PIN-koodi eli tunnusluku ei ole kirjastokortissa valmiina vaan se annetaan erikseen.
Tunnusluvun saadaksesi sinun täytyy käydä kirjastossa. Ota mukaan kirjastokorttisi lisäksi virallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti, henkilötodistus, passi tai kuvallinen Kela-kortti)
Runoja Lapista löytyy ihan mukavasti. Tässä vain muutamia nimiä ja teoksia. Mm. Arvolalta löytyy lukuisia muitakin teoksia kuin tässä mainitut
1. Arvola, Oiva
Lapin Saagoja
2. Haakana, Veikko
Lauluja Lapista - Runoja Ruijasta
3. Mikko Kilpi : Lapinmaa
4. LAPIN runot (kokoelma)
5. MORON siruja : lappilaisia runoja
6. SIINTÄVÄT kaukaiset metsät : runoja metsistä, eränkäynnistä ja erämaista
7. SUIKKARI, Raimo : Runokuvia Suomen Lapista
8. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Kevään yöt niin valoisat
9. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Aurinko, isäni
10. ARVOLA, OIVA Kampsuherrain saagat
11. ARVOLA, OIVA : Linnustajan maa
12. ARVOLA, Oiva : Neljän tuulen saagat
Lisäksi yksittäisiä runoja, lauluja jne löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta :
Uuno Kailas : Lapin-...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat englanninkieliset matkaoppaat: Emma Gregg; The Gambia (Rough guides, 2003) ja David Else: The Gambia & Senegal (Lonely Planet, 1999). Lisäksi teoksessa Maailma tänään 17: Keski-Afrikka kerrotaan yleistietoa Gambiasta.
Juhani Niemi pohtii esseessään "Kirjallisuutemme Nobel-palkinnon taustaa - Palkittiinko vuonna 1939 Sillanpää vai Suomi?". Essee on Juhani Niemen vuonna 1988 ilmestyneestä esseekokoemasta "Lammas ja vuohipukki" sivuilla 94-101. Nähdäkseni Niemi tulee siihen johtopäätökseen, että Sillanpäälle palkinto myönnettiin sekä kirjallisista ansioista että ulkokirjallisista syistä. Suosittelen tutustumista Niemen esseeseen. Siinä viitataan myös muihin lähteisiin,joita Niemi on käyttänyt, mm. Kjell Espmarkin teos " Det litterära Nobelpriset",
Pekka Tarkan " Otavan historia", Anna von Hertzenin teos vuodelta 1955 nimeltään "F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin-matka vv. 1939-40" sekä tutkijoista Panu Rajala. Rajala on laaja-alaisin...
Pyöveli Albert Pierrepointin (huom. kirjoitusasu) teosta Executioner: Pierrepoint ei ole suomennettu, mutta kirjaa on englanniksi saatavana useampana painoksena. Suomen kirjastoista kirjaa ei löydy, joten voit joko itse hankkia sen tai tulla tekemään hankintaehdotuksen Turun kaupunginkirjastoon.
Laintasoista säännöstä kirjaston mitoituksesta ei ole. Kirjallisuutta löytyy mm. teokset:
Kirjaston mitoitus / Lars Hagman
Kirjastopalvelu, [Hki] 1988 ; 320 s.
ISBN: 951-692-171-X
sekä
Kirjastotilojen suunnittelu : opas kirjastorakennusten ja -huoneistojen suunnittelijoille / toimituskunta Eeva-Maija Tammekann ... [et al.]
Kirjastopalvelu, Hki, 1986 ; 265 s.
ISBN: 951-692-158-2
Luonnollisesti kirjastorakennuksia koskevat yleiset rakennuksia koskevat säännökset (esim. lujuus ja paloturvallisuus yms.)
Opetusmisteriöstä voi löytyä joitakin suosituksia.
Juice Leskisen kappale löytyy esittäjänsä alunperin v. 1980 ilmestyneeltä albumilta "Kuusessa ollaan", julkaistu myös cd-formaatissa ja löytyy pk-seudun kirjastoista, joiden osalta tilanne tarkistettavissa kätevästi HelMet-aineistohaun avulla osoitteessa www.helmet.fi (teoksen nimi - "kuusessa ollaan"); samaisilta sivuilta voi etsiä myös yksittäisiä musiikkikappaleita esim. kirjoittamalla sanahakukenttään seuraavasti: "sika and leskinen" - hakua voi tarpeen mukaan rajata vaikkapa aineistotyypin mukaan (kirja/cd jne.). Tällöin näkyviin tulevat myös ne kokoelmajulkaisut, joista kyseinen kappale löytyy. Sen sijaan "mummola" -aiheisen laulun jäljille ei antamillanne tiedoilla päästy.
Saat luettelon Fredrika Runebergilta julkaistuista teoksista Fennica-tietokannasta, josta löytyy kaikki Suomessa julkaistu tai suomalaisten kirjoittama kirjallisuus. Finna.fi:n Fennican hakutulos tekijänä Runeberg Fredrika https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…
Kansallisbibliografia Fennica ( http://fennica.csc.fi/ ) sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainio käännöstietokanta ( http://www.finlit.fi -> käännöstietokanta tai suoraan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) kumpainenkin kertovat, että Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi Helkavirsien lisäksi kokoelma runoja nimellä Lyriskt urval vuonna 1931.
Syyt eivät ole niin yksiselitteiset, että niitä voisi vain luetella ja koulutyöhön varmaan kuuluu, että selvittelet niitä itse kirjojen perusteella. Klassikkoteos on Edward Gibbonin 2-osainen "Rooman valtakunnan rappio ja tuho". Kevyempi teos on esim. "Mahtava Rooma. Maailmanvallan värikkäät vaiheet", josta syitä löytyy melko helposti. Suuret historian sarjat käsittelevät myös aihetta tiivistetysti. Rooman historiaa löytyy kirjastosta luokasta 91.173 ja laajemmin antiikin ajan historian luokasta 91.17
Suomessa ovien aukeamissuuntaan on omat historialliset syynsä.1800-luvulla tapahtuneiden tuhoisten kirkkopalojen takia on annettu rakentamiseen ja paloturvallisuuteen liittyviä säädöksiä, jotta paniikkitilanteissa ulospääsy olisi mahdollisimman nopeaa.
Seuraava siteeraus on teoksesta Suomen historia : 5 (W+G 1986) sivut 118-119 Ilkka Mäntylän artikkelista Joulun pakokauhut.
”Juvan ja Lammin katastrofien johdosta Suomen kenraali kuvernööri Arseni Zakrevski lähetti Turun ja Porvoon tuomiokapituleille käskyn, jolla hän määräsi kaikkien kirkkojen ovet muutettaviksi ulospäin aukeaviksi, jotta väki pääsisi helpommin ulos.,
Toimenpiteellä on ollut kaksi merkittävää seurausta. Ensinnäkin juuri tuolloin on hävitetty huomattava määrä keskiaikaisia...
Voit ostaa tai lainata rompulla olevan sanakirjan tai etsiä netistä sopivat sivut. Internetistä löytyy sanakirjoja esim. Makupalojen sivulta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm Löydät nettisanakirjoja myös hakukoneen avulla. Esim. Googleen voi kirjoittaa hakusanoiksi peräkkäin: sanakirjat suomi ruotsi (tai suomen kieli ruotsin kieli). Sekä Makupaloista että Googlella löytyi ainakin osoite http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml Kirjaston rompulla olevia sanakirjoja voi hakea Helmet-aineistohaulla. Osoite on www.helmet.fi Sanahaku-vaihtoehdossa voi valita aineistoksi cd-romit ja hakusanoiksi kannattaa kirjoittaa sanakirjat suomen kieli ruotsin kieli.
Anneli Saares -nimellä on julkaistu kirja nimeltä "Rikottu unelma". Kirjailijasta ei löydy tietoja, sillä "Anneli Saares" on salanimi, jonka haltijaa kirjan julkaissut kustannusosakeyhtiö ei halua paljastaa.
Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta saa tietoja Fennica- tietokannasta - Suomen Kansallisbibliografiasta.
Koska aihepiiri on näinkin laaja (ravitsemus/liikunta ja laihdutus) on mahdotonta tässä yhteydessä lähteä laskemaan kokonaislukuja. Koska Fennicassa on tiedot kaikesta Suomessa painetusta kirjallisuudesta vuodesta 1488 alkaen on aikarajauskin tarpeen. Vuosilta 1990 - 2004 löytyi yhdellä hakutavalla hakien (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän – YKL luokkien 59.34, 79.2 ja 79.6 avulla) yhteensä 135 ao. aihepiireihin liittyvää teosta. Tässä tulosjoukossa saattaa olla osin samoja teoksia, koska saman teoksen sisältöä voidaan kuvailla useammallakin eriluokalla. Tulosjoukossa on myös lasten tietokirjallisuutta.
Hakuun valittiin...
Runon Oodi Singerille on kirjoittanut alankomaalainen runoilija Paul van Ostaijen. Kokonaista kokoelmaa hänen runojaan ei ole suomennettu, mutta kysymäsi runo löytyy suomeksi käännettynä Kari Aronpuron esikoiskokoelmasta Peltiset enkelit. Kirjayhtymä 1964. Se on myös otettu mukaan lukion äidinkielen kirjaan nimeltä Uuden lukion äidinkieli 1: kurssit 1-3, 1984, s. 276-277.
Kirjaston tietokannasta voit etsiä tietoa kahden asiasanan yhdistelmällä, esim. Italia ja ruokakulttuuri. Kirjastossa eri maiden ruokakulttuuriin liittyvät teokset löytyvät hyllystä 68.25. Italiassa on varmasti kuten muuallakin maailmassa monia juhlapyhiin ja kirkkovuoden kiertoon liittyiviä ruokaperinteitä, eri maakunnissa ja eri uskontokunnissa erilaisia. Katolisen kirkon paastonjasta ks. esim. Suomen katolisen kirkon ohje http://www.catholic.fi/magisterium/paastokasky-2004.htm. Italialaisesta ruoasta on useita kirjoja, esim. Jussi Talven kirjassa Italia padassa kerrotaan aika laajasti italialaisen ruoan historiasta, esim. luostarilaitoksen vaikutuksesta. Netissä löytyy ruokaan liittyviä sivustoja esim. Makupaloista http://www.makupalat....
