Verotus on pääsyy ulkomailla sijaitsevan offshore- yhtiön perustamiseen. Mikäli yhtiö sijaitsee kokonaan ulkomailla, ilman kiinteää toimipaikkaa Suomessa, verotetaan yhtiötä kyseisen maan verotusperiaatteiden mukaan riippumatta omistajan tai omistajien kansallisuudesta. Verotusta voidaan kiertää (tai näkökulmasta riippuen suunnitella) myös siirtohinnoittelulla, jolloin Suomessa verotettava osuus kevenee.
Pääkaupunkiseudun verotoimiston yritysverotuksesta vastaavan veroasiantuntijan mukaan offshore- yhtiöiden valvomiseksi on perustettu väliyhtiölainsäädännöksi kutsuttu säädös, jolla pyritään estämään veronkierto. Säädöksen ulkopuolelle on kuitenkin jätetty joitakin toimialoja.
Laajan oloisen englanninkielisen tietopaketin offshore-...
En löytänyt parempaa määrittelyä kuin arkistossa ollut vastaus:
Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin. Internetistä henkilötyövuoden määrittely löytyy esimerkiksi Kuntatyönantajien Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa, http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/upndown/download_file.asp?id=035… . Ks. sivu 12.
Kuntapuolella voidaan siis käyttää kahta erilaista mallia HTV1: palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 tai HTV2:palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365. HTV1-mallia käytetään, kun lasketaan tehty työpanos henkilötyövuotta kohti.
Kyseessä on Edit Polonin säveltämä laulu Vanha Sanna. Laulun sanoittajaa ei tunneta.
Laulu löytyy esim. teoksista Kokoelma yksinlauluja III ja Yksinlauluja nuorisolle 3.
Vanha Sanna muori perunoita kuorii,
pienen mökin portahilla istuu katsellen.
Kuinka linnut lentää pesihinsä entää;
vanha Sanna kuorii hiljaa miettien.
Päivä kirkas loistaa
vaan ei voi poistaa
sitä surumieltä joka kasvoiss kuvastuu.
Muistaa päivän menneen,
hänelläkin ennen
oli aina ilomieli, naurusuu.
Isä silmät sulki
tyttö kauvas kulki,
yksin, yksin vanha Sanna
mökissänsä on:
Sydän kaipaa lasta
kaipaa ainokasta,
lapsi minkälaisen
sait sä kohtalon?
Etkö lapsi tunne
kulkisitpa kunne,
kuinka vanhan äidin sydän
kaihost' sykkiipi?
Avosylin lastaan,
äiti ottais vastaan.
Tyttö...
Todellista Carolyn Keene -nimistä kirjailijaa ei ole ollut olemassa, sillä kyseessä on nimimerkki, jota käyttivät useat eri kirjailijat kirjoittaessaan Neiti Etsivä- ja Dana-tytöt -kirjasarjoja. Suomeksi on ilmestynyt yhteensä 105 Neiti Etsivä -kirjaa (englanniksi 175) ja 17 Dana-tytöt -kirjaa (englanniksi 34).
Lisätietoja löytyy suomeksi esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene) .
Laulu on tanskalainen kansansävelmä, jonka on sanoittanut Irene Mendelin. Laulu löytyy ainakin seuraavista laulukirjoista:
Koulun laulukirja / toim. Aksel Törnudd. WSOY 1920, 3.p.
Laulun taika / toim. Jussi Ilvonen. Raittiuden ystävät 1977, 3.p.
Kysymys on tosiaan aika vaikeasti ymmärrettävä, eikä siihen löytynyt vastausta. Täältä löytyvät suuntanumerot:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuntanumero
Ja täältä postinumerohaku:
http://www.verkkoposti.com/e3/postinumeroluettelo
Hakemalla PIKI:stä asiasanalla "maahanmuuttajat" ja valitsemalla ehdoiksi lisäksi aineistolajin kirja, kieleksi suomi ja kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuuden saa tulokseksi 76 aiheeseen liittyvää kaunokirjallista teosta. Tässä haussa mukaan tulevat tosin kaikki maahanmuuttajuuteen liittyvät teokset riippumatta siitä, onko kirjailija taustaltaan maahanmuuttaja vai käsitteleekö kirja aihetta muuten. Kiinnostavien kirjojen kohdalla voi tietysti selvittää yksitellen esim. Googlen avulla (http://www.google.fi) kirjan ja kirjoittajan taustaa.
Kustannusosakeyhtiö Teos järjesti vuonna 2008 kirjoituskilpailun "kaikille vähintään 16 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka elävät monien kulttuurien vaikutuspiirissä ja jotka eivät ole aikaisemmin...
Seuraavista kirjoista löytynee vinkkejä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykypäivään
Peacock, John: Men's fashion
Peacock, John: Fashion sourcebooks: the 1960's
Myös näistä nettiosoitteista löytyy tietoa 1960-luvun muodista:
http://desthea.com/muotimissio/index.php/teematyyli/60_luvun_muotia
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
Annika Thor on kirjailijan oikea nimi. Hän ei käytä taiteilijanimiä. Alkuperäiseltä sukunimeltään hän on Katz.
Kirjailijan mahdolliset toiset etunimet eivät ole tiedossa.
Annika Thorista on kysytty etätietopalvelussa aiemminkin useita kertoja. Löydät vastaukset arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx käyttämällä hakusanaa Thor Annika.
Sanonta liittynee kristilliseen ajatukseen kymmenyksistä. Sen mukaan kymmenesosa varallisuudestamme tulisi antaa Jumalalle. Mooseksenkirjasssa sanotaan mm. näin:
"kymmenesosa kaikesta maan tuotosta, sekä pellon sadosta että puiden hedelmistä, on Herran" (3.-Moos.-27:-30,32)
Sanonta lienee muunnelma tästä. Googlaamalla huomasin, että sanonta "Ten belongs to God" on käytössä myös englannin kielessä.
Luku 10 liitetään juutalais-kristillisessä perinteessä muutenkin Jumalaan: kymmenen käskyä, Jumalan luoman ihmisen sormien lukumäärä sekä lukuisat muut viittaukset, joita löytyy Wikipedian artikkelista http://en.wikipedia.org/wiki/10_(number)
Maagi ja maagikko liittyvät magiaan, jonka esim. Wikipedia määrittelee seuraavasti:
Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa ihmisen pyrkimystä vaikuttaa maailmaan hallitsemalla yliluonnollista. Yliluonnollisen hallintaan pyritään esimerkiksi rituaalisten tekojen ja toimitusten eli taikojen, erityisten taikaesineiden, ja rituaalisen kielenkäytön eli loitsujen avulla. Joskus taikuuden harjoittamiseen tarvitaan myös erityinen paikka.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_magia
Maagin määritelmä Wikipediassa:
Maagi (kreikan sanasta μάγος ja muinaispersian sanasta maguš) tarkoittaa nykykielessä magiikkaa eli yliluonnollisia taikavoimia hallitsevaa ihmistä – noitaa, taikuria, tietäjää tai šamaania.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/...
On olemassa muutamia englanninkielisiä runoantologioita, joissa on suomalaisten runoilijoiden runoja. Kaarisilta -runo löytyi kokoelmasta Armstrong Robert: Finnish Odyssey, poetry and folk songs of Finland in translation, 1975.
Teoksessa Singing Finland, translations from finnish verse /K.V. Ollikainen (1956) ovat Aale Tynnin runot: The Tree of Knowledge, The Miracle, Adam and Eve sekä With Open Eyes.
Lisätietoa Tynnistä englanniksi http://kirjasto.sci.fi/tynni.htm .
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan (https://finna.fi ) Aale Tynnin teoksia ei ole käännetty englanniksi. Myöskään SKS:n käännöstietokannasta ei löytynyt englanninkielelle käännettyjä teoksia (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php , ainoastaan saksan kielinen...
Porin kaupunginkirjasto (tuskinpa moni muukaan kirjasto nykyään) ei tee poistettavista kirjoistaan listoja, joista asiakkaat voisivat varata haluamiaan kirjoja. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää seurata "Kirjakirpussa" myytäviä kirjoja. Olethan käynyt Porin antikvariaateissa, joita nykyisellän ei ole kuin pari olemassa. Kirpputorit ovat myös paikkoja, joista saattaa löytää etsimänsä. Onnea kirjan etsintämatkalle!
Ensimmäisen näytöksen viidennessä kohtauksessa Hamlet sanoo Horatiolle näin:
”Horatio, taivaassa ja maass’ on paljon,
Jot’ ei voi uneksia tietoviisaat.”
Lähteet:
Shakespeare, William: Hamlet. Suom. Cajander. KS, 1879.
Shakespeare, William: Hamlet. Ed. Wilson. 1959.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm. seuraavat niksit:
Valittujen Palojen "Konstit on monet" neuvoo voimakkaan epämiellyttävän hajun poistoon laittamaan uuniin sitruunaviipaleen ja kuumentamaan täydellä teholla muutaman minuutin. Jätetään sitten vaikuttamaan yön yli.
Saman kustantajan "Uudet konstit vanhat aineet" kehoittaa puhdistamaan roiskeet ja läikkyneet ruoat mikroaaltouunista sekoittamalla 2 rkl ruokasoodaa 2 1/2 dl:aan vettä ja kuumentamaan seosta 2-3 minuuttia kuumimmalla teholla. Pyyhi sitten uunin kostunut sisäpuoli hieman kostutetulla rätillä tai sienellä. Toisaalla samassa kirjassa neuvotaan kaatamaan tilkka vaniljauutetta kuppiin. Käytä sitten mikroa kuumimmalla teholla 1 min. ajan. Uute tappaa tunkkaiset hajut...
Romaanin alkuperäinen nimi oli Sotaromaani, joka ilmestyi sillä nimellä vuonna 2000. Allaolevasta Timo Sedergrenin artikkelista löytyy tietoa tästä Sotaromaanista. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108173/63197.
Linnan alkuperäistekstiä ei kustantaja hyväksynyt semmoisenaan julkaistavaksi. Tuntemattomassa sotilaassa on tehty kustantajan vaatimia muutoksia.
Jussi Raittisen Nashville, Tennessee on Hillel Tokazierin sävellys ja Kaj Westerlundin sanoitus. Kantri-käännöskappaleita on esim. juuri Jussi Raittisella, Mikko Alatalolla ja Jussi Alangolla (tai Jorma Kääriäisellä tai Kari Tapiolla). Ainakaan Kyyti- ja Viola-tietokannoista ei löytynyt nuottia Jussi Raittisen Nashville-levystä, Mikko Alatalon Kantri-levystä tai Jussi Alangon Jussi Alanko & Alligaattorit –levystä. Jos esim. näistä levyistä löytyy kuuntelemalla jokin mieluisa kappale, voidaan siitä kappaleen nimellä vielä tarkistaa, löytyykö kappaleesta nuotti tai esim. internetistä sanat. Myös Suuri pop-toivelaulukirja –teoksista voi selailemalla löytyä sopiva laulu.
Suomessa on toiminut useita lasi- ja pullotehtaita. Leena Nokela kertoo kirjassaan "Rakkaat vanhat tavarat" (1998) pulloteollisuuden vaiheista Suomessa. Myös Heikki Matiskaisen "Suomalaisen lasin historia" (1994) sisältää pulloihin keskittyvän osion. En valitettavasti osaa sanoa, minkä tehtaan tunnus voisi olla L. Toivottavasti löydät tiedon seuraavista lähteistä.
Saat luettelon Suomessa toimineista lasitehtaista esim. Hagelstamin huutokaupan nettisivuilta.
http://www.hagelstam.fi/2007/sivu/lasitehtaat
Lasitehtaista löytyy tietoa myös kirjoista: Reijo Ahtokari on kirjoittanut kirjan "Suomen lasiteollisuus 1681 - 1981". Vilho Annalalta löytyy myös teos "Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan" vuodelta 1948.
Kannattaa tutustua myös...
Tietokone riittää. Mitään piuhoja ei tarvita edellyttäen, että tietokoneen akussa on virtaa. Aikaa ei tarvitse varata.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkailla on käytettävissään langattomia WLAN Internet-yhteyksiä. Yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa tarjottu Stadinetti on käytettävissä kaikissa toimipisteestä. Sen käyttöön tarvitaan Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku; sama kuin käytettäessä lainausautomaatteja ja Helmet-hakua.
Stadinetti-palvelun käyttäjän tulee itse huolehtia sekä päätelaitteen että henkilökohtaisten tietojen tietoturvasta käyttämällä asianmukaisia antivirus- ja palomuuriohjelmistoja
Tietoturvaoppaasta löytyy tietoa miten haittaohjelmilta suojaudutaan
http://www.tietoturvaopas.fi/...
