Täysistunto on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kansanedustuslaitoksen tms. kokous, johon kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja tavallisesti myös velvollisuus osallistua, pleenumi". Muitakin määritelmiä: "eduskunnan tai muun edustajiston kokous, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus, usein myös, jollei erityistä estettä ole, velvollisuus olla saapuvilla sekä ottaa osaa asioiden käsittelyyn ja ratkaisuun" (Otavan iso tietosanakirja, 1965). Useammassa tietosanakirjassa näin: "valtiopäivien (eduskunnan) tai sen kamarin, tuomioistuimen, hallintokollegion tms. istunto, jossa kaikkien jäsenten tulisi olla läsnä (WSOY iso tietosanakirja, 1997). Läsnäolo täysistunnossa on siis kaikkien jäsenten oikeus ja (jollei estettä ole) velvollisuus.
Sana...
Sanaa sampio ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä: muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Synonyymisanakirja, Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suuri kirosanakirja.
Todettakoon, että suomentaja on jo kuollut.
Missähän sarjan kirjassa tuo sanonta on? Valitettavasti meidän ei ole mahdollista lukea läpi sarjan kirjoja. Lisäksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu englanninkielisen sarjan kahdeksasta kirjasta vain neljä.
Arvo Salon teoksessa "Ystäville, yhteisöille : runotervehdyksiä vuosilta 1982-1992" on runotervehdys nimeltä "Tilastotiede".
Runoa tai laulua nimeltä "Tilastomies" ei käytettävissä olevista teoksista löytynyt. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sarvo%20salo%20runot%20%20%2…
Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on pirssi-sanalle löydetty seuraavanlaisia merkityksiä uudemman merkityksen "taksi" lisäksi:
"vaja, katos, puutavaran välivarasto, lautatarha"; kaakkoismurteiden pirsa tarkoittaa "lautatarha, laivojen purku- ja lastin myyntipaikka, polttopuukauppa"; venäjän birza tarkoittaa "seisontapaikka, asemapaikka (esim. ajureita varten)"
Kansanperinteen sanakirjassa on myös annettu samantapainen merkitys:
"ajurien tai työväen odotus- ja seisontapaikka, ajuriasema, (viljan, halkojen) lastaus- ja purkauslaituri, halkotarha".
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. SKS 1995.
Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sankirja. WSOY 1979.
Espoon Puustellinmäessä sijainnut Villa Milavidasta ei valitettavasti tiedetä rakennuttajaa tai rakennusvuotta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa huvilan omisti Hoffmeyer-niminen tupakkatehtailija ja viimeistään 1918 alkaen koristemaalari Åke Haggren.
Nämä tiedot ja kaksi kuvaa huvilasta löytyvät Erkki Härön kirjasta Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Espoon kaupunginmuseo, 1991), sivu 127.
Lisätietoja voisi ehkä vielä löytyä Leppävaara-seuran kautta (www.lepuski.fi) tai Espoon kaupunginmuseosta (www.espoonkaupunginmuseo.fi).
Vili Auvisen ohjaama Seikkailu Olavinlinnassa -lastenelokuva valmistui vuonna 1984. Sen saa lainaan VHS-kasettina monesta kirjastosta. Kysy omasta lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Muussa muodossa sitä ei kirjastoissa ole.
Ylen Elävän arkiston kautta elokuvasta voi katsoa muutamia jaksoja:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/paikka/Savonlinnan%20tori
Myytävää versiota ei löytynyt.
Tätä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. "Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukkosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950. Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf ." Alkuperäiset säkeistöt on sanoittanut Emil von Qvanten (k.1903), suomentanut Nestor Järvinen. Vastaussäkeistöjen sanoittaja on tuntematon.
Vesi on tullut maapallolle osittain Maan sisältä tulivuorten purkautuessa ja osittain pienten jääplaneettojen törmätessä maahan. Maapallo oli aluksi hyvin kuuma, ja kosteus oli ilmakehässä höyrymuodossa. Kun maanpinta alkoi jäähtyä alle 100 asteen, kosteus alkoi tiivistyä vedeksi ja meret muodostua.
Syytä meriveden suolaisuuteen ei edelleenkään täysin varmasti tiedetä, mutta eräiden teorioiden mukaan meriveteen on liuennut kiviaineksesta natriumia ja klooria, joista muodostuu suolaa. Suistoalueilla taas on makeaa vettä, jota virtaa joista. Jokiin makeaa vettä tulee sateena ja pohjavedestä.
Etelämantereen jäätikkö on kerrostunut tuhansien vuosien aikana.
Kirjallisuutta:
Kakkuri, Juhani: Planeetta maa (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1991)...
Mahtaisiko kuitenkin olla kyseessä Karel Svodoban laulu "Die Biene Maja", joka on suomennettu nimellä "Maija Mehiläinen" ja jonka suomalaiset lapset tuntevat samannimisestä television animaatiosarjasta? Sen sanat (suomennos Maija-Liisa VUorjoki) eivät kyllä mene aivan toivotulla tavalla vaan näin:
"Oli kerran kauan sitten, aivan tuntematon maa,
siellä asui mehiläinen, josta paljon kerrotaan. Ja tämän
mehiläisen nimi oli Maija, pieni reipas mehiläinen.
Maijaa, Maijaa kaikki rakastavat.
Maija, Maija, Maija kerro tarinas!"
"Maija lentää maailmaan, ihmeitä sen katsomaan
Ja tämän mehiläisen nimi oli Maija
pienen pieni mehiläinen Maija
Maija lentää maailmaan, Maija, Maija
Maijaa kaikki rakastaa."
On toki mahdollista, että päiväkodissa on...
Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali.
Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen.
Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät.
Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla.
Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista.
1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa...
Liittomuoto on sanaliitto, joka merkitykseltään vastaa verbin jotakin aikamuotoa. Liittomuodon muodostavat merkitykseltään vaillinainen verbi, apuverbi, sekä pääverbin jokin taivutusmuoto, usein partisiippi.
Suomen kielessä liittomuotoja ovat perfekti ja pluskvamperfekti sekä liittopreesens ja liittoimperfekti. Perfektissä ja liittopreesensissä apuverbinä käytetään olla-verbin preesensmuotoja, pluskvamperfektissä ja liittoimperfektissä sen imperfektimuotoja. Perfektissä ja pluskvamperfektissä pääverbi on toisessa partisiipissa, liittopreesenssissä ja -imperfektissä ensimmäisessä partisiipissa.. Useissa muissakin kielissä kuten ruotsissa, englannissa ja saksassa vastaavat aikamuodot ovat liittomuotoja, samoin kuin ranskan passé composé....
Lauri Pohjanpään runo "Kurki ja joutsen" sisältyy esimerkiksi kokoelmaan Pohjanpää, Lauri: Valitut runot, Porvoo: WSOY, 1948.
Runo on myös ilmestynyt Pohjanpään kokoelmassa ”Metsän satuja ja muita runoja” (WSOY, 1924) sivuilla 15–18. Runo löytyy muistakin kokoelmista tai valikoimista, esimerkiksi Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta ”Kaipuu ylitse ajan” (WSOY, 1989) sivuilta 55–56.
Hei!
Osoitehakemistoja löytyy Tampereen maakuntakirjastosta mutta niitä ei lainata kaukolainaksi. Voi käydä paikan päällä tutkimassa tai jos tietää tarkat vuodet milloin ovat asustaneet Tampereella voi soittaa Tampereen kirjastoon 040-800 7827 niin he voivat etsiä tiedon ja lähettää kopioita.
Valitettavasti melko laajallakaan tietokantojen tutkimisella en löytänyt valssia, joka alkaisi juuri näillä sanoilla. Ensimmäisenä mieleen tulee Erkki Junkkarisen suosituksi tekemä Ruusut hopeamaljassa, mutta sen alkusanat "Sun ruususi punaiset laitoin hopeamaljahan" ovat kyllä varsin erilaiset.
Yksi tarkistamisen arvoinen mahdollisuus sentään löytyi. Veli-Pekka Tula on säveltänyt ja sanoittanut "Hopearuusut" -nimisen laulun, mutta sen alkusanoja en löytänyt mistään. Kappale löytyy kuitenkin Eero Avenin laulamana esimerkiksi kokoelmalta Miljoona ruusua (2CD, 2006 VL-Musiikkia). Levy löytyy HelMet-kokoelmasta, joten kuuntelemalla voisi yrittää, olisiko tämä etsitty laulu. Laulun nimi ainakin on lupaava.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Ilmaisun alkuperä ei liene kenenkään tiedossa, mutta ilmaisun sanoista "tuusan" lienee peräisin ruotsin kielen sanoista "tusen" (tuhat) tai vahvistussanasta "tusan" (kääntyy monella tavalla, mutta tarkoittaa esimerkiksi "hitonmoista"). Nuuska puolestaan on hienojakoista ainetta, mihin ilmaisu "tuusan nuuskaksi" yleensä myös viittaa.
Sekin on mahdollista, että ilmaisun takana on nuuskarasian nimitys "nuuskatuusa". Suomen kielessä on ilmaisu "mennä tuhannen päreiksi", jonka merkitys on suunnilleen sama kuin "tuusan nuuskaksi" menemisellä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kaikkia kristittyinä itseään pitäviä koskevaa vastausta tuskin voi antaa, mutta ainakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta tämä sianlihan syöntikielto kuulunee niiden asioiden joukkoon, jotka tulkitaan historiallisiksi ohjeiksi, ei hengellisiksi määräyksiksi. Kun sianlihan käsittelytekniikka on parantunut 2000 vuoden aikana riittävästi, käyttökieltoon ei ole nähty enää käytännöllistä syytä.
Toisaalta on todennäköistä, että tällainen pragmaattinen asenne on kiistanalainen sellaisen mielestä, joka haluaa tulkita Raamattua kirjaimellisesti. Todennäköisesti myös Suomessa on kristittyjä, jotka lukevat kolmannen Mooseksen kirjan lukua "Puhtaat ja saastaiset eläimet" siten, että saastaisina kiellettyjä ovat mm. kameli, tamaani,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kannas” on peräisin vastaavasta yleiskielen sanasta, joka on saattanut olla pientilan nimenä ja tulla sitä kautta sukunimeksi. Tosin Mikkosen ja Paikkalan mukaan tuota sukunimeä on otettu myös sukunimien suomalaistamisen yhteydessä, jolloin varsinaista yhteyttä tilannimeen ei ole ollut.
Entäpä mistä sana ”kannas” tulee? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että se on johdos sanasta ”kanta”. ”Kanta” puolestaan on vanha sana, joka on ollut suomen kirjakielessä jo Agricolan ajoista asti. Sille löytyy myös vastineita lukuisista sukukielistä, ja koska etymologialle ei anneta...
Keräsimme kollegan kanssa jonkin verran kirjaehdotuksia. Voi olla, etteivät osu nappiin, mutta näitä voisit ainakin kokeilla.
Twilight-sarjaa hiukan muistuttavia sarjoja voisivat olla ainakin seuraavat:
- Elina Rouhiainen: Susiraja-sarja (Kestytön, Uhanalainen, Jäljitetty; ihmissusia ja vahvempi naispäähenkilö kuin Twilightissa)
- Alyson Noël: Kuolemattomat-sarja (ensimmäinen osa Punaiset tulppaanit)
- Suzanne Collins: Nälkäpeli-sarja (sijoittuu tulevaisuuteen mutta sisältää vahvan naishahmon ja myös romantiikkaa)
- Charlaine Harris: Sookie Stackhouse -sarja (vampyyrejä; ensimmäinen osa Veren voima)
Realistisempia suositeltavia teoksia olisivat seuraavat:
- Annika Thor: Saari meren keskellä
- Siiri Enoranta: Gisellen kuolema
- Jenny...
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
