Ilmeisesti ainoa "virallinen" lähde suomalaisille käännöksille on Pääesikunnan koulutusosaston julkaisu: Englanti-suomi-englanti sotilassanasto ja lyhenteet (1992). Sanastosta löytyy myös vanhempi versio vuodelta 1978.
Tehtävänimekkeiden kääntäminen on ongelmallista, koska kaikka toimintoja ei ole Suomen puolustusvoimissa. Termien kääntämistä voi yrittää selvittämällä toiminto ja tehdä siitä päätelmät vastaavasta suomenkielisestä toiminnosta.
Yksi lähde USA:n termeihin voisi olla:
Schading, Barbara: A Civilians Guide to the U.S. Military. (2007).
Internetistä löytyy runsasti lähteitä:
Suomalaiset sotilasarvot eri kielillä (Teekkarireserviläiset - TERES ry)
http://www.teres.fi/toiminta/koulutus/sotilasarvot.html
The International...
Muutamia ehdotuksia tässä:
Jalava, Matti: Vinkkilän pojan kuvia 1950- ja 1960-luvuilta (2003) sisältää n. 270 valokuvaa.
Larjama, Olavi: Rautila, kuntakeskuksesta kesäkyläksi (2000) sisältää myös paljon valokuvia paikallishistorian lisäksi.
Upouusi Nostalgia-niminen kirjanen esittelee Vehmassalmen 1963 valmistuneen tanssilavan. Alkuosan kuvat lienevät kiinostavia.
Kivi ja multa - Vehmaan kulta (1995) kertoo nimensä mukaisesti vehmaalaisesta kiviteollisuudesta ja sisältää monia valokuvia.
Vehmaan VPK:n 50 vuotta -historiikista löytyy kuvia myöskin.
Hannes Vuorisalmi on kirjoittanut Vakkasuomalaisen talonpojan muistelmia ja Muistelmia Vehmaalta vuosisadan vaihteen tienoilta. Veikko Päiviön Ennen pikitietä ja Kivinen kalupakki -romaanit...
Helsingin koulujen historia on yhtä vanhaa kuin kaupungin oma historia.
Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta löytyy yksittäisiä kouluhistoriikkeja Helsingin ruotsalaisista kouluista. Teosten saatavuustiedot löytyvät Helmet-verkkokirjastosta,
kirjoittamalla hakusanakenttään hakusanat Helsingfors ”läroverk” http://www.helmet.fi/
Helsingin tietokeskuksen sivuilta löytyi yhteisluettelo Helsingin suomen- ja ruotsinkielisistä kouluista ajalta 1833-1977http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/yleisluettelo2/listaope…
Edelleen netistä löytyi Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli,jossa koulut on esitelty nimen ja perustamisjärjestyksen mukaanhttp://www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/index7.htm
Utbildningsverketista eli...
Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole mainintaa osakkeenomistajan oikeudesta saada nähtäväkseen hallituksen pöytäkirjat.
Jos nyt tutkitaan miten laita on osakeyhtiölaissa, niin WSOY.pro.fi-palvelussa osakeyhtiölain osalta todetaan, että tilintarkastajalla on nimenomaisen säännöksen puuttuessakin oikeus saada nähtäväkseen hallituksen pöytäkirjat. Osakkeenomistajalla tätä oikeutta ei ole.
Myös asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastajalla on tämä oikeus:
Asunto-osakeyhtiölaki
63 § Tilintarkastajan valinta
Asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa säädetään.
Tilintarkastuslaki
11 § Tilintarkastuksen kohde
Tilintarkastus käsittää yhteisön tai säätiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen,...
Kirjastoissa on jonkin verran intialaisia bollywood-tyyppisiä elokuvia. Voit pyytää niitä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Tässä muutamia (DVD-muodossa):
- Hilpeys ja ennakkoluulo
- Lagaan – olipa kerran Intiassa
- Monsoon wedding
- Eläintarhakytät Intiassa
Kirjastojen elokuvia (ja muutakin aineistoa) voi hakea Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) kautta. Kannattaa käyttää maakuntakirjastot-hakua.
Nykysuomen sanakirja antaa luha-sanalle kaksi merkitystä. Ensinnäkin luha on kangaspuiden liikkuva osa, johon kaide eli pirta asetetaan. Toinen merkitys on murteissa luuva, joka taas on riihen yhteydessä oleva erityinen puimahuone. Veikkaisin Luhalahti-nimessä luhan todennäköisesti tarkoittavan luuvaa. Mutta mikä ettei sinunkin tulkintaisi voisi olla oikea.
Olisiko kyseessä Maija-Liisa Bäckströmin kirja Herskapia ja pieneläjiä? Siinä paperinuket ovat tärkeässä roolissa, se ilmestyi 1986, on isokokoinenkin. Kirjassa kuvataan elämää vanhassa Oulussa 1800-luvun lopulla. Kirjan saatavuustiedot http://www.helmet.fi .
Nuotti löytyi Helsingistä, Suomen Pop & Jazz Arkiston kokoelmista (http://www.jazzpoparkisto.net/). Lähetin heille sähköpostiosoitteesi, he skannaavat nuotin suoraan sähköpostiisi.
Suomenkielellä tietoa Aasian kirjallisuudesta kannattaa etsiä esim. ns. suurista kirjallisuushistorian sarjoista. Esim. Kansojen kirjallisuus -sarjassa osassa 1 kerrotaan Iranin ja Intian muinaisista teksteistä, osassa 2 näiden käsitellään samojen alueiden lisäksi Japanin ja Kiinan keskiaikaisia tekstejä. Lisäksi ainakin osat 4 ja 10 kannattaa tarkistaa.
Rafael Koskimiehen toimittaman Maailman kirjallisuus -sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan varhaisista teksteistä Itämaistä; mukana mm. Intia.
Kiinan klassisesta runoudesta saat tietoa ainakin Pertti Niemisen kirjasta Mandariini kainalossa.
Jonkinmoista apua saattaisit saada myös Suomennoskirjallisuuden historiasta, jonka toisessa osassa käsitellään mm. Intian, Arabian, Kiinan ja Japanin...
Milläs minä pääsen taivaaseen (trad.sovitus: Marko Mäkinen)
1. Milläs minä pääsen taivaaseen? Pyörälläkö vinhasti polkien? Autollako ajan vaiko raketilla meen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
2. Lentokone tässäkö tarpeen on? Laivako se viepi yli aallokon? Hevosetko hankin minä rattaineen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
3. Syntini kun hylkään ja tunnustan silloin minä taivaan jo omistan! Uskomalla Herraan Jeesukseen pääsen minä varmasti taivaaseen!
ainakin moniviestimessä Pieni suuri seikkailu : isä suojaa (1997)
terveisin Virpi Silvonen / Lappeenrannan maakuntakirjasto
Niin tämä ei aivan kuolleena syntynyt sanonta totisesti elää.
Kenen suusta tuo tai "punk will never die" on putkahtanut ei selvinnyt netti- ym. tietokantahauilla.
Sitävastoin "rock and roll will never die" kertoo Neil Young laulussaan Hey hey, my my.
Nimi Karla juontaa juurensa Saksasta ja on Karlin sisarnimi. Se on myös lyhentymä nimestä Karoliina. Nimen rinnakkainen kirjoitusasu on Carla, jolloin kantanimeksi ajatellaan Carl.
Nimi Karl (Carolus) taas on yläsaksalainen vapaata talonpoikaa, talonpoikaismiestä tarkoittava nimi (charal). Sen lyhentymä on Karl (mies, kosija).
Karoliina, Karolina taas liittyy nimeen Carolus ja on sen sisarnimen Carolan laajentuma.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Kuula-nimissä on kolmenlaista perua. Osa on 1900-luvulla otettuja sukunimiä. Osan juuret juontuvat 1700- ja 1800-lukujen sotilasnimistä. Vanhimpien nimien historian arvellaan syntyneen skandinaavisesta nimestä Skuli.
Kuula-nimisiä tiloja on eniten Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Sukunimenä sitä esiintyy yli 30 paikkakunnalla, eniten Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kemin seudulla ja Keski-Suomessa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Illiä ei löydy suomen kielen sanakirjoista. Sana esiintyy ilmeisesti ainoastaan nimissä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan heprean Elias-nimi on saanut venäjän kielessä muodon Ilja, jonka pohjalta karjalaisilla on ollut myös muodot Ilja, Iljo, Illi, Illo, Iiliä, Illukka ja Illu. Pohjois-Pohjanmaan Illi-nimiä pidetään ortodoksiseen pyhimysnimeen Ilja pohjautuvina. Kannakselainen sukunimi Illi saattaa olla joko Ilja-nimestä peräisin tai sitten pohjautua skandinaaviseen henkilönnimeen Ille.
Rahan arvoa koskevia kysymyksiä tulee etätietopalveluun paljon. Aiempiin vastauksiin voit tutustua kirjoittamalla palvelun arkistoon http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanaksi "rahat". LASTU-tietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/orimattila/ löydät rahan arvoa käsittelevää kirjallisuutta esim. käyttämällä asiasanoja "rahat" ja "hinnat".
Rahan kunnolla on suuri merkitys sen arvoon. Seteleiden kohdalla mm. siitä löytyvien taitosten määrä vaikuttaa. Vuoden 1939 20 markan seteli lienee sen verran tavallinen, ettei sen arvo nouse kovinkaan suureksi. Hintaa voit yrittää tutkia esim. Suomen rahat arviohintoineen -kirjasta, mutta sen lopullisen arvon voi kertoa vain numismaatikko.
Bo Carpelanin teoksista kysymääsi sitaattia ei ole löytynyt. Vuoden 1960 Parnassossa (nro 6, s. 248) on Carpelanin artikkeli nimeltä Runon avoimuudesta. Siinä hän siteeraa vanhaa kiinalaista sananlaskua "miehestä joka ei mitään tiedä, on vuori pelkkä vuori, vesi pelkkää vettä ja puu pelkkä puu. Kun hän on saanut vähän opiskella ja oppia, ei vuori enää ole vuori, ei vesi enää vettä eikä puu enää puu. Mutta kun hänen ymmärryksensä on kypsynyt, on vuori jälleen vuori, vesi jälleen vettä ja puu jälleen puu."
Kyseessä on varmaankin Anna Taurialan satukirja Iltasatujen aarteet (Kirjalito 1984). Kirjassa on satu Roska-Joonaksesta, Prinsessa Jadehelmestä ja Pum-Tuukasta sekä 45 muuta satua. Yksi kappale näyttää vielä olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa, http://www.helmet.fi/ .
Kiitokset kuuluvat Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutille, jonka ylläpitämästä kokoelmatietokannasta tiedot löytyivät. Hakulomake on täällä: http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Tietoja kaatuneiden hautapaikoista on vaikeaa löytää. Yksi kaatuneista, Helmut Grollmus, on haudattu Helsinkiin Hietaniemeen (Valtonen 1991, s. 128). Useat ilmeisesti tuhoutuivat koneensa mukana. Lisätietoja löytyy teoksista:
Hannu Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey. Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2. 1991.
Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6. 1997.
Tietoja voi myös yrittää etsiä saksalaisesta "hautapaikkarekisteristä" Gräbersuche Online (Gräbernachweis des Volksbundes Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V.)
http://www.volksbund.de/graebersuche/
Suomalaista kirjailijatietoa löytyy Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi, lastenkirjallisuudesta Kirjasammosta löytyvän tiedon lisäksi Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/. Heidän kirjastostaan voi myös kysyä neuvoa, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta.
Kirjallisuuden tekijäoikeuksista ja käyttöluvista voi kysyä Sanastosta, https://www.sanasto.fi/. Valmista listaa tekijänoikeudesta vapaista kirjailijoista ei löytynyt.
