Teoksessa Tekniikan kemia (2008) sanotaan, että vetyä (H - hydrogenium)esiintyy vapaana kaasuna vähän, mutta se muodostaa enemmän yhdisteitä kuin mikään muu alkuaine. Se on kevein alkuaine ja sen reaktioissa tarvitaan aina joko korkea lämpötila tai katalyytti, joka nopeuttaa reaktioita.
Nestemäistä vetyä eli nestevetyä käytetään nykyisin kantorakettien polttoaineena. Nestevedystä käytetään lyhennettä LH2. Lyhenne tulee siitä, että neste on englanniksi liquid ja vapaa vety on tavallisesti molekulaarisessa H2 muodosssa mistä nimen H2-osa. Tällaisia ajoaineita voidaan varastoida vain kylmänä ja siten vain rajallisen ajan ennen laukaisua. Nestevedyllä jäähdytetään moottorin suutinta ennen sen polttamista, tavallisesti nestehapella. Tuloksena...
Sisäasiainministeriön ja Suomen pelastusalan keskusjärjestön ylläpitämän Kodin turvaopas -sivuston sähköpaloja käsittelevässä osuudessa neuvotaan sammuttamaan kaikki kodinkoneiden palot seuraavasti: "Ensimmäiseksi on irroitettava pistotulppa pistorasiasta tai katkaistava sähkö koko asunnosta. Palo voidaan sammuttaa sammutuspeitteellä, jauhesammuttimella tai paksulla matolla. Ellei tilannetta hallita itse, soitetaan hätänumeroon 112 ja palokunta tulee paikalle."
Sähkökiukaasta kerrotaan lisäksi näin: "Sähkökiukaan sisällä lämpötila on 500 - 600 astetta ja yläpuolella katossa 140 astetta. Moni tulipalo on syttynyt pyykin kuivaamisesta kiukaan yläpuolella. Pyykkiä ei saa koskaan kuivattaa kiukaan yläpuolella. Valmistajan tulee kiinnittää...
Hei!
Kävin läpi aika monta lukukirjaa, mutta en löytänyt etsimääsi joululegendaa. Leena Erkkilän kirjassa Luojan lähde on monta joululegendaa, mutta mikään niistä ei vaikuttanut aivan etsimältäsi.
Martti Haavion kirjassa Luojan linnut on Jeesuslapsen ensimmäinen peite -niminen legenda ja muita joululegendoja. Toivottavasti löydät etsimäsi näistä kirjoista. Molempia kirjoja on myös Toivakan kirjastossa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista voi kysellä lisää http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Karamellin taivutus on muotoa karamellia.
Lähde Suomen kielen perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
2001 (myös MOT-sanakirja osoitteessa http://mot.kielikone.fi/mot/tampereenkirjasto/netmot.exe )
Kyseessä lienee Bazar-kustantamon 2008 julkaisema John Boynen teos "Poika raidallisessa pyjamassa" (suom. Laura Beck). Kirjan sisältöä kuvaillaan mm. seuraavilla sanoilla: ystävyys, pojat, saksalaiset, juutalaiset, isät, natsit, upseerit, keskitysleirit, Auschwitz.
Äidillenne suositeltu humoristinen teos on Alan Bennettin Epätavallinen lukija (Basam Books, 2008). Sanat "Kaikki on koirien syytä" löytyvät kirjan takakannen esittelytekstistä.
Alijäähtyminen = aineen lämpötilan aleneminen ohi jonkin muuttumispisteen (esim. kiteytymispisteen) muuttumisen tapahtumatta. Kun nestettä jäähdytetään hyvin puhtaassa astiassa ja täysin liikkumattomana , saattaa sen lämpötila aleta useita asteita, esim. puhtaan veden jopa 10 astetta alle normaalin jäätymispisteen nesteen silti jäätymättä. Pienikin häiriö saattaa alijäähdytetyn nesteen jäätymään; samalla vapautuu lämpöä. (Otavan iso tietosanakirja, 1963.) Sateesta: Koska jäätymisytimiä on melko harvassa, alijäähtyneet pisarat ovat tavallisia yli -10 celsiusasteen lämpötiloissa. Alijäähtyneet pisarat voivat pudota maahan asti ja aiheuttaa liukkaan kelin, mustan jään, koska pisarat jäätyvät heti pintaan törmätessään. (Studia :...
7 – 9-vuotiaille sopivia klassikkokirjoja löytyy useitakin. Seuraavassa joitakin suomalaisia lasten- ja nuortenklassikkoja, joukossa muutama aikuisille kirjoitettu, mutta lapsille soveltuva teos:
Aapeli : Pikku Pietarin piha.
Koko kaupungin Vinski.
Vinski ja Vinsentti.
Aho, Juhani : Rautatie.
Swan, Anni : Ollin oppivuodet.
Tottisalmen perillinen.
Iris rukka
Pakkala, Teuvo : Lapsia : kokoelma novelleja lasten parista.
Kivi Aleksis : Seitsemän veljestä.
Riikkilä, Väinö : Pertsa ja Kilu –sarja.
Härmä, Leena : Pieni Tuittupää –sarja.
Jansson, Tove : Muumi –sarja.
Ingman, Alfred Emil : Rimpisuon usvapatsas.
Finne, Jalmari : Kiljusen herrasväki –sarja.
Sauli, Jalmari : Erämaan kasvatit...
Tässä teoksen tarkat tiedot:
TEKIJÄ Tre herrar
TEOS Herra Corpwieth : herrasmiessalapoliisi : hänen ensimmäiset seikkailunsa kolmen herran selostamina sekä neljännen suomenkieliseen asuun saattamina / [suomentanut ja toimittanut Heikki Kaukoranta]
PAINOS 2. p. 2003
JULKTIEDOT Helsinki : Helsingin yliopiston kirjasto, 2003 (Trio-offset)
ULKOASU 318 s. : kuv., kartt. ; 21 cm + 2 karttaliitettä
SARJA Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja, ISSN 0355-1350 ; 72
STAND NRO 952-10-1363-X (nid.)
ESP LUOKKA 2.4
HEL LUOKKA 1.4
VAN LUOKKA 1.4
ALKUTEOS Herr Corpwieth : gentleman-detektiv : hans första äventyr
ALKUTEOS Den gåtfulle dubbelgångaren
Hei! Äänitteen jäljille pääsee Kansallisdiskografia Violan avulla: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/viola.
Vuosina 1959 - 1960 Rocco Granatan säveltämä Marina on ollut suosittu, suomalaisia esittäjiä on Kinnusen lisäksi Maynie Sirén & Ossi Malisen orkesteri, Eino Grön & Ronnie Kranckin ork., Ossi Runne & ork.
Etsimänne olympiaspesiaali lienee Lasse Liemolan & Erkki Ertaman orkesterin esitys, joka on äänitetty 17.2.1960 juuri Squaw Valleyn talviolympialaisten edellä.
Alkuperäinen Saukin sanoitus löytyy Suuresta toivelaulukirjasta nro 12, s. 268. Olympiasanoitus lienee myös Saukin itsensä tekemä, mutta en tiedä, onko sanoitusta olemassa painettuna.
Liemolan laulama Marina-rock on äänilevyllä (tarkoittanee vinyyliä)...
En löydä esim. maakuntakirjastohausta tällaista sukukirjaa enkä Sukututkimusseuran kirjaston kokoelmista. Onko tällainen sukukirja olemassa? Sukututkimusseuran henkilöhakemistosta painettuihin julkaisuihin löytyi seuraavia henkilönimiä. Rein, Elisabet - 1144 [77]
Rein, Fredrik (s. 21.10.1778; p. 5.6.1802; + 18.8.1825) - 161. 354. 505. 824. [35]
Rein, G. - 547, 549, 550, 561, 562 [88]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 H:fors) - fil. doktor, professor [30]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 Helsingfors) - fil.dr, professor [16]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 Helsingfors) - fil.dr, professor [17]
Sinun ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Sukututkimusseuraan http://www.genealogia.fi/ tai sen kirjastoon http://www.genealogia.fi/linktoold/kirjasto/index1.htm ....
Kalsarit on slangijohdos sanasta kalsongit, joka on lainaa ruotsin sanasta kalsonger. Ruotsin sana juontuu ranskan kautta italiasta, jossa calzone on alunperin johdos sukkaa merkitsevästä sanasta calza. Suomen kirjakielessä kalsongit on mainittu ensi kertaa Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874. Helsingin slangissa on alettu käyttää muotoa kalsarit 1900-luvun alkupuolella. (Häkkinen Kaisa: Etymologinen sanakirja)
Mazo de la Rochen Jalna-sarja (Jalna series eli Whiteoak Chronicles) kertoo whiteoakin perheen tarinan sadan vuoden ajalta, vuodesta 1854 vuoteen 1954. Romaaneja ei kuitenkaan kirjoitettu tarinan mukaisessa aikajärjestyksessä, ja jokainen niistä voidaan myös lukea itsenäisenä tarinana. Tässä kuitenkin sarjan kirjat tapahtumien mukaan kronologisesti järjestettyinä:
o Jalnan synty WS 1960 (Building of Jalna 1944)
o Jalnan aamu WS 1962 (Morning at Jalna 1960)
o Jalnan kotiopettajatar WS 1950 (Mary Wakefield 1949)
o Jalnan nuori Renny WS 1945 (Young Renny 1935)
o Jalnan kevät WS 1947 (Whiteoak Heritage 1940)
o Jalnan veljekset WS 1954 (Whiteoak Brothers 1953)
o Jalna WS 1937 (Jalna 1927)
o Jalnan perhe WS 1938 (Whiteoaks of Jalna 1929)
o...
Pöyliö -sanan etsinnässä käyty läpi erinäisiä kirjastosta löytyviä sanakirjoja ja sanastoja, myös paikannimiä käsitteleviä teoksia. Kuitenkin vasta Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet (Otava, 2000)löytyi hieman taustaa nimelle. Kirjassa arvellaan, että taustalla voisi olla ruotsin sana böle, joka tarkoittaa asumusta, kylänosaa, uudisasutusta, ulkoniittyä. Kirjan mukaan nimeä tapaa niin talon- kuin sukunimenäkin Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Kuusamossa.
Suuri musiikkitietosanakirja, osa 2 (vuodelta 1990) sanoo mm., että "Espanjan perinnemusiikki on vahvaa, rikasta ja monikasvoista, sillä Espanjan kulttuurin lähteet ovat moninaiset ja maan eri alueet eroavat selvästi toisistaan." "Laululla on keskeinen asema Espanjan musiikissa" (s. 133). Tämän tai jonkin muun musiikkitietosanakirjan avulla voit saada yleiskatsauksen espanjalaisesta musiikista. Useita artikkeleita espanjalaisesta musiikista löytyy myös mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Espanjan_musiikki
Ainakin Pekka Simojoki on laulanut tämännimisen laulunsa. Tietoja sen äänityksistä saatte pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteishausta http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla laatikkoon TULKOON JOULU ja painamalla hae. Tästä laulusta löytyy netistä yhtä ja toista aineistoa, esim. http://www.aamulehti.fi/mediagalleria/aamulehti/videot/974/
Etsimme kaikista käytössämme olevista musiikkitietokannoista (Viola, Fono ja kirjaston aineistotietokannat) sekä internetistä, mutta emme löytäneet kyseisen laulun sanoja. Fonosta löytyi jonkun verran tietoja laulusta:
Laulu tunnetaan kahdella eri nimellä: "Pieni valkolumme" tai "Valkoinen lumme". Kappale alkaa säkeillä "Metsälammen pinnalla uinuu lumme niin valkoinen...".
Laulu on Usko Kempin sanoittama ja säveltämä. Vanhoissa levytyksissä laulun tekijäksi on merkitty Kempin salanimi F. Voitto.
Lähde:
http://www.fono.fi/
Verotus on pääsyy ulkomailla sijaitsevan offshore- yhtiön perustamiseen. Mikäli yhtiö sijaitsee kokonaan ulkomailla, ilman kiinteää toimipaikkaa Suomessa, verotetaan yhtiötä kyseisen maan verotusperiaatteiden mukaan riippumatta omistajan tai omistajien kansallisuudesta. Verotusta voidaan kiertää (tai näkökulmasta riippuen suunnitella) myös siirtohinnoittelulla, jolloin Suomessa verotettava osuus kevenee.
Pääkaupunkiseudun verotoimiston yritysverotuksesta vastaavan veroasiantuntijan mukaan offshore- yhtiöiden valvomiseksi on perustettu väliyhtiölainsäädännöksi kutsuttu säädös, jolla pyritään estämään veronkierto. Säädöksen ulkopuolelle on kuitenkin jätetty joitakin toimialoja.
Laajan oloisen englanninkielisen tietopaketin offshore-...
En löytänyt parempaa määrittelyä kuin arkistossa ollut vastaus:
Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin. Internetistä henkilötyövuoden määrittely löytyy esimerkiksi Kuntatyönantajien Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa, http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/upndown/download_file.asp?id=035… . Ks. sivu 12.
Kuntapuolella voidaan siis käyttää kahta erilaista mallia HTV1: palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 tai HTV2:palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365. HTV1-mallia käytetään, kun lasketaan tehty työpanos henkilötyövuotta kohti.
