V.A. Koskenniemeltä löytyy runo Marakatti, punatakki-, joka alkaa näin:
Marakatti, punatakki,
kerran antoi onnenlehden,
kunniata koreasti,
soreasti
posetiivin päältä tehden.
Runo kokonaisuudessaan löytyy mm. teoksesta Syksyn siivet (1949 painos, s. 43).
Posetiivin päällä istuva punatakkinen marakatti mainitaan ainakin yhdessä Internet-lähteessä. Jukka Lankinen kirjoittaa "Kainuun ja Kuhmon elokuvaelämän vaiheita" -nimisessä kirjoituksessaan, että mainoslausetta "Tulkaa kaikki katsomaan, mikä kumma täällä: marakatti, punatakki posetiivin päällä!" käytettiin houkuttelemaan ihmisiä Kainuun markkinoille 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa. Lankisen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.geocities.com/jukka_lankinen/index.html
Marakatti mainitaan...
Manni-nimestä on ennen 1850-lukua tietoja lähinnä Kokkola-Viipuri -linjan lounaispuolelta, runsaimmin Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Sen taustalla saattaa olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi (esim. ruots. man, saks. Mann) tai miehennimi, kuten Herman, Magnus tai Emanuel. Manni-nimiä on voinut kulkeutua Suomeen suoraan germaaniselta taholta. Sukunimeksi Manni on kehittynyt joko talonnimestä tai sotilasnimestä.
Uusi suomalainen nimikirja, 1988
Teuvo Pakkalan Viisasta väkeä löytyy Teuvo Pakkalan laatimasta Aapisesta (1. p. 1908) sekä mm. Aarni Penttilän Aapiskukosta (1. p. 1938) tässä muodossa:
Yksi on Tuomas Tuppurainen
toinen Taavetti Tappurainen
vallan viisasta väkeä
laskivat kopalla ja kontilla mäkeä.
Pidempää versiota runosta ei löytynyt Teuvo Pakkalan kootuista teoksista eikä muistakaan Pakkalan tarkastetuista teoksista.
Hei
Kiitos kysymyksestä.
Tässä on linkki, josta löytyy maksullisia sähköpostiosoitteita
tarjoavia yrityksiä.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=446fd0a0-2002-4009-bec3…
Pohjanpalolla tarkoitetaan nimenomaan revontulia. Sana ota puolestaan tarkoittaa ohutta piikkiä (Suomen kielen perussanakirja). Ilmeisesti runoilija on käyttänyt sanaa loppusointuna sanalle "kota". Revontulissahan voi nähdä monenlaisia kuvioita - myös ohuita valojuovia, piikkejä.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät molempien mallien työpiirustukset.
Johansson, L., Keinutuoli 'Urjalalainen' : työpiirustus. [S.l.] : [s.n.], 1976
ja
Keinutuoli 'Nakkilalainen', 1980
Osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1254826696&ulang=fin voi tarkastaa niiden saatavuuden asiasanoilla keinutolit ja rakennuspiirustukset (nimeke-laatikon voi muuttaa asiasanalaatikoksi harmaasta nuolesta ja näin hakea kahdella asiasanalla)
Elis Kaupista löytyy jonkin verran tietoja teoksesta "Suomalainen hopeataide"(1989) sekä Kansallisbiografiasta osoitteesta
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/8490/. Kummassakaan ei tosin ole tietoja yksittäisistä koruista. Googlaamalla hänen nimellään koruista löytyy huutokauppatietoja.
Internetin kautta ei löydy luetteloa Hämeenlinnan kadunnimistä. Kuntaliitoksen jälkeisen Hämeenlinnan kaduista ja teistä on olemassa Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimistossa luettelo, josta ei löytynyt Q,X,Z tai Å -kirjaimilla alkavia kadunnimiä. Tarkempaa tietoa asiasta saa osoitteesta Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimisto:
Raatihuoneenkatu 9, 2. kerros, puh. 621 2653, avoinna ma-pe klo 9-15.
Yleiskielen "sisu" merkitsee yhtä aikaa rohkeutta ja sinnikkyyttä, joten se kuvaa suomalaista perusluonnetta parhaimmillaan. Etunimenä Sisu on uusi tuttavuus, jolla oli 1990-luvun loppuun mennessä hyvin vähän kantajia: sen sai nimekseen 1900-luvulla vain 20 poikaa ja yksi tyttö. Nimen suosio on kasvanut selvästi 2000-luvun alusta lähtien. (Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Sisulla ei ole toistaiseksi omaa virallista nimipäivää. Lisää etunimistä osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/
Yleltä ei vastattu tiedusteluuni, mutta löysin vihdoin pitkään Ylen sivuja kaiveltuani Muistikuvaputki-ohjelman sivujen yhteydestä aikajanan, jossa 1970-luvun tapahtumista arvioidaan, että vuonna 1979 Päivi Uiton kruunaamista Miss Suomeksi (6.2.) olisi seurannut jopa n. 3,3 miljoonaa katsojaa, ja näin ollen se olisi kaikkien aikojen katsotuin televisiolähetys, http://muistikuvaputki.yle.fi/aikajana. N. 1,5 miljoonaa suomalaista katsojaa seurasi prinsessa Dianan hautajaisia vuonna 1997 (6.9.), http://muistikuvaputki.yle.fi/jaksot/katsotuimmat. Eräs kestosuosikki on 6.12. ollut televisiossa suorana lähetyksenä nähty Itsenäisyyspäivän vastaanotto, jota esimerkiksi vuonna 2008 seurasi 1 748 000 katsojaa. Viime vuosien katsotuimmat televisio-...
Päätoimittaja Heikki Mallat Fin-Nippon –lehdestä kertoi, ettei hänen tiedossaan ole kustannusyhtiötä, joka julkaisisi Suomessa japaninkielistä kirjallisuutta.
Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilassa löytyy japaninkielinen kokoelma, johon sisältyy myös suomalaisten kirjailijoiden kirjoja japaniksi.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
Netistä löytyy runsaasti eritasoisia ilmaisohjelmia kotisivujen toteuttamiseen. Ohessa muutama suomenkielinen ilmaisohjelma, joissa ”domain” tulee palvelun mukana.
http://www.hostingpalvelu.fi/Verkkotunnukset
https://www.avaa-aava.fi/?gclid=CNGn-ZSzh50CFQ-A3godjVVqbA
http://nettisivu.org/
Mikrobitti- lehti rankkasi oheisen englanninkielisen ilmaisohjelman yhdeksi parhaista websivujen toteuttamiseenhttp://www.evrsoft.com/
Internetistä löytyy lisää englanninkielisiä ilmaisohjelmia
hakusanalla ”websites builder tools".
Rauman kaupunginkirjastosta löytyy useita lukion ruosin kielen oppikirjasarjoja, jotka on tarkoitettu B1-ruotsiin, mutta yhdessäkään kirjasarjassa ei ollut mainintaa sopivuudesta A-kielen opiskeluun. Peruskoulun ruotsin kielen oppikirjoja meillä ei ole.
Kysymykseesi löytyy vastaus Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta 24.7.2006.
"Valitettavasti Komisario Palmu -elokuvia ei löydy kirjastoista DVD-formaatissa, vaan ainoastaan VHS-formaatissa. Fennada-studion Palmu-paketista löytyy yksityiskäyttöön suunnattu myyntiversio YleShopista. Paketti sisältää kolme Komisario Palmu elokuvaa: Kaasua, komisario Palmu! (1961), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Vodkaa, komisario Palmu (1969)."
Kyse on siis siitä, että DVD-formaatissa olevilla Palmu-elokuvilla ei ole kirjasto-oikeuksia, vaan ne ovat vain yksityiskäyttöön tarkoitettuja.
Kielitoimiston suosituksen mukaan kellonajassa erottimena käytetään pistettä, siis 18.10 Englanninkielisessä maailmassa taas on tapana käyttää kaksoispistettä, eli 18:10 Eli suositus on käyttää pistettä, mutta ei kaksoispisteen käyttöäkään varsinaisesti tuomita. Yhdenmukainen merkintä olisi tietysti suositeltavaa.
Lisätietoa mm. näistä
Kielenhuollon käsikirja / Katariina Iisa, Hannu Oittinen, Aino Piehl
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html#klo
Tarkoitettiinkohan tässä eurooppalaisen viitekehyksen kielen taitotasoja A1-C2 merkintöjä yleensä? Opetushallituksen sivuilta löytyy näistä "kielitaidon tasojen kuvausasteikko" (Liite 2): http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutk… Eri kouluasteiden opetussuunnitelmien perusteista voi samalla sivulla tarkistaa, mikä taitotaso on tavoitteena eri kielissä eri asteilla. Kouluaineiden "niminä" A1 on ensimmäinen ala-asteella alkava vieras kieli (useimmiten englanti 3 lk), A2 ala-asteella alkava valinnainen vieras kieli. B1 alkaa yleensä 7. luokalla jne. S2-kielellä tarkoitetaan suomea toisena kielenä.
Teoksessaan Sukunimet Pirjo Mikkonen kirjoittaa, että nimiryhmä Kemppainen, Kemppinen ja Kemppi voivat juontua ruotsalaisesta henkilönnimestä Kämpe (soturi, sankari). Toinen mahdollinen selitys on pienen hyönteisen nimitys kempas, kemppainen, kemppi.
