Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimet Tuovinen ja Tuovila voivat olla peräisin skandinaavisesta miehennimestä Tove tai savolaisalueilla Daavid-nimen kutsumamuodoista Tuovetti ja Tuovikka. Vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta. Viittauksia Dufving-nimeen ei löytynyt. Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) Hiski-hakuohjelman avulla Suomessa on elänyt muutamia Dufving-nimisiä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Ehkä asiaa kannattaisi tiedustella Sukututkimusseuran Suku Forumilta:
http://suku.genealogia.fi/
Kyseessä lienee eversti Jarl Anton Bertil Heinrichs. Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy cd-rom-muodossa Lapin evakuointikäskyt 1944, joka sisältää erilaisia asiakirjoja liittyen Lapin sotaan ja toimenpiteisiin evakuoinnissa. Näissä asiakirjoissa esiintyy eversti B. Heinrichs, joka on osallistunut neuvotteluihin Suomen puolelta. Cd-romilta löytyy myös hänen lyhyt kuvauksensa käydyistä neuvotteluista.
Jarl Bertil Heinrichsin lyhyt elämäkerta löytyy Suomen jääkärien vuoden 1975 elämäkerrastosta.
Vuoden 1918 sodassa Tampereella tuhoutui yhteensä 126 rakennusta 56 eri tontilla. Kodittomaksi jäi 504 perhettä. Pahimmat vahingot sijoittuivat Kyttälän ja Tammelan eteläosiin.
Sodan jälkeen asuntopula oli kova ja yksityinen rakentaminen lamassa, joten kaupunki itse ryhtyi rakentamaan asuntoja. Kaupunginkin taloudellinen tila oli huono, joten kyse oli lähinnä ns. hätäasunnoista. Viinikkaan, Satamakadulle ja Tammelan pohjoispäähän rakennettiin vuosina 1918-19 yhteensä 128 kaupungin maksamaa asuntoa.
20-luvulla yksityinen talonrakennus pääsi jälleen vauhtiin, ja vuosina 1921-28 sekä anottujen rakennuslupien että valmistuneiden talojen määrä nousi ennätyslukemiin. Tähän vaikuttivat sekä Tampereen muuttovoitto että 20-luvun jälkipuolen...
Maria Charlotta Lönnqvist (s. 4.2.1815) oli Aleksis Kiven hyväntekijä, joka antoi kirjailijalle merkittävää taloudellista tukea. Lönnqvist asui isältään Jonas Lönnqvistiltä perimässään torpassa, joka sijaitsi Adlercreutzien omistaman Sjundbyn kartanon mailla Siuntiossa, ja hänet tunnettiin taitavana pitokokkina ja ompelijana. Hän majoitti asuinpaikka vailla olleen Kiven luokseen vuonna 1864 ja kustansi tälle täysihoidon. Kirjailijaa tukiessaan Lönnqvist joutui kuitenkin itse taloudelliseen ahdinkoon. Hän hoiti Kiveä tämän sairastellessa ja kävi tapaamassa tätä vielä kesällä 1872 Kiven Albert-veljen luona. Huhuttiin myös, että Lönnqvistillä ja Kivellä olisi ollut intiimi suhde ja että he olisivat olleet aikeissa avioitua, mutta tästä ei ole...
Uusi Aura lehden kaikki numerot löytyvät mikrofilmattuina Turun kaupunginkirjaston Pääkirjastosta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=cpdue&previd=avlib&sesid=1208…
Mikrofilmilukulaitteen käyttämistä varten tulee varata etukäteen aika numerosta: puh. 262 0621
Mikrofilmin saa käyttöönsä aikaisintaan seuraavana arkipäivänä klo 10.00.
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=57922
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyvät kaikki väestötietojärjestelmässä olevat etunimet. Sen mukaan Jooa-nimen on saanut vuosina 1960-1999 54 henkilöä, joista viisi naisia. Vuodesta 2000 lähtien nimi on vakiintunut miehen nimeksi ja nimen suosio on kasvanut niin, että vuosina 2000-2008 nimen on saanut jo 172 henkilöä.
Nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole täyttä varmuutta ja siksi se vaihteleekin, joissakin läheteissä nimi on Joonaksen muunnos (Riihonen, Eeva ”Mikä lapselle nimeksi), joissain taas se olisi raamatullista perua, muunnelma nimestä Jooas. Myös Joakim-nimeä on esitetty alkuperäksi.
Joonas, alkup. heperan kyyhkynen, nimipäivä 29.3.
Joakim, alkup. heprean Jumalan asettama ja ylistämä, nimipäivä 20.3
Kirjastosta löytyy...
Ensin panhuilun kuvailu osoitteessa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panhuilu
Yhtään panhuilun soitonopasta en löytänyt pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Suomen kansallisbibliografian Fennican avulla selvisi, ettei yhtään suomenkielistä opasta ole julkaistukaan. Myöskään muunkielisiä soitonoppaita panhuilulle ei ilmeisesti ole olemassa. Kyseessähän on lähinnä kansanmusiikissa käytetty soitin, jossa on 10 tai useampia eri pituisia huiluja rinnakkain.
HELLEVI on suomalainen naisennimi, joka voidaan tulkita 'hellä'-sanasta muodostetuksi tai myöskin muunnelmaksi Helenasta. Suomenkieliseen kalenteriin Hellevi tuli v. 1929, Suomen ruotsinkieliseen 1973. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on yhdistetty Agateen, joka on alkuaan kreikankielinen Άγαθή / Agathe ’hyvä’, merkityksensä puolesta siis lähellä ’hellää’.
HAKUNI on muunnelma skandinaavisesta nimestä H(a)akon , Håkan tai Håkon. Nimen merkityksestä ei ole yksimielisyyttä. Kantasana voisi olla hag ’hyödyllinen’, ’kätevä’, mutta yhtä hyvin merkitys voisi myös olla ’korkea jälkeläinen’ (muinaisnorjan há ’korkea’ ja konr ’poika’), minkä perusteella se on ollut jo keskiajalla suosittu hallitsijannimi Norjassa. Muoto Hakuni esiintyy...
Eläinten pitoa säätelee moni laki. Järjestyslaista löytyy pykäliä eläinten kiinnipidosta. Järjestyslain mukaan kissan omistaja on huolehdittava, ettei kissa pääse yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle kytkemättömänä.
Ko. lain mukaan lemmikkieläimen pitäminen vapaana aidatulla pihalla on sallittua. Valvomattomana kissa tuskin pysyy aidatulla pihalla, joten käytännössä kissa ei voi pitää vapaana. Varmaankin paras tapa ulkoiluttaa kissaa on käyttää kissalla tarkoitettuja ulkoiluvaljaita.
Järjestyslaki löytyy netistä osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Lyhyesti sanottuna yhteistä kaikille fantasiakirjallisuuteen kuuluville teoksille on jotain sellaista, joka ei kuulu jokapäiväiseen elämäämme. Se jokin voi olla täysin kuvitteellinen maailma, taikuus tai jokin muu yliluonnollinen elementti.
Laajempia fantasiakirjallisuuden määritelmiä löydät vaikka seuraavista teksteistä: Vesa Sisättö: Johdanto (teoksessa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, BTJ 2003) ja Johanna Sinisalo: Fantasia lajityyppinä ja kirjailijan työvälineenä (kirjassa Fantasian monet maailmat, BTJ 2004).
Näytelmää ei ole suomennttu. Christopher Marlowen tuotannosta on tähän mennessä ilmestynyt vain yksi suomennos "Edvard II" (Faros, 2003): http://www.faroskustannus.fi/kirjat/marlowe.html
Raha on Suomen 90-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi lyöty erikoisraha, joka laskettiin liikkeelle juuri ennen vuoden 2007 itsenäisyyspäivää. Tietoa rahasta mm. täältä:
http://www.kolikot.com/raha/1837
Rahaa on myyty 2 eurolla eli sen normaalilla arvolla.
Kaikki satukasetit löytyvät Joensuun kirjastosta. Ne kuuluvat Satuset-sarjaan. Tekstit on tehnyt Raimo Bergan ja laulut Jukka Kuoppamäki. Hupi-hiiren löytöretki on Satuset-kasetin numerossa 1, Loppu hyvin - kaikki hyvin numerossa 2 ja Juuso-hiiri ja häijy rintaneula numerossa 4.
Hauskoja syntymäpäiviä!
Väinö Linnan Tuntematon sotilas kuvaa suomalaisia sotilaita jatkosodassa 1941-1945. Se on Suomen tunnetuimpia ja myydyimpiä romaaneja. Kirja aiheutti ilmestyessään julkisen polemiikin. Toisaalta se nähtiin realistisena sodan kuvauksena ja toisaalta isänmaallisuuden ja urhoollisuuden pilkkana.
Tuntematonta sotilasta pidetään suomalaistakin suomalaisempana romaanina ja ennen muuta ihmiskuvauksen mestariteoksena. Sanotaan, että Tuntematon sotilas on suomalaisen miehen sielun peili.
Tuntemattomassa sotilaassa Linna kuvaa sotaa kaunistelemattomasti vastapainona perinteiselle sankarimyytille. Kirjan takakannen tekstissä sanotaan, että kirja on "sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki".
Jotkut kriitikot tosin ovat olleet sitä...
Laura Ingalls Wilderista on kirjoitettu useitakin elämäkertoja, mutta ainakaan toistaiseksi yhtäkään niistä ei ole julkaistu suomeksi. Tässä joitakin:
Anderson, William: Laura Ingalls Wilder : a biography
Giff, Patricia Reilly: Laura Ingalls Wilder : growing up in the little house
Hill, Pamela Smith: Laura Ingalls Wilder : a writer's life
Miller, John: Becoming Laura Ingalls Wilder : the woman behind the legend
Spaeth, Janet: Laura Ingalls Wilder
Zochert, Donald: Laura : the life of Laura Ingalls Wilder
Hieman Pieni talo preerialla -sarjaa elämäkerrallisempia teoksia ovat Lauran itsensä kirjoittamat, vasta hänen kuolemansa jälkeen julkaistut päiväkirja- ja kirjeteksteistä kootut On the way home (1962) ja West from home (1974). Näitäkään ei...
Kirjan Surusta kirkkauteen (kirj. Fredrik Wislöff) esipuheessa manitaan, että Carl Fredrik Wislöff on eri henkilö kuin Fredrik Wislöff. Edellinen on jälkimmäisen serkku ja neljä vuotta nuorempi.
Fredrik Wislöff, suosittujen hartauskirjojen kirjoittaja, on syntynyt 1904 ja kuollut 1986.
Lähteet:
Factum. 8, Weilin & Göös, 2005
Wislöff, Fredrik: Surusta kirkkauteen, Suomen raamattuopiston kustannus1988
Marja on yhdestä tai useammasta yhtyneestä emilehdestä kehittyvä mehevä hedelmä.
Hedelmä syntyy kasvin emiön sikiäimestä; hedelmät suojaavat sikiäimen sisällä olevia siemenaiheista syntyneitä siemeniä ja edistävät myös kasvin leviämistä, koska eläimet syövät ja kuljettavat niitä.
Epähedelmä on kasvin hedelmä, jonka muodostumiseen osallistuu muita kukan emiön osia kuin sikiäin. Tavallisimmin kyseessä on kukkapohjus (esim. omena), mutta myös kukkalehtien tyviosat voivat tulla kyseeseen. Epähedelmä-nimitys on ehdotettu korvattavaksi käsitteellä pohjushedelmä, joka sekään ei ole täysin yksiselitteinen.
Lähteenä käytetty:
Biologian sanakirja / Rauno Tirri..[et al.]
Uud. laitoksen 1. p.
Helsingissä : Otava, 2001. 888 s. : kuv. ; 24 cm
ISBN 951-...
Kuvailuasi vastaavaa ranskan oppikirjaa emme löytäneet. Runo saattaisi kuitenkin olla Jacques Prévertin 'Le cancre' (suom. "koulupinnari"), joka löytyy esimerkiksi täältä: http://mortain.free.fr/Culture/Prevert/prevert6.htm
Runo on peräisin kokoelmasta Paroles (1946), ja sitä ei ilmeisesti ole käännetty suomeksi.
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa ”Linnunradan käsikirja liftareille”
kirjasta ns. 5-osainen trilogia, johon sisältyvät seuraavat osat:
1. Linnunradan käsikirja liftareille
2. Maailmanlopun ravintola
3. Elämä, maailmankaikkeus – ja kaikki
4. Terve ja kiitos kaloista
5. Enimmäkseen harmiton.
Samalla tavalla on jaoteltu Yle Tallennepalvelun kuunnelma cd-äänilevyversiona:
1. Linnunradan käsikirja liftareille, 2 cd-äänilevyä
2. Linnunradan käsikirja liftareille: maailmanlopun ravintola, 4 cd-äänilevyä
3. Linnunradan käsikirja liftareille: elämä, maailmankaikkeus – ja kaikki, 3 cd-äänilevyä
4. Linnunradan käsikirja liftareille: terve, ja kiitos kaloista, 3 cd-äänilevyä
5. Linnunradan käsikirja liftareille:...
Maanantaisin on Töölön kirjastossa maksuton asianajajaneuvonta klo 17.00-19.30.
Kannattaa varmaan käydä siellä kysymässä asiaa, he neuvovat
miten kannattaa toimia.
Töölön kirjasto, Topeliuksenkatu 6 00250 Helsinki
puhelin 310 85025.
Lakiasiat ovat mutkikkaita, joten on paras turvautua asiantuntijoitten tietämykseen.
