Yleensä linnut lentävätä suhteellisen matalalla eli alle 150 metrin korkeudessa. Muuttomatkoilla linnut lentävät paljon korkeammalla. On oletettu, että linnut pyrkivät korkealle välttääkseen nestehukkaa. Matalissa ja lämpimissä ilmakerroksissa lintu tarvitsee enemmän nestettä estääkseen elimistön kuivumisen. Pitkien matkojen muuttajat lentävät aluksi n. 1,5 korkeudessa, mutta kohottautuvat vähitellen jopa 6 kilometrin korkeuteen. Useat petolinnut, kuten korppikotkat, saattavat kohota metsästysmatkoillaan jopa 3 kilometrin korkeuteen.
Internetistä löytyi tietoja lintujen korkeusennätyksistä. Laulujoutsenten parvi havaittiin Pohjois-Irlannin yllä jopa 8,8 kilometrin korkeudessa. Havainnon tekijä oli suihkulentokoneen kuljettaja....
Kreikassa on seitsemän aikamuotoa eli tempusta, jotka voidaan jakaa neljään tempusvartaloon: preesensvartalo (johon kuuluvat preesens ja imperfekti), aoristivartalo (aoristi), perfektivartalo (perfekti, perfektin futuuri ja pluskvamperfekti) sekä futuurivartalo (futuuri). Tosin futuuria lukuun ottamatta nämä aikamuodot eivät ensisijaisesti kuvaa verbin tapahtuma-aikaa, vaan sen aspektia. Vakiintunut termi ”aikamuoto” ei siten ole oikeastaan kovin osuva.
Preesensvartalon aspekti on duratiivinen eli se korostaa tapahtuman kestoa, aoristivartalon aspekti on yleisesti ottaen punktuaalinen eli se korostaa tapahtuman hetkellisyyttä,perfektivartalon aspekti on resultatiivinen eli se korostaa toiminnan lopputulosta.
Futuurivartalolla on aina...
Kun kasviöljyjä osittain kovetetaan kiinteiden ruoka-aineiden teollista valmistusta varten, syntyy keinotekoisia transrasvoja. Tämä tapahtuu käsittelemällä kasviöljyä vetykaasulla. Teollisesti valmistetut transrasvat ovat viime vuosina nousseet huomion kohteiksi, koska niiden on todettu lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Keinotekoisia transrasvoja käytetään, koska ne säilyvät hyvin ja lisäävät valmisruokien myynti- ja käyttöikää. Kovetetuista kasvirasvoista häviävät kaikki alkuperäisen kasvirasvan terveelliset ainesosat.
Tietopaketteja transrasvoista:
http://www.hiilaritietoiset.net/transrasva.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Transrasva
http://karppaus.info/wiki/index.php?title=Transrasva
Yhdysvalloissa ja Tanskassa on rajoitettu...
Tekijänoikeudellisista syistä laulujen sanoja tai nuotteja ei useinkaan (ainakaan laillisesti) löydy Internetistä. Tämän Peppi Pitkätossun jäähyväislaulun nimellä kulkevan vanhan ruotsalaisen kansanlaulun sanat löytyvät useasta laulukirjasta ja nuottijulkaisusta. Oikealta nimeltään laulu on "On laiva valmiina lähtöön".
Etsimällä HelMet -aineistohaussa teosta tällä nimellä huomataan, että tämän laulun nuotit löytyvät useasta kirjastosta lainattavasta nuottikirjasta, esim. teoksesta Jos sull' lysti on / Toimittanut Hannele Soljander-Halme. Teoksen voi varata netistä pinkoodin avulla tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Runon Pekkalan veljet on kirjoittanut Yrjö Veijola. Se löytyy esim. teoksesta Lukemisto Suomen nuorille. Valitus 1949 ss. 99-100 tai teoksesta Lausuntarunoja nuorelle väelle 1949 ss. 125-126. Molemmat kirjat ovat saatavissa HelMet kirjavarastossa Pasilassa.
Kahden luonnostaan toisiinsa sekoittumattoman nesteen - kuten esimerkiksi öljyn ja viinietikan - seosta kutsutaan emulsioksi. Emulsiossa on useimmiten toisena faasina pooliton ja toisena polaarinen neste. Salaatinkastikkeen tapauksessa öljy on pooliton ja etikka polaarinen.
Emulsion muodostumisen kannalta on olennaista, että ainekset sekoitetaan voimakkaasti keskenään. Jos halutaan saada aikaan pysyvä emulsio, rasvaa lisätään vähitellen muihin aineksiin samalla voimakkaasti sekoittaen. Lisäksi tarvitaan pienten rasvapisaroiden ja nesteen toisiinsa sitovaa ainetta, emulgaattoria. Kastikkeiden valmistuksessa käytetään tavallisesti kananmunaa, joka sisältää lesitiiniä. Emulgaattoreita ovat myös proteiinit, tärkkelys, sinappi, hienojakoiset...
Olet oikeassa, suurin osa ruotsin kielen kielikursseista on tuotettu Suomessa. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy kuitenkin muutama muualla tuotettu kielikurssi:
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, cop. 2006
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006 (Ruotsin kielen fraasikurssi)
Swedish travel pack. Maspeth (N.Y.): Berlitz ; Singapore: Apa Publications, 2004
Croghan, Vera: Swedish. London: Hodder Headline, 2004 (Ruotsin kielen oppimateriaali itseopiskeluun)
Teosten sijainnit löydät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi. Jos niitä ei löydy lähikirjastostasi, voit tilata niitä muualta. Varaus maksaa 0.50€. En valitettavasti ole itse kuunnellut niitä, mutta luulisin niiden opetettavan...
Yrjö Jylhän suomennos kuuluu näin:
"Niin tuo seutu näyn arvokkaan ja vaihtelevan tarjos:" ja jatkuu:
"puut tuoksuvaista pihkaa hersyvät, hedelmin kultakuorisin taas toiset luo houkuttivat maistamaan - vain täällä on Hesperian tarut toteen käyneet."
Kolikoiden keräilyhintoja löytyy teoksesta 2009 Standard Catalog of World Coins 1901-2000, jonka mukaan kiekonheittäjäaiheinen 25 pesetan Barcelonan Olympiarahaa on painettu 150 000 000 kappaletta vuosina 1990-1991. Vuoden 1991 kolikon keräilyarvo vaihtelee 0.20 – 6.50 dollariin kolikon kunnosta riippuen. Virhepainatuksesta ei ole mainintaa. En osaa kuvan perusteella sanoa miten kiekonheittäjän kuuluu olla kolikon kääntöpuoleen nähden. Jos mielestänne kolikossa on jotain outoa, voisitte tiedustella Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.numismaatikko.fi/ tai Suomen Numismaattisesta yhdistyksestä http://www.snynumis.fi/ .
Nimipäiväkalenterista eikä Suomen etunimikirjoista löydy Tasu-nimeä. Nimitietokannassa http://www.cazfi.net/nimet/query.php nimi Tasu on mainittu, mutta alkuperästä tai merkityksestä ei löydy tietoa.
Hei!
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi. (T 1992) mukaan Taro voi olla paikannimistä johdettu nimi. Suomessa on esim. Ylistaro.
Tarkempaa tietoa voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastosta, http://www.kotus.fi/index.phtml?s=68
Raamatusta ja alkoholista on kirjoittu jo 1800-1900-lukujen taitteessa, esim. Matti Tarkkanen: Raamattu ja raittiuskysymys (1886). Vähän tuoreempia teoksia esim. Seksi ja alkoholi Raamatussa, toim. Veli Toukomies (1981); Aune Greggas: Viini Raamatussa (1996, ks. myös http://www.etra-liitto.fi/LUENTO.HTML); Raamatun tekstejä 12 askeleen ohjelmaan (Suomen sininauhaliitto 2003). Raittiusaatetta tai alkoholismia sekä kristillistä etiikkaa käsittelevistä teoksista voi myös löytyä tätä aihetta käsittelevää tai sivuavaa kirjallisuutta. Nettipappikin on ottanut hiukan asiaan kantaa http://www.nettipappi.fi/?showmodul=20&deptid=9417&newsid=10318&NEWS=1
Ainoastaan mehiläiselle pistimen käyttö on kuolemaksi: "Pistäessään mehiläinen suihkauttaa maksimaalisen myrkyn hyökkääjään, jolloin sen pistin ja myrkkyrauhanen irtoavat. Yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen erotuksena ampiaisista ja kimalaisista." (Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Suomen kirjailijat" -tietokannasta löytyy luotettava tieto: Venny Selma Sylvia Kontturin kuolinpäivä oli 4.3.1981.
Tietokantaa ei enää löydy verkosta, mutta nykyinen kaunokirjjallisuustiedon ykköslähde Kirjasampo antaa saman tiedon, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175933895888.
Selasimme läpi Bradburyn novellikokoelman Huhtikuun noita ja novellikokoelmat Avainnovelleja 1900-luvulta (Bradburyn novelli Maailman viimeinen ilta) sekä Majatalo ja muita kauhutarinoita (Bradburyn novelli Kirkuva nainen). Näistä ei ao kertomusta löytynyt.
Kertomusta tiedusteltiin kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla. Listalla muisteltiin Roald Dahlin novellia kokoelmasta "Rakkaani, kyyhkyläiseni", mutta siinäkään ei näytä ao kertomusta olevan.
Muistaisiko joku tämän palvelun lukija ja esittäisi kommenttinsa?
Kirjassa Marsunomistajan opas / Arja Linnavuori kerrotaan, että joillakin marsuilla on "sirkuttavan laulamisen" halu. Kyseessä voi olla sekä uros että naaras. Marsu voi sirkuttaa yöllä tai päivällä. Sirkutus voi kestää monta minuuttia kerrallaan. Laulava marsu vajoaa jonkinlaiseen keskittyneeseen transiin. Sirkutuksella tuntuisi olevan jonkinlainen laumaa kokoava merkitys ja marsu sirkuttaa usein myös jossakin jännittävässä muutostilanteessa - ehkä itseään tyynnytellen. Varmaa selitystä ilmiölle ei ole.
Marsusivustoja:
http://www.marsut.net
http://www.marsuyhdistys.net
Tähän kysymykseen ei valitettavasti ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Tieteellinen selitysmalli kiistää maasäteilyn ja niin muodoin myös sen vaikutusten olemassaolon, ja parapsykologit pitävät yhtä tiukasti kiinni omasta kannastaan, jonka mukaan maasäteily väistämättömine terveysvaikutuksineen on todellinen ilmiö.
Tieteellisen näkemyksen mukaista tietoa aiheesta löytyy esimerkiksi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja biofysiikan laitosten Maasäteilyraportista (http://www.skepsis.fi/jutut/maasateilyraportti.pdf) ja Skepsis ry:n julkaisemasta kirjasta Paholaisen asianajaja : opaskirja skeptikolle, joka toteaa ytimekkäästi: "Vesi ei yleensä juokse maan alla suonissa, eikä niin sanotusta maasäteilystä ole minkäänlaisia todisteita."...
Leskenlehti on sanana vanhempi. Se esiintyy ainakin jo Elias Lönnrotin Flora fennica -teoksessa, joka ilmestyi v. 1860.
Sanan taustaksi on esitetty kaksi selitystä. Leskenlehden lehti on vanhemmiten yläpinnaltaan kalju ja viileän tuntuinen, toisin kuin alapinta, joka nukkaisena tuntuu lämpimämmältä. Tähän liittyy symboliikka lesken vuoteen kylmästä puolesta, jossa puoliso ennen makasi.
Kenties uskottavamman selityksen mukaan nimitys johtuu siitä, että leskenlehti kukkii ennen kuin sen lehdet kasvavat. Sen isot 10-30 sentin levyiset lehdet kasvavat vasta kukkien lakastuttua. Niillä ei siis ole seuraa toisistaan.
Lähteet:
Aapala Kirsti: Pääskynhattu, päivänkämmen : kasvikertomuksia. Helsingissä : Otava, 2007.
Lönnrot Elias: Elias Lönnrotin...
Vakuutuskirjasto on nykyään nimeltään Finanssialan Keskusliiton tietopalvelu. Sen osoite on Bulevardi 28, 00120 Helsinki.
http://www.fkl.fi/asp/system/empty.asp?P=2307&VID=default&SID=794597969…
