Urho Willgrenistä ei löydy tietoa taiteilijamatrikkeleista. Hänen teoksiaan on myytävänä taidehuutokaupoissa ja gallerioissa. Taidepörssi 2003 –nimisestä julkaisusta saa selville hänen taulujensa hintatason. Taidekaupat antavat arviointiapua. Esim. Ten Art –nimisessä taidekaupassa www.tenart.fi on Willgrenin teoksia myytävänä. Kansainvälisellä sivulla web.artprice.com löytyy myös Willgrenin teoksia.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen (15.5.2008) mukaan kirjastoaineiston yleinen laina-aika on neljä viikkoa eli 28 vuorokautta, mikä koskee mm. suurinta osaa kirjastojen kirjoista.
Poikkeuksia yleisestä laina-ajasta:
Bestseller-aineiston, DVD-levyjen ja videokasettien laina-aika on seitsemän vuorokautta, samoin kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän vuorokautta. Bestseller-aineestoon valitaan lähinnä kysytyimmistä ja varatuimmista uutuuksista joitakin kappaleita pikalainoiksi joissakin kirjastoissa.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta kaukolainatulla aineistolla on lähettäjäkirjaston päättämä laina-aika.
Lainan voi uusia kolme kertaa, jos aineistosta ei ole varauksia. Omien lainojen uusiminen onnistuu paitsi...
Almiina-nimi on suomalaisena nimenä harvinainen eikä sen alkuperää selosteta suomalaisissa nimikirjoissa. (Kiviniemi: Suomalaiset etunimet, 2006. Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999. Nummelin&Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie,2005). Almiina-nimi muistuttaa Elmiina-nimeä, joka on muotoutunut Vilhelmiina-nimestä. Vilhelmiina on vanha Saksassa, Italiassa ja Amerikassa käytetty nimi. Vilhelmiina on lähtöisin muinaissaksalaisesta miehennimestä Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'. Almiina voi olla myös Alma-nimestä johdettu nimi. Alma on vanha espanjalainen nimi, joka luultavasti pohjautuu espanjan 'sielua" tarkoittavaan sanaan alma. Alma voi olla johdettu myös latinankielisestä sanasta almus, joka tarkoittaa 'hellää', '...
Kirsti Aapala kirjoittaa Kielikello lehdessä 4/1997 artikkelissa Leivät ja leivonnaiset:
"Kukko on tavallisesti ruistaikinakuoreen leivottu, usein leipämäinen paistos, joka on täytetty esimerkiksi kalalla, lihalla tai lantulla: kalakukko, muikkukukko. Nimitys kukko voi liittyä huippua ja kukkuraa tarkoittavaan sanaan kukku, jonka yhteyteen kuuluu myös kukkula. Nimityksen perusideana olisi kohouma: kukot ovatkin yleensä korkeita mataliin piirakoihin verrattuina. Toisen käsityksen mukaan syötävä kukko olisi samaa lähtöä kuin eläimen nimitys kukko."
1700-luvun lopulla Suomessa oli useita eri herätysliikkeitä ja Jaakko Wallenbergin lahko oli yksi näistä. Wallenbergin liike oli separatistinen, eli siinä ei yhteiskirkollisia toimituksia kunnioitettu kovinkaan suuresti: esim. kastetta, ehtoollista ja yhteisiä jumalanpalveluksia ei noudatettu. Jumalan palvelus oli enemmän "sisällistä", mystistä palvelusta. Jaakko Wallenbergin liike syntyi n. 1795/6 Härmässä, hän siirtyi Kauhavalle 1798, jossa perusti yhteisön, jonka profeetaksi itseään kutsui. Wallenberg uskoi mm. että omaisuus oli yhteistä, mutta hän joutui vaikeuksiin tämän yhteisen omaisuuden huvettua. Kirkolliset auktoriteetit eivät katsoneet myöskään hyvällä Wallenbergin oppia ja hänet tuomittiin vankeuteen. Hän kuoli jo samana vuonna...
Suomasema kuuluu Oriveden kaupunkiin.
Nimestä löytyy erilaisia muotoja jo 1500-luvun puolivälistä alkaen: Somesoma, Soomaisema, Suomais ja Suomasema v. 1564. Tutkija Viljo Nissilä on v. 1962 arvellut nimen olleen alun perin Suomasenmaa, jossa paikannimen alkuosa olisi sukunimi. Tuollaista sukunimeä ei kuitenkaan noilta ajoilta tunneta. Sen sijaan tunnetaan varsinaissuomalaista tarkoittava lisänimi Suomalainen. Jos kyseessä on alkuaan suomenkielinen maa-loppuinen nimi, se olisi voinut lyhentyä nykymuotoonsa eräalueen nimestä Suomalaisenmaa.
Toinen vaihtoehto on se että kyseessä ei ole sana ”maa” vaan johdin –ma. Alueella on muitakin samantapaisia paikannimiä: Kopsama, Siitama. Lähikunnissa on myös useita sema –loppuisia nimiä kuten...
Runo on Lauri Pohjanpään Syksy ja kuuluu kokoelmaan Metsän satuja. Metsän satuja on ilmestynyt sekä erillisenä kokoelmana että se löytyy myös teoksesta Pohjanpää: Valitut runot. Molempia kirjoja on saatavilla useista Helmet-kirjastoista.
Kirjoista Vanhan kansan sananlaskuviisaus (WSOY 1990) ja Lentävien lauseiden sanakirja, toimittanut Maunu Sinnemäki (Otava 1982) ilmenee ainoastaan, että sanonta on suomalainen sananlasku. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta http://www.finlit.fi/ voisia asiaa vielä kysellä.
Toisin kuin monet suomalaisetkin etunimet, nimi Minna ei juonnu Raamatusta. Minna (samoin kuin esim. Miina ja Minni) on lyhentymä Vilhelmiina-nimestä, joka on puolestaan Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa. Minnaa voidaan pitää myös lyhentymänä Hermine-nimestä, joka on Hermanin sisarnimi ja niin ikään alkuperältään saksalainen. Herman merkitsee sotilasta.
(Lähteet: Saarikalle Anne, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007; Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja, WSOY 1999; Vilkuna Kustaa, Etunimet, Otava 2005)
Kyseessä on TV1:n Teatteritoimituksen kaksiosainen sarja Häjyt vuodelta 1978. Se perustuu Heikki Ylikankaan kirjaan Härmän häjyt ja Kauhavan herra (1974). Yleisradion internetsivuilla on kyselty samasta sarjasta, ja vastaus on luettavissa osoitteessa http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/hajyt. Videona tai dvd:nä sarjaa ei ole julkaistu.
Talviaikaan siirrytään aina lokakuun viimeisenä sunnuntaina, joka on tänä vuonna 26.10. Kellonaikaa siirretään klo 4.00 yöllä tunti taaksepäin. Kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja silloin kellonaikaa siiretään tunnilla eteenpäin kolmelta yöllä. Kesä/talviaikaan siirtyminen löytyvät mm. Yliopiston almanakasta ja yleensä muistakin kalentereista.
Lastenkirjoissa käsitellään monenlaisia pelkoja. Kuvakirjoista voisin suositella Anthony Brownen "Martti murehtijaa". Siinä poika tekee huolistaan pieniä nukkeja ja käsittelee pelkojaan niiden avulla. Anna-Mari Kaskisen "Kun pelottaa" voisi myös olla tutustumisen arvoinen. Aiheena siinäkin lasten erilaiset pelot.
Satukirjoista hyviä voisivat olla Timo Parvelan "Keinulauta", Antoine de Saint-Exupéryn "Pikku Prinssi" ja Astrid Lindgrenin "Ronja ryövärintytär". Kirjoissa puhutaan yksinäisyydestä ja ystävän etsimisestä, ihmissuhteiden mutkista ja rohkeuden oppimisesta. Ronjaa luetaan esimerkiksi jo esikouluissa. Erään 6-vuotiaan mielestä paras kohta oli se kun Ronja tapasi Birkin syvän rotkon - Helvetinkuilun - reunalla ja heidän ystävyytensä...
Vaikka mettinen ja mehiläinen ovat synonyymejä, toukomettinen ja toukomehiläinen eivät ole. Toukomettinen on 1600-luvulta periytyvä nimitys, jolla on tarkoitettu sekä uuttukyyhkyä (columba oenas) että sepelkyyhkyä (columba palumbus). Toukomehiläinen ei sekään ole mehiläislajin nimi, vaan runollinen ilmaus, jota on käytetty esimerkiksi kotimaisessa iskelmässä 'Suopursu kukkii': "Suopursu kukkii / siihen saakka kunnes raukeaa. / Sen kukka villi on ja pystypäinen. / Se kukkii vaikka tietää ettei saavu poimijaa, / ei löydä sitä toukomehiläinen.” City-lehti puolestaan on hyödyntänyt sanaa hieman toisessa sävyssä Joensuun Elli -elokuva-arvostelussaan: "-- helsinkiläinen merkonomi Jousimäki (Reidar Palmgren) alkaa surrata kuin toukomehiläinen."...
Valitettavasti en löytänyt tietoa, että Suomessa olisi ollut tarjolla tätä sarjaa dvd:nä. Elokuvatarkastamon, www.vet.fi , sivuilla ei ollut minkäänlaista mainintaa eikä myöskään www.elonet.fi -palvelussa: Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista.
Yleisradiosta, www.yle.fi voi kysyä, tulisiko sarjaa joskus uusintana.
Ulkomaisista nettikaupoista dvd:tä saisi, ilman suomenkielistä tekstitystä. Dvd-levyissä käytetään aluekoodeja, joita on
maailmassa tällä hetkellä 6. Eri alueilla myydään pääasiassa vain kyseisen alueen soittimia ja levyjä. Suomi kuuluu aluekoodiin 2: Eurooppa, Grönlanti, Etelä-Afrikka,...
Kyseessä taitaa olla Mary Nortonin kirja Kätkijät taivaalla. Alkuperäinen englanninkielinen nimeke on The Borrowers afield ja ruotsinkielinen käännös Lånarna i luften.
Henkilökohtaisen PIN-koodin saamiseksi asiakkaan täytyy esittää kuvallinen henkilökortti kirjastossa asioidessaan. PIN-koodin saa mistä tahansa HelMet-alueen kirjastosta.
Kuvallisen henkilökortin esittäminen vaaditaan siksi, ettei kukaan voisi käyttää väärin jonkun toisen ihmisen (kadonnutta, varastettua) kirjastokorttia ja/tai kirjaston käyttäjätunnusta ja siten aiheuttaa vahinkoa toiselle ihmiselle, vaikkapa lainaamalla toisen ihmisen kortilla suuren määrän kallista aineistoa, jonka jättäisi palauttamatta.
Asiasta säätää myös henkilörekisterilaki. Kirjaston asiakasrekisteri voidaan rinnastaa muihin henkilörekistereihin.
Tässä lienee kyse kansan suusta kummunneesta laulusta "Sotapojat marssivat", joka löytyy ainakin seuraavasta laulukirjasta:
Sun kanssas Liisa pien : Laulumuistoja sotavuosilta
Espoo : Fazer Musiikki, c1994
951-757-313-8 (sid.)
Laulun sanat löytyvät ja sen voi myös kuunnella netissä sivulla http://www.fkhalbe.net/halbelieder/freiwillige/fin1.htm
Heikki Ylikankaan kirjoittaman nimismiesinstituution historian
Wallesmanni : kuusi vuosisataa kansan ja esivallan välissä. - Suomen nimismiesyhdistys, 1966
lähde- ja kirjallisuusluettelossa mainitaan yleisluontoisesti "Nimismies- ja lakimiesmatrikkelit", mutta käytännössä en ole kyennyt löytämään tietoja yhdestäkään nimismiesmatrikkelista. Lakimiesmatrikkeleita kyllä löytyy:
Schauman, K. F. J.
Finlands jurister år 1879. - Helsingfors, 1979.
Westerlund, A. W.
Finlands jurister år 1898. - Helsingfors, 1898.
Westerlund, A. W.
Finlands jurister 1909. - Åbo 1909.
Holmberg, K. G.
Suomen lakimiehet : elämäkerrallisia tietoja. - Helsinki, 1926.
Wilskman, J. E.
Lakimiesmatrikkeli. - Porvoo, 1939.
(Myöhemmät eivät varmaankaan enää tulee kyseeseen)....
Ilta-Sanomat kertoo palstalla kuka? 19.3.2005, että Kaj Kalin on syntynyt 1958. Hän on muotoiluun erikoistunut toimittaja ja design-konsultti. Kalin on toiminut Taideteollisuusmuseon yli-intendenttinä 18 vuotta.
Lähde: Ilta-Sanomat 19.3.2005
