin perustama jatkosodan divisioona
http://fi.wikipedia.org/wiki/8._divisioona_(jatkosota)
Suomenruotsalaisen JR 24 vaiheista löytynee tietoa seuraavista teoksista:
Jatkosodan tiellä / [toimittaja: Marko Palokangas]
Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Jatkosodan historia. 2 : Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan kannakselle / toim. Sotatieteen laitoksen Sotahistorian toimisto Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1989.
"Tjugofyran" : infanteriregementet 24:s historia i kriget 1941-1944 / Ossi Wallenius Helsingfors : Schildt, 1974.
Suomen rintamamiehet 1939-45. [20] : 8. div / Olavi Antila, [Lieto] : Etelä-Suomen kustannus, 1978 kuuluu...
Meiltä ei ikävä kyllä kyseistä nuottia löydy. Koko maan tilanne näyttää myös yhtä huonolta. Koska koko maasta kyseistä kappaletta ei löydy kuin parilta CD-levyltä, on täysin mahdollista, ettei koko kappaletta ole edes julkaistu nuottina.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan mukaan nimen sisältö on epäselvä, mutta se muistuttaa äänteellisesti Sastamalan vanhan seurakunnan nimeä sekä Merikarvian ruotsinkielistä nimeä Sastmola. Saastamoisten alueita ovat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Saastamoisista löytyy näiltä alueilta tietoja jo 1600-luvulta.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi Leppävaaran ja Rikhardinkadun kirjastot) on yksi kirja, jossa zone system –tapaa käsitellään: Musta taide 3/1996. Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta on aiheesta muutama kirja (https://finna.fi
- Beyond the zone system / Phil Davis
- A zone system for all formats / Joseph Saltzer
- Beyond the zone system : workbook / Phil Davis
- Zone system calibration manual / Joseph Saltzer
Kameralehdestä löytyy aiheesta artikkeli: Kohti täydellistä mustavalkokuvaa, osa 5 : zone system käytännössä (1984, 1, s. 44-47). Vanhat Kameralehdet ovat Pasilan kirjastossa.
Risusta.fi -sivusta löytyy ohjeet käsiluudan ja varsiluudan tekemiseen, kirjallinen ohje (käsiluuta), http://risusta.fi/ohjeita/luuta.htm ja varsiluudan tekemisestä video, http://risusta.fi/ohjeita/varsiluuta.htm.
Pekka Kautovaaran teoksessa Kättentöitä kerrotaan erilaisten tarve-esineiden valmistuksesta. Sieltä löytyy myös luudan teko-ohje.
Ilmeisesti ainoa "virallinen" lähde suomalaisille käännöksille on Pääesikunnan koulutusosaston julkaisu: Englanti-suomi-englanti sotilassanasto ja lyhenteet (1992). Sanastosta löytyy myös vanhempi versio vuodelta 1978.
Tehtävänimekkeiden kääntäminen on ongelmallista, koska kaikka toimintoja ei ole Suomen puolustusvoimissa. Termien kääntämistä voi yrittää selvittämällä toiminto ja tehdä siitä päätelmät vastaavasta suomenkielisestä toiminnosta.
Yksi lähde USA:n termeihin voisi olla:
Schading, Barbara: A Civilians Guide to the U.S. Military. (2007).
Internetistä löytyy runsasti lähteitä:
Suomalaiset sotilasarvot eri kielillä (Teekkarireserviläiset - TERES ry)
http://www.teres.fi/toiminta/koulutus/sotilasarvot.html
The International...
