Totti on Torsten ja Torsti –nimien puhuttelumuoto. Torsten tarkoittaa Thor-jumalan kiveä.
Totti viettää nimipäivää Torstin päivänä 27.2.
Vuosilta 2000 -2006 Totteja löytyy 84 ja kuluvana vuonna Totti –nimen on saanut 12 poikaa..
Lähteet: Saarikalle, Anne, Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Helsinki 2007
Vilkuna, Kustaa, toim. Pirjo Mikkonen:: Etunimet , Helsinki 2005
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Suomalaisia kahden euron kolikoita laskettiin liikkeeseen vähiten vuonna 2002. Ks. tilasto Suomen Pankin sivulta: http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/suomalaist…
Lisää tilastoja eurorahoista Euroopan keskuspankin sivuilla: http://www.ecb.int/bc/faqbc/circulation/html/index.fi.html
Emme löytäneet Sanna nimen kiinan kielistä asua mutta kylläkin Susannan. Sannahan on Susannan lyhentymä.
苏萨娜
Lähde: http://www.chinese-tools.com/names/calligraphy/code_4528_susanna.html
Tilastoa käännösmangan määrästä verrattuna muuhun käännettyyn sarjakuvaan ei taida olla. Mm. mangasarjakuvaa myyvästä Fantasiapelit-liikkeestä kerrottiin, että suomeksi mangasarjakuvia julkaisee kolme kustantajaa: Punainen jättiläinen, Egmont Kustannus ja Sangatsu Manga. Ne julkaisevat vuodessa parikymmentä eri nimekettä mangaa. Myyntitiedoista ei löydy tilastoa, mutta liikkeen mukaan mangaa käännetään suomeksi vielä varsin vähän verrattuna muuhun sarjakuvaan, joskin määrä on kasvava.
Tämän vuoden Helsingin kirjamessuilla on monenlaista mangaohjelmaa ja lisäksi suomalaiset mangakustantajat esittäytyvät. Messujen kautta saattaisi saada aiheesta lisätietoa:
http://tour.cosplay.fi/kirjamessut.html
Finncon on suomalainen science fiction- ja...
Tuo ISBN numero näyttäisi olevan Mauri Kunnaksen Koiramäen talvi -teos, jonka ensimmäinen painos on painettu vuonna 1988. Siitä on otettu lukuisa määrä uudempia painoksia (9. painos vuonna 2007), jotka tavataan merkitä teoksen tietoihin.
Ellei kirjan painotietoihin ole merkitty, monesko painos on kyseessä, on yleensä kyse ensimmäisestä painoksesta. Kirjastojen aineistotietokantoihin merkitään teoksiin merkityt painosmerkinnät.
Kirjastopalvelu välittää kirjoja kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät heidän sivultaan https://www.kirjastopalvelu.fi/yhteystiedot.
Voit tarjota kirjaasi myös Kirjavälitykseen, https://www.kirjavalitys.fi/. Kirjavälitys välittää kirjoja kirjakauppoihin.
Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia –palsta , jossa pienkustantajat voivat julkaista ilmoituksia uusista teoksistaan, https://www.kirjastot.fi/forum/404.
Kirjaa kannattaa markkinoida myös suoraan kirjastoihin. Kirjastojen yhteystietoja löydät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Tässä muutama ehdotus:
1.Kallonen, Kari : Sinivihreät baretit, suomalaiset sotilaat Vietnamin sodassa 2. Lukkari, Matti: Vastuunkantaja : Aito Keravuoren sotilaanelämä 3. Kallonen, Kari: Ristiretki 4. Sivonen, Pekka:
Ydinasepelote Yhdysvaltain poliittisen vallankäytön muovaajana 5. Laine, Sirpa : Vietnamin trauma Yhdysvalloissa, tulkinta johtajuuden rehabilitaatiosta Carterin ja Reaganin presidenttikausina, 1988
6. Myös Paavo Rintala on käsitellyt aihetta ja rauhanaateetta kaunokirjallisessa teoksessaan Vietnamin kurjet
Edelliset teokset löytyvät pääkaupunkiseudunkin yleisistä kirjastoista. Tässä vielä alla jokunen teos tieteellisissä kirjastoissa. Ne voit kaukolainata oman lähikirjastosi kautta. Kysy kaukolainaamisesta lisää...
Haku onnistuu asiasanalla tuulimyllyt. Seuraavissa kirjoissa on tuulimyllyn rakennusohjeita:
Reija Johanna: Tuulimylly (1995)
Jani Johannes: Tee itselle tai lahjaksi (1995)
Reija Johanna: Tee se itselle [12: Tuulimylly ja muita koristeita pihaan] (1998)
Reija Johanna: Nikkaroi se itselle (2001, 2004)
Kustantajana näillä kaikilla on Tampereella toimiva RJS-tietokirjat.
Kylänmies ei ole ollut varsinainen ammatinharjoittaja mutta hänen tehtävänään on ollut eri tavoin valvoa kyläyhteisön järjestystä. Kylänvanhinten merkitys on vaihdellut ajasta ja paikasta riippuen.Suomessa on kyliä luokiteltu asutuksen erilaisten alkuperien ja lähtötaustojen perusteella. Lähinnä läntisessä Suomessa esiintyi ryhmäkyliä (talojen tontit olivat vierekkäin). Varsinaisten suurkylien aluetta olivat Häme ja Uusimaa. Muualla Suomessa, missä yksittäistalot olivat vallitsevia, kruununvoudit yhdistivät niitä asiakirjoihinsa kyliksi (puhutaan seutukylistä). Aikaa myöten kyläläisten yhteistoiminta tuli tiiviimmäksi ja laadittiin kyläjärjestyksiä, joiden noudattamista kylänvanhin (=kylänmies) valvoi ja niiden rikkomisesta kannettiin...
Sosionomin tutkintonimikettä käytetään kahdesta eri tutkinnosta:
- nykyään nimikettä sosionomi (amk) käytetään sosiaali- ja terveysalan (ja aluksi myös kasvatusalan) ammattikorkeakoulututkinnosta.
- 1990-luvun alkupuolelle saakka sosionomi oli alempi yhteiskuntatieteellinen korkeakoulututkinto, joka suoritettiin yliopistossa. Vanhempi nimike tutkinnolle oli sosiaalihuoltajatutkinto. Näiden tutkintojen myöntäminen lopetettiin 1990-luvun alkuun mennessä.
On siis kaksi eri sosionomin tutkintoa, jotka antavat eri kelpoisuudet.
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi)
Nykyisen sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut toimii sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muissa hyvinvointipalveluissa niin julkisella kuin yksityisellä...
Runo löytyy ainakin Veikko Polameren toimittamasta teoksesta Runojen kirja: neljä vuosisataa suomalaista runoutta. Frank-monihaun mukaan runoteos kuuluu myös Joroisten kirjaston ja muiden Savotta-kirjastojen kokoelmiin.
Tämä katkelma löytyy selityksineen kouluikäisten nykyperinnettä käsittelevästä kirjasta: Virtanen, Leea: Antti pantti pakana (WSOY, 1970). Kirjassa (s.111-112 kerrotaan: "Merja istui puussa tutti suussa nenä räässä järki jäässä potta päässä." Tätä lorua Leea Virtanen kutsuu kiusoitteluloruksi. Kiusoittelun kohteen nimi vaihdetaan tilanteen mukaan. Usein näihin loruihin liittyy myös nimenvääntely. Esim. "Ismo pismo pakana istuu oven takana, tutti suussa..."
Nämä lastenperinteeseen kuuluvat lorut ovat suullista kansanperinnettä, jota lapset käyttävät kaveripiireissä ja ne voivat esiintyä hyvinkin erilaisina muunnoksina ajasta ja paikasta riippuen.
Tätä Leea Virtasen kirjaa voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Milenan alkuperästä on eri tulkintoja. Milena on johdosnimi slaavilaiselle Mila-nimelle, joka tarkoittaa herttaista tai suloista. Muita johdoksia ovat mm. Miila, Milina, Milana ja Milja. Englannissa puolestaan Milena on sisarnimi Milesille (alkuaan pojannimi Milo). Lähteet: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja (1999), Riihonen, Eeva, Mikä lapselle nimeksi (1992) ja Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007).
Alexei (myös Aleksei) Apostol (1866-1927) oli kreikkalaissyntyinen sotilasmuusikko. Turkin sodan aikana vuonna 1877 Suomen kaartin sotilaat löysivät orvoksi jääneen Alexein ja toivat mukanaan Suomeen. Alexeista tuli kaartin soittokunnan jäsen ja myöhemmin vuonna 1890 Suomen rakuunarykmentin ja vuonna 1893 Turun pataljoonan kapellimestari. Vuosina 1901-1918 hän johti muodostamaansa Helsingin Torvisoittokuntaa. Vuoden 1917 jälkeen hänestä tuli Suomen Valkoisen Kaartin kapellimestari ja armeijan ensimmäinen ylikapellimestari. Alexein puoliso oli vuodesta 1888 Anna Wittman (joka kuoli 1952).
Apostol oli 1900-luvun alkuvuosina yksi Suomen musiikkielämän voimahahmoista. Sotilasmusiikkiuransa ohella hän oli myös liikemies, joka perusti...
Nykysuomen sanakirja antaa verbille palaa taivutusluokan 9, ja sen esimerkkisanana on taivutustaulukoissa kaivaa. Passiivin imperfekti kuuluu siis kaivettiin, palettiin, ja tuo kysytty muoto (passiivin 2. partisiippi) kuuluu kaivettu, palettu. - Äänteellisesti lähellä on verbi palata, joka on esimerkkisanana taivutustyypissä 40. Sen passiivin imperfekti kuuluu palattiin, ja pass. 2. partis. palattu.
Itäinen murresana emintimä (emintämä, emäntimä) tarkoittaa äitipuolta ja isintimä (isintämä, isäntimä) vastaavasti isäpuolta. Emintimää on myös käytetty kuvainnollisesti puhuttaessä häijystä ihmisestä. Sanojen käyttöalue on ollut Karjala, Kymenlaaakso, Etelä-Savo ja Inkeri. Emintimä on johdettu vanhasta äitiä merkitsevästä sanasta emä (emi, emo), isintimä puolestaan isä -sanasta. Kantasanaan on lisätty itäisillä kielimuodoilla erikoinen "puolisukulaisuutta" ilmaiseva nomininjohdin ~ntima, ~ntimä toisintoineen.
Lähteitä : Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1988.
Häkkinen, Kaisa : Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emo
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/...
Nykysuomen sanakirjassa annetaan piimä-sanalle taivutusluokka 11, ja siinä on esimerkkisanana koira. Piimä on ainesana ja sitä käytetään yleensä vain yksikössä, mutta jos sitä halutaan käyttää monikossa, niin muodot seurailevat koira-sanan taivutusta, siis koiria - piimiä. (Konsonanttivartalon perään tulee monikon tunnus i ja sitten sijapääte.)
Nils-Aslak Valkeapään "Beaivi,ahcazan" (Kautokeino 1989) on lyriikkakuvateos, jonka runot Pekka Sammallahti on kääntänyt suomeksi. Suomennos, 134-sivuinen "Aurinko, isäni" on ilmestynyt 1992 (ISBN 82 90625 15 4). Teos on kokonaisuus, jonka runoja ei ole otsikoitu vaan numeroitu. Tokanajosta kertovat runot 272 ja 273 on jätetty saamen kieliseksi, jotta ne eläisivät.
Arto-artikkelitietokannasta löytyi muutama puutarhamyymälöitä koskeva lehtiartikkeli. Valitettavasti nämä eivät olleet ihan uusia, eivätkä kerro nykytilanteesta.
Muutama esimerkki kuitenkin:
- Jalkanen, Jyrki: Elämykset houkuttelevat puutarhamyymälään, Puutarha ja kauppa 2003:5
- Uimonen, Jyri: Etelä-Pohjanmaan taimistolla markkinointi ei häiritse tuotantoa, Viherympäristö 2001: 1
- Närhi, Seppo: Puutarhamyymälän suunnittelusta, Viherympäristö 1997:3
- Soini, Marianne: Uutta ajattelua puutarhakauppaan, Puutarha & kauppa, 2000:30
Esimerkkejä Aleksi-artikkelitietokannasta:
-Puutarhakeskus voi olla keskellä metsää, Puutarhasanomat 2007:6
- Kalliopää, Katri: Puutarhojen kova kilpailu pitää taimien hinnat kurissa, Helsingin sanomat 1.5.2001...
